hakusessa. Siis tavoite olisi lähteä vuoden 2009 aikana lappiin vaeltamaan ja autiotuvasta toiseen majottautumaan. Kysymys kuuluukin nyt että mitä pitää ottaa mukaan parin viikon vaellukselle ja mitä huomioida. Tarkoitus olisi ajaa autolla pohjoiseen, jättää auto turvalliseen paikkaan ja vaeltaa jonkinlainen ympyrä, palaten takaisin autolle.
Mikä olisi oikeaa aikaa kyseiselle toiminnalle? Kevät vai mikä? Talvi sinäänsä houkuttaisi koska itikat ovat talviunilla. Löytyykö sellaista karttaa jossa olisi listattuna kaikki autiotuvat? Sopiiko tällainen haaste aloittelijalle?
Hyviä ohjeita
eräretkeilyyn
44
2756
Vastaukset
- aluksi sinulle
riittää varmasti viikon reissu, useimmat aloittaa parista kolmesta päivästä.
Ja unohda se että tupiin mahtuu ja pääsee aina. Eli teltta mukaan. Hyvin sopii aloittajalle yksinkin kulkeminen. - Kairafotari
Lapissa olosuhteet vaihtelevat paljon. On merkittyjä helppoja reittejä, on merkkaamattomia alueita, tai merkit hävinneet. On myös erittäin vaativia alueita.
Paras aloittaa lyhyillä merkatuilla retkireiteillä ja niitä sitten pidentää kun taidot ja kokemus kasvavat, tai liikkua kokeneen ryhmän mukana.
Joka vuosi pelastajien voimin haeskellaan erämaista sinne eksyneitä, loukkaantuneita, tai väsähtäneitä.
Kartanluku, kompassin ja GPSn hyvä käyttötaito ovat asia 1.
Kannattaa huomioida, että kännykät eivät toimi kaikilla alueilla ja yhteyksissä on eroja palvelimien välillä. Kauppiaat voivat väittää, että kuuluu kaikkialla mutta asia ei pidä läheskään paikkaansa.
Erätaidot ovat välttämättömiä ja ne opitaan vain käytännön kokemuksen kautta.
Metsähallituksen sivuilta löydät linkit autiotupa kartoille.
Vaellus on hieno juttu, mutta edelliset ovat tosiasioita. Myös kokenutkin liikkuja saattaa joutua ongelmiin.
Tämä kaikki kuitenkin kannustukseksi, tervetuloa joukkoon.- jukka-paappa
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =) - jukka-paappa
jukka-paappa kirjoitti:
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =)tuolta: www.vaellusnet.com löytyy melkein kaikki. Ja jos ei, niin ainakin sieltä "vaellusturinoista", missä voi myös kysellä vaikka mitä!
- kokematon eränkävijä
jukka-paappa kirjoitti:
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =)kiitos näistä hyvistä vinkeistä, nyt minäkin uskallan lähteä talvi retkelle. Kokemusta on parin kesä reissun verran, mutta nyt multa löytyy tietotaito myös talvi reissuun. Kylmä ja vilu oli välillä kesälläkin, mutta sinun neuvoilla pärjään kymässä, KIITOS. Ja olet oikeassa, kartan ja kompassin käyttö tuntemattomassa erämaassa on aloittelijallekkin TODELLA helppoa, ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja. Ja oikeesti, kyllähän jokainen tietää kuink paljon tarvitsee ravintoa muutaman päivän reissulla, ylimääräinen ruoka on vain turhaa painolastia, ja märissä vaatteissa muutaman päivän, normaalin maalais järjen avulla.
Tarvitseeko retkikeitintä ollenkaan, kun metsät on märkää puuta täynnä, kullähän ne nuotiossa kuivaa. - Moderaattori III
jukka-paappa kirjoitti:
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =)jukka-paappa, nyt taisit onnistua viestilläsi pilaamaan asiallista kysymystä. Ehkä tarkoituksetta.
Jos tarkoitus oli laskea leikkiä niin ei ihan mennyt perille.
Kirjoitat, kartat on paperinpaloja, kompassin käyttö pikkupäättelyä, eksymisvaaraa ei juurikaan ole jne.
En vielä tavannut yhtään kokenutta liikkujaa, ammattilaistakaan, joka väheksyisi erämaassa liikkumisen haasteellisuutta. Esim.loukkaantumiset ja sairastumiset eivät ole ennakoitavissa, vain muutamina esimerkkeinä.
Harva taitaa kuitenkaan mennä vedätykseesi. Toivottavasti. - ketjun aloittaja
Moderaattori III kirjoitti:
jukka-paappa, nyt taisit onnistua viestilläsi pilaamaan asiallista kysymystä. Ehkä tarkoituksetta.
Jos tarkoitus oli laskea leikkiä niin ei ihan mennyt perille.
Kirjoitat, kartat on paperinpaloja, kompassin käyttö pikkupäättelyä, eksymisvaaraa ei juurikaan ole jne.
En vielä tavannut yhtään kokenutta liikkujaa, ammattilaistakaan, joka väheksyisi erämaassa liikkumisen haasteellisuutta. Esim.loukkaantumiset ja sairastumiset eivät ole ennakoitavissa, vain muutamina esimerkkeinä.
Harva taitaa kuitenkaan mennä vedätykseesi. Toivottavasti.Kartta ja kompassi tietty pitää olla ja hyvin tietoinen omasta sijainnista kartalla. Tosin jos ei välitä, missä on niin ei voi edes eksyä. Kartta (merikortti) ja kompassi on tullut hyvin tutuksi veneillessä. Turun saaristossa merellä eksymisvaara melkoinen jos lähtee mututuntumalla ja tuurilla seilaa. Nykyään en kyllä veneillessä noita tarvitse, koska liikun vain tutuilla vesillä. Haluaisin vaihtelun vuoksi lappiin vaeltamaan, tuota en ole koskaan harrastanut. Veneilyä kyllä.
Itsensä paikantaminen on tärkeä taito turvallisuus syistä ja turvallisuudesta ei parane tinkiä. Mietin vain että erämaassa kun on petoeläimiä, tarkoitan nyt lähinnä karhuja ja susia, miksei myös hirviä ja peurojakin. Nämä tietty karttaa ihmistä minkä kykenee ja ihminen harvoin havaitsee näitä luonnossa liikkuessaan ja jos näkeekin niin suurin osa eläimistä karkuun juoksee... Lukuunottamatta muutamia yksilöitä. Juurikin näiden varalle pitääkö jotenkin varustautua vai onko se nyt 100 varma että elukat väistää.
Itse olen ollut hevosen kanssa metsässä ja kohdannut hirven siellä. Eipä hirvi ainakaan väistänyt. Päälle oli tulossa, ne kun ei hevosista välitä ja ei ilmeisesti ymmärtänyt ihmisen olevan hevosen mukana. Tuostakin selvisin ilman sen suurempaa ongelmaa ja hevonenkin sai uutta virtaa kohtaamisesta. Ravia oli tarkoitus pois mennä, mutta hevosen annoin päättää tahdin, joka olikin täyttä laukkaa ja minä päätin suunnasta.
Hevonen olisikin pohjoisen vaelluksella oiva apu, mutta kotiin jätän, sillä sudet sen kumminkin lapissa syö. Myös suomi päästä päähän hevoskuljetustrailerissa ei ole miellyttävin kokemus varmasti hevosellekkaan. - varma että
ketjun aloittaja kirjoitti:
Kartta ja kompassi tietty pitää olla ja hyvin tietoinen omasta sijainnista kartalla. Tosin jos ei välitä, missä on niin ei voi edes eksyä. Kartta (merikortti) ja kompassi on tullut hyvin tutuksi veneillessä. Turun saaristossa merellä eksymisvaara melkoinen jos lähtee mututuntumalla ja tuurilla seilaa. Nykyään en kyllä veneillessä noita tarvitse, koska liikun vain tutuilla vesillä. Haluaisin vaihtelun vuoksi lappiin vaeltamaan, tuota en ole koskaan harrastanut. Veneilyä kyllä.
Itsensä paikantaminen on tärkeä taito turvallisuus syistä ja turvallisuudesta ei parane tinkiä. Mietin vain että erämaassa kun on petoeläimiä, tarkoitan nyt lähinnä karhuja ja susia, miksei myös hirviä ja peurojakin. Nämä tietty karttaa ihmistä minkä kykenee ja ihminen harvoin havaitsee näitä luonnossa liikkuessaan ja jos näkeekin niin suurin osa eläimistä karkuun juoksee... Lukuunottamatta muutamia yksilöitä. Juurikin näiden varalle pitääkö jotenkin varustautua vai onko se nyt 100 varma että elukat väistää.
Itse olen ollut hevosen kanssa metsässä ja kohdannut hirven siellä. Eipä hirvi ainakaan väistänyt. Päälle oli tulossa, ne kun ei hevosista välitä ja ei ilmeisesti ymmärtänyt ihmisen olevan hevosen mukana. Tuostakin selvisin ilman sen suurempaa ongelmaa ja hevonenkin sai uutta virtaa kohtaamisesta. Ravia oli tarkoitus pois mennä, mutta hevosen annoin päättää tahdin, joka olikin täyttä laukkaa ja minä päätin suunnasta.
Hevonen olisikin pohjoisen vaelluksella oiva apu, mutta kotiin jätän, sillä sudet sen kumminkin lapissa syö. Myös suomi päästä päähän hevoskuljetustrailerissa ei ole miellyttävin kokemus varmasti hevosellekkaan.en ole karhuja enkä susia nähnyt koskaan lapissa ja yksin kuljen siellä syöttinä aika usein.
Eli ei niihin tarvitse eikä voi mitenkään varautua, ne tulee vastaan jos on tullakseen. - Moderaattori III
varma että kirjoitti:
en ole karhuja enkä susia nähnyt koskaan lapissa ja yksin kuljen siellä syöttinä aika usein.
Eli ei niihin tarvitse eikä voi mitenkään varautua, ne tulee vastaan jos on tullakseen.Tiedetään, että porot ovat yleensä harmittomia ja säikkyjä eläimiä.
Yksi on vaarallinen, tosin vähemmän Lapin ulkopuolella tiedetty. Hirvas, täysikasvuinen kuohitsematon urosporo rykimä, eli kiima-aikana joka ajoittuu Mikkelinpäivän tienoille syyskuun lopussa.
Silloin se voimakkaana eläimenä voi olla todella vaarallinen ja ihminen ei juuri voi tehdä muuta sen hyökätessä kuin paeta puun taakse, jos sellainen sattuu olemaan lähellä. Ennenpitkään se kyllästyy puunkiertämiseen ja yleensä lähtee muualle.
Hyökätessään se survoo jalkoihinsa ja puskee sarvilla, joka vuosi on tapahtunut onnettomuuksia, jopa kuolemaan johtavia. Yksinään ei sitä vastaan juuri voi puolustautua. Kannattaa kiertää kauempaa niitä. - ohjeet:
Moderaattori III kirjoitti:
Tiedetään, että porot ovat yleensä harmittomia ja säikkyjä eläimiä.
Yksi on vaarallinen, tosin vähemmän Lapin ulkopuolella tiedetty. Hirvas, täysikasvuinen kuohitsematon urosporo rykimä, eli kiima-aikana joka ajoittuu Mikkelinpäivän tienoille syyskuun lopussa.
Silloin se voimakkaana eläimenä voi olla todella vaarallinen ja ihminen ei juuri voi tehdä muuta sen hyökätessä kuin paeta puun taakse, jos sellainen sattuu olemaan lähellä. Ennenpitkään se kyllästyy puunkiertämiseen ja yleensä lähtee muualle.
Hyökätessään se survoo jalkoihinsa ja puskee sarvilla, joka vuosi on tapahtunut onnettomuuksia, jopa kuolemaan johtavia. Yksinään ei sitä vastaan juuri voi puolustautua. Kannattaa kiertää kauempaa niitä.Jos se päälle tulee, niin leuku kaulavaltimoon puun takkaa ja veret pellolhe. Nuotio pystyyn, kossu auki ja lapin taikayö on valamis.
- ...................
jukka-paappa kirjoitti:
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =)oli se viime kesänä hienoo, kun osuin yhden aloittelevan porukan kanssa tauolle samaan aikaan. yrittivät sumppia keitellä mutta eivät tienneet miten trangia toimii. alkutekijöiksi kaatoivat polttonesteet laavun lattialle ja sitten vielä tuikkasivat ne tuleen... näin se kuulemma haihtuu paremmin... trangia niillä oli sen takia mukana, kun kukaan ei kuulemma osannu tehdä nuotiota...
olivat vasta muutama tunti aiemmin aloittaneet taipaaleensa ja jo ekalla kahvitauolla tajusivat, että niillä ei ollu edes riittävästi ruokaa mukana. laskivat, että joutuvat olemaan yhden päivän liikkeellä pelkällä aamupuurolla...
yhdellä niistä oli pelkästään liian isot kumisaappaat jalassa ja valitteli jo silloin, että alkaa hiertämään. ja viikon taival edessä...
kun aloin pakkailemaan kamojani, niin kyselivät suuntaa mihin päin niiden pitäis lähteä. ei karttaa, ei kompassia, ei telttaa... viiden hengen seurue, suositulla mutta huonosti merkityllä reitillä, jossa tupia on vaan nimeksi. ei hyvää päivää...
musta on tosi jees, että vaellus ja retkeily lisää suosiota mutta oli tasan viimeinen kerta kun itse menen merkitylle reitille.
pieni karhunkierros on aloittelijoille loistava tapa aloittaa harrastus. jo yhdessä yössä maastossa huomaa pikku puutteet... - tuo reitti
................... kirjoitti:
oli se viime kesänä hienoo, kun osuin yhden aloittelevan porukan kanssa tauolle samaan aikaan. yrittivät sumppia keitellä mutta eivät tienneet miten trangia toimii. alkutekijöiksi kaatoivat polttonesteet laavun lattialle ja sitten vielä tuikkasivat ne tuleen... näin se kuulemma haihtuu paremmin... trangia niillä oli sen takia mukana, kun kukaan ei kuulemma osannu tehdä nuotiota...
olivat vasta muutama tunti aiemmin aloittaneet taipaaleensa ja jo ekalla kahvitauolla tajusivat, että niillä ei ollu edes riittävästi ruokaa mukana. laskivat, että joutuvat olemaan yhden päivän liikkeellä pelkällä aamupuurolla...
yhdellä niistä oli pelkästään liian isot kumisaappaat jalassa ja valitteli jo silloin, että alkaa hiertämään. ja viikon taival edessä...
kun aloin pakkailemaan kamojani, niin kyselivät suuntaa mihin päin niiden pitäis lähteä. ei karttaa, ei kompassia, ei telttaa... viiden hengen seurue, suositulla mutta huonosti merkityllä reitillä, jossa tupia on vaan nimeksi. ei hyvää päivää...
musta on tosi jees, että vaellus ja retkeily lisää suosiota mutta oli tasan viimeinen kerta kun itse menen merkitylle reitille.
pieni karhunkierros on aloittelijoille loistava tapa aloittaa harrastus. jo yhdessä yössä maastossa huomaa pikku puutteet...oli eli suosittu, huonosti merkitty ja kestää viikon? onko tuollaista muuta kuin mielikuvissa?
- LapinMIES.
Moderaattori III kirjoitti:
Tiedetään, että porot ovat yleensä harmittomia ja säikkyjä eläimiä.
Yksi on vaarallinen, tosin vähemmän Lapin ulkopuolella tiedetty. Hirvas, täysikasvuinen kuohitsematon urosporo rykimä, eli kiima-aikana joka ajoittuu Mikkelinpäivän tienoille syyskuun lopussa.
Silloin se voimakkaana eläimenä voi olla todella vaarallinen ja ihminen ei juuri voi tehdä muuta sen hyökätessä kuin paeta puun taakse, jos sellainen sattuu olemaan lähellä. Ennenpitkään se kyllästyy puunkiertämiseen ja yleensä lähtee muualle.
Hyökätessään se survoo jalkoihinsa ja puskee sarvilla, joka vuosi on tapahtunut onnettomuuksia, jopa kuolemaan johtavia. Yksinään ei sitä vastaan juuri voi puolustautua. Kannattaa kiertää kauempaa niitä.Missä on sattunut viimeisen 20 vuoden aikana??? Kiinnostaisi tietää.
Jos tuonne ei lähde ihan -20 asteen pakkasessa, niin kyllä tuota erävaeltamista turhaan mystisoidaan. No "tosi"harrastajat siinä pätevät. Vähän sama juttu kuin "tosi"harrastaja huilisti ei alle 2000e huilulla soita. - ............
tuo reitti kirjoitti:
oli eli suosittu, huonosti merkitty ja kestää viikon? onko tuollaista muuta kuin mielikuvissa?
noh, pohjoisestahan niitä löytyy... tosin itsellä ei kulunut kuin 5 päivää mutta en jaksa uskoa, että ensi kertalaiset vetää sitä samassa ajassa...
- AINA MUKANA????
tuo reitti kirjoitti:
oli eli suosittu, huonosti merkitty ja kestää viikon? onko tuollaista muuta kuin mielikuvissa?
Miksi aina kokemattomille annetaan neuvo:kartta ja kompassi mukaan?
Mikä kartta;suomenkartta,GT-kartta vai topograaffinenkartta.
jos mennään erämaille tai vieraille seuduille,ainoa auttava kartta on topo
Mutta jo pohjoissuomi on valtava alue,tuhansia kilometrejä metsäautoteitä,mistä voi lähteä vaikka vaeltamaan.
matkassa pitäisi olla repullnen (vanhoja!)topo-karttoja,ei mahdollista
nykypäivän ratkaiu kartta-ja kompassiongelmaan on: Sateliitipaikannin
GPS ja siihen topokartat,niin on kartta ja kompassi aina mukana.
Tietysti jo kotona kannattaa opetella paikantimen käyttö perusteellisesti ja matkaan mukaan "repullinen" paristoja?! - Lappilainen II
LapinMIES. kirjoitti:
Missä on sattunut viimeisen 20 vuoden aikana??? Kiinnostaisi tietää.
Jos tuonne ei lähde ihan -20 asteen pakkasessa, niin kyllä tuota erävaeltamista turhaan mystisoidaan. No "tosi"harrastajat siinä pätevät. Vähän sama juttu kuin "tosi"harrastaja huilisti ei alle 2000e huilulla soita.Viimeisimpiä pahoja onnettomuuksia noin 1 1/2 kuukautta takaperin. Mies saatiin Rovaniemelle sairaalaan, hauislihas poikki, ruhjeita, murtumia...viimehetkelle sai puukolla pistettyä päällä ruhjovaa hirvasta kaulasuoneen ja säilytti henkensä.
Yksikään kokenut erämaassa liikkuja ei väheksy vaaroja.
Paremminkin voisi ajatella jonkun väheksyjän yrittävän päteä, "minä pärjään tyylillä", en pelkää, eikä voi sattua mitään koska olen kokenut liikkuja. Ei, ei se mene niin.
Näillä palstoilla liikkuu kai yleisimmin kokemattomampia ja vaeltamisen pariin haluavia ihmisiä. Annetaan heille realistisia neuvoja niin pääsevät hyvin homman alkuun.
Eräs hyvä sivusto kaikille, tosin vaatii rekisteröitymisen, mutta sehän on kaikkien sivunkäyttäjien etu. Asiallisuus säilyy.
www.vaellusnet.com - ...........
AINA MUKANA???? kirjoitti:
Miksi aina kokemattomille annetaan neuvo:kartta ja kompassi mukaan?
Mikä kartta;suomenkartta,GT-kartta vai topograaffinenkartta.
jos mennään erämaille tai vieraille seuduille,ainoa auttava kartta on topo
Mutta jo pohjoissuomi on valtava alue,tuhansia kilometrejä metsäautoteitä,mistä voi lähteä vaikka vaeltamaan.
matkassa pitäisi olla repullnen (vanhoja!)topo-karttoja,ei mahdollista
nykypäivän ratkaiu kartta-ja kompassiongelmaan on: Sateliitipaikannin
GPS ja siihen topokartat,niin on kartta ja kompassi aina mukana.
Tietysti jo kotona kannattaa opetella paikantimen käyttö perusteellisesti ja matkaan mukaan "repullinen" paristoja?!no kartta ja kompassihan se on gepsissäkin. ja jos haluaa niihin luottaa niin antaa palaa. (itse en siihen pysty, onhan sillä kiva leikkiä, kun siitä näkee kaikkea jännää mutta silti mukana kulkee aina kartta&kompassi)
se on maku asia, sanoi koira kun hanuriaan nuoli.
ja jokainen valitkoon karttansa ja sen mittakaavan ihan omien mieltymystensä mukaan, mikä toimii meikälle ei välttämättä sovi kaikille.
todellakin ihme valitusta... en siltikään tajua ihmisiä, jotka lähtevät useiksi päiviksi vieraaseen maastoon ilman mitään karttaa tai edes gepsiä. matkaa tehdessä varmistetaan oikea suunta vastaantulevilta retkeilijöiltä... mun mielestä ihan "vähän" väärä kohta säästää retkibudjetissa...
joskus, kun näitä "näytätkö sun kartalta, missä me nyt ollaan"-tyyppejä ilmaantuu, niin tekis kyllä mieli neuvoa ne ihan huitsin kuuseen... olisiko se liian pahasti tehty? - ..............
........... kirjoitti:
no kartta ja kompassihan se on gepsissäkin. ja jos haluaa niihin luottaa niin antaa palaa. (itse en siihen pysty, onhan sillä kiva leikkiä, kun siitä näkee kaikkea jännää mutta silti mukana kulkee aina kartta&kompassi)
se on maku asia, sanoi koira kun hanuriaan nuoli.
ja jokainen valitkoon karttansa ja sen mittakaavan ihan omien mieltymystensä mukaan, mikä toimii meikälle ei välttämättä sovi kaikille.
todellakin ihme valitusta... en siltikään tajua ihmisiä, jotka lähtevät useiksi päiviksi vieraaseen maastoon ilman mitään karttaa tai edes gepsiä. matkaa tehdessä varmistetaan oikea suunta vastaantulevilta retkeilijöiltä... mun mielestä ihan "vähän" väärä kohta säästää retkibudjetissa...
joskus, kun näitä "näytätkö sun kartalta, missä me nyt ollaan"-tyyppejä ilmaantuu, niin tekis kyllä mieli neuvoa ne ihan huitsin kuuseen... olisiko se liian pahasti tehty?ainii ja tottakai se kartan&kompassin käyttökin pitää opetella, ihan niinkuin gepsinkin.
ja mun henk.koht. mielipide on siis, että ne nyt vaan on maastossa helpommat ja varmemmat kuin modernit patteriversiot... - aloittelijatkin
............ kirjoitti:
noh, pohjoisestahan niitä löytyy... tosin itsellä ei kulunut kuin 5 päivää mutta en jaksa uskoa, että ensi kertalaiset vetää sitä samassa ajassa...
polkee 5 päivässä 100 km ja pitempiä reittejä ei taida löytyäkkään eikä ihan sataakaan km.
- Ei vielä aihki...
.............. kirjoitti:
ainii ja tottakai se kartan&kompassin käyttökin pitää opetella, ihan niinkuin gepsinkin.
ja mun henk.koht. mielipide on siis, että ne nyt vaan on maastossa helpommat ja varmemmat kuin modernit patteriversiot...Lapissa on paljon rautapitoisia alueita joissa perinteinen kompassi näyttää mitä sattuu.
Gepsiin olen alkanut luottamaan joskin kompassi ja tietenkin kartta on mukana. - täälläkin
Ei vielä aihki... kirjoitti:
Lapissa on paljon rautapitoisia alueita joissa perinteinen kompassi näyttää mitä sattuu.
Gepsiin olen alkanut luottamaan joskin kompassi ja tietenkin kartta on mukana.kompassi saa olla repussa ja gps auki tarvittaessa.
- AINA MUKANA
täälläkin kirjoitti:
kompassi saa olla repussa ja gps auki tarvittaessa.
Mulla on ollu gps käytössä jo 10 vuotta ja karttaGPS pari vuotta
missä tahansa liikutkin,sulla on aina kartta käytössä.
liikkuessani autolla,merkitsen autonpaikan gps:iin.kun nousen tunturiin,lähden vaeltaamaan tai menen marjaan(kulku on siksak)
kun haluan takaisin autolle:gps kertoo aina suunnan ja etäisyyden ,lisäksi kartalta voi valita helpomman maaston,ei tarvi kulkea suoraan
onnistuu myös pimeässä.
kopassilla em. hommat ei onnistu
gps:ään voi merkitä kaikki paikat muistiin ja löydät ne vaikka vuosien päästä.
ja pieni varoitus: gps(suunta)näyttö ei päivity paikallaan ollessa ja hiljaa liikkuessa(vaikea maasto) ts. gps näytää vanhaa suuntaa,vaikka olet kääntynyt.tähän hommaan auttaa gps, jossa on sähköinen kompassi
suosittelen keskustelun aloittajalle: GPS mukaan matkaan - LapinMIES.
Lappilainen II kirjoitti:
Viimeisimpiä pahoja onnettomuuksia noin 1 1/2 kuukautta takaperin. Mies saatiin Rovaniemelle sairaalaan, hauislihas poikki, ruhjeita, murtumia...viimehetkelle sai puukolla pistettyä päällä ruhjovaa hirvasta kaulasuoneen ja säilytti henkensä.
Yksikään kokenut erämaassa liikkuja ei väheksy vaaroja.
Paremminkin voisi ajatella jonkun väheksyjän yrittävän päteä, "minä pärjään tyylillä", en pelkää, eikä voi sattua mitään koska olen kokenut liikkuja. Ei, ei se mene niin.
Näillä palstoilla liikkuu kai yleisimmin kokemattomampia ja vaeltamisen pariin haluavia ihmisiä. Annetaan heille realistisia neuvoja niin pääsevät hyvin homman alkuun.
Eräs hyvä sivusto kaikille, tosin vaatii rekisteröitymisen, mutta sehän on kaikkien sivunkäyttäjien etu. Asiallisuus säilyy.
www.vaellusnet.comMutta missä ne kuolleet on? 5-6miljoonaisessa porukassa noita onnettomuuksia nyt sattuu aina. Lehmä talloo lypsäjänsä varpaille...härkä runnoo karsinaa puhdistavaa...MUTTA ETTÄ POROT TAPPAISI IHMISIÄ.....HAHAHAHHAAAAAAA. Vähän rajaa näihin kirjotuksiin!
- voi pelastaa
AINA MUKANA kirjoitti:
Mulla on ollu gps käytössä jo 10 vuotta ja karttaGPS pari vuotta
missä tahansa liikutkin,sulla on aina kartta käytössä.
liikkuessani autolla,merkitsen autonpaikan gps:iin.kun nousen tunturiin,lähden vaeltaamaan tai menen marjaan(kulku on siksak)
kun haluan takaisin autolle:gps kertoo aina suunnan ja etäisyyden ,lisäksi kartalta voi valita helpomman maaston,ei tarvi kulkea suoraan
onnistuu myös pimeässä.
kopassilla em. hommat ei onnistu
gps:ään voi merkitä kaikki paikat muistiin ja löydät ne vaikka vuosien päästä.
ja pieni varoitus: gps(suunta)näyttö ei päivity paikallaan ollessa ja hiljaa liikkuessa(vaikea maasto) ts. gps näytää vanhaa suuntaa,vaikka olet kääntynyt.tähän hommaan auttaa gps, jossa on sähköinen kompassi
suosittelen keskustelun aloittajalle: GPS mukaan matkaanjossain oli uutinen miten mp-soittimen valo pelasti, samoin gps-laitteen valo voi pelastaa eli näkyä etsintäkoneeseen. Tavallinen kompassi tuskin näkyy kauas.
- postilla
jukka-paappa kirjoitti:
Mitä ne paljon puhutut erätaidot oikein on? Terve "maalaisjärki", jota kaupunkilaisillakin sieltä avuttoman kuoren alta löytyy, lienee paras erätaito.
Vai joko nuorista löytyy todella porukkaa, joka ei oo koskaan käynyt retkillä, tai yöpynyt ulkona (puistonpenkille sammuminenkin on ulkona yöpymistä)? Kartan ja kompassin käytöstä puhutaan, kuin se olisi jotain merellä navigointiin verrattavaa salatiedettä. Kartta on paperinpala, ja kompassineula osoittaa pohjoiseen (erannolla ei ole käytännössä pikku retkillä merkitystä). Vaikka ne saisi ensi kerran käteensä, pikku päättelyllä pystyy kyllä ottamaan oikean suunnan. GPS:ää on turha ottaa maastoon, ellei peruskäyttöä ole kokeillut, ja paristojen keston merkitystä ymmärrä. Jos kulkee suosituilla poluilla poukkoilematta, ei eksymisvaaraa juuri ole. Evästä lähes kaikki ottavat ensi reissuille liikaa. Lämpimänä ja kuivana pysyminen ovat suurin riski, eikä sekään suuri ole, jos kesällä patikoi, eikä mene päätäpahkaa avotunturiin. Tavallisilla arkivaatteilla pärjää mainiosti, kumisaappaat ovat huippuvaruste, ja sadeviitta mainio suoja. Muutaman euron retkikeitin ajaa saman asian kuin kalliit titaanivermeet, ja pelkkä nuotiokin riittää kaffetuliksi. Kalliimpia kamppeita kannattaa hankkia sitten, kun omat mieltymykset ja vaellusalueet alkaa hahmottumaan.
Älkää "konkarit" nostako profiilianne säikyttelemällä turhanpäiten aloittelevia! =)kyllä siinä kaveri paljasti itsensä eli ei mitään tieoa eikä kokemusta maastossa liikkumisesta. pieni kateuskin paistaa mutta se on ihan normaalia kun ei itse kykene muualla retkeileen kuin postilaatikolle ja takasin.
- - - - - - -
LapinMIES. kirjoitti:
Mutta missä ne kuolleet on? 5-6miljoonaisessa porukassa noita onnettomuuksia nyt sattuu aina. Lehmä talloo lypsäjänsä varpaille...härkä runnoo karsinaa puhdistavaa...MUTTA ETTÄ POROT TAPPAISI IHMISIÄ.....HAHAHAHHAAAAAAA. Vähän rajaa näihin kirjotuksiin!
No nyt kai sait evääsi jaettua. Se siitä.
- LapinMIES.
- - - - - - kirjoitti:
No nyt kai sait evääsi jaettua. Se siitä.
Huomasit sitten ettei LAPISSA kannata valehdella!
- lippari
LapinMIES. kirjoitti:
Huomasit sitten ettei LAPISSA kannata valehdella!
Joillain lappilaisilla näyttää jääneen teiniuho päälle, kaikki lappi- on kovin jätkä ja tietäjä. Vähän sama kuin takavuosina ruotsalaiset.
- näin.......
voi pelastaa kirjoitti:
jossain oli uutinen miten mp-soittimen valo pelasti, samoin gps-laitteen valo voi pelastaa eli näkyä etsintäkoneeseen. Tavallinen kompassi tuskin näkyy kauas.
eikös se retkeilyn idea ole, että EI joudu turvautumaan mihinkään pelastuspartioon?
ei se ole mitenkään hyvä syy ottaa gepsi mukaan, että pelastuspartiot näkee valoa etsintäkoneeseen... tai noh, onhan niitä nuuksioonkin eksyneitä "retkeilijöitä" haettu pois pelastusviranomaisten toimesta - iiiiiiiiiii
AINA MUKANA kirjoitti:
Mulla on ollu gps käytössä jo 10 vuotta ja karttaGPS pari vuotta
missä tahansa liikutkin,sulla on aina kartta käytössä.
liikkuessani autolla,merkitsen autonpaikan gps:iin.kun nousen tunturiin,lähden vaeltaamaan tai menen marjaan(kulku on siksak)
kun haluan takaisin autolle:gps kertoo aina suunnan ja etäisyyden ,lisäksi kartalta voi valita helpomman maaston,ei tarvi kulkea suoraan
onnistuu myös pimeässä.
kopassilla em. hommat ei onnistu
gps:ään voi merkitä kaikki paikat muistiin ja löydät ne vaikka vuosien päästä.
ja pieni varoitus: gps(suunta)näyttö ei päivity paikallaan ollessa ja hiljaa liikkuessa(vaikea maasto) ts. gps näytää vanhaa suuntaa,vaikka olet kääntynyt.tähän hommaan auttaa gps, jossa on sähköinen kompassi
suosittelen keskustelun aloittajalle: GPS mukaan matkaanja kun jenkit lähtee sotimaan niin ne kääntää nappulaa ja hops, suomessakin gepsien tarkkuus liikkuu sadoissa metreissä. siinä voi tulla vanhoja kunnon vermeistä ikävä...
- pysyt_
ketjun aloittaja kirjoitti:
Kartta ja kompassi tietty pitää olla ja hyvin tietoinen omasta sijainnista kartalla. Tosin jos ei välitä, missä on niin ei voi edes eksyä. Kartta (merikortti) ja kompassi on tullut hyvin tutuksi veneillessä. Turun saaristossa merellä eksymisvaara melkoinen jos lähtee mututuntumalla ja tuurilla seilaa. Nykyään en kyllä veneillessä noita tarvitse, koska liikun vain tutuilla vesillä. Haluaisin vaihtelun vuoksi lappiin vaeltamaan, tuota en ole koskaan harrastanut. Veneilyä kyllä.
Itsensä paikantaminen on tärkeä taito turvallisuus syistä ja turvallisuudesta ei parane tinkiä. Mietin vain että erämaassa kun on petoeläimiä, tarkoitan nyt lähinnä karhuja ja susia, miksei myös hirviä ja peurojakin. Nämä tietty karttaa ihmistä minkä kykenee ja ihminen harvoin havaitsee näitä luonnossa liikkuessaan ja jos näkeekin niin suurin osa eläimistä karkuun juoksee... Lukuunottamatta muutamia yksilöitä. Juurikin näiden varalle pitääkö jotenkin varustautua vai onko se nyt 100 varma että elukat väistää.
Itse olen ollut hevosen kanssa metsässä ja kohdannut hirven siellä. Eipä hirvi ainakaan väistänyt. Päälle oli tulossa, ne kun ei hevosista välitä ja ei ilmeisesti ymmärtänyt ihmisen olevan hevosen mukana. Tuostakin selvisin ilman sen suurempaa ongelmaa ja hevonenkin sai uutta virtaa kohtaamisesta. Ravia oli tarkoitus pois mennä, mutta hevosen annoin päättää tahdin, joka olikin täyttä laukkaa ja minä päätin suunnasta.
Hevonen olisikin pohjoisen vaelluksella oiva apu, mutta kotiin jätän, sillä sudet sen kumminkin lapissa syö. Myös suomi päästä päähän hevoskuljetustrailerissa ei ole miellyttävin kokemus varmasti hevosellekkaan.jos pysyt esmeks metsähallituksen reiteillä, niin kyllä siellä lappaa sen verran populaa, että pedot pysyy poissa.
näin olen itse asian pohtinut. asia on tietty eri, jos päätät lähteä johonkin erämaa-alueille ihan summamutikassa.
ja jos pärjäät merikortilla ja kompassilla, niin uskon, että pärjäät myös ihan tavallisellakin kartalla. muistat vaan, että niillä korkeuskäyrilläkin on aika tärkeä merkitys paikanmäärittämisessä, niitähän ei siellä merikorteissa näy... - ..........
aloittelijatkin kirjoitti:
polkee 5 päivässä 100 km ja pitempiä reittejä ei taida löytyäkkään eikä ihan sataakaan km.
varmasti polkevat parikytä kilsaa kuntopolulla, en epäile hetkeäkään.
asia voi olla hieman eri kun laittaa kahdenkymmenen kilon rinkan selkään ja lähtee paukuttamaan kivikkoisia tuntureita ylös ja alas huonossa säässä. - Etelä Suomi
näin....... kirjoitti:
eikös se retkeilyn idea ole, että EI joudu turvautumaan mihinkään pelastuspartioon?
ei se ole mitenkään hyvä syy ottaa gepsi mukaan, että pelastuspartiot näkee valoa etsintäkoneeseen... tai noh, onhan niitä nuuksioonkin eksyneitä "retkeilijöitä" haettu pois pelastusviranomaisten toimestaEtelä Suomen maastot ovat suunnistajalle vaikeampia kuin esim. tunturilapin maastot. Etelässä on mäkeä, ryteikköä lyhyitä suoria linjoja, kun taas Lapin tunturialueilla ja aukeilla voi kompassisuunnan ottaa pitemmillekin matkoille.
Toki Lapissa ovat etäisyydet ja olosuhteet vaativammat kuin etelässä.
Jos retkeilijällä on huono kunto, tulee loukkaantuminen, tai sairaskohtaus niin apua voi tarvita vaikka kotipihan tuntumassa. Mitkä lienevät olleet Nuuksiossa syyt! - oikein_
Etelä Suomi kirjoitti:
Etelä Suomen maastot ovat suunnistajalle vaikeampia kuin esim. tunturilapin maastot. Etelässä on mäkeä, ryteikköä lyhyitä suoria linjoja, kun taas Lapin tunturialueilla ja aukeilla voi kompassisuunnan ottaa pitemmillekin matkoille.
Toki Lapissa ovat etäisyydet ja olosuhteet vaativammat kuin etelässä.
Jos retkeilijällä on huono kunto, tulee loukkaantuminen, tai sairaskohtaus niin apua voi tarvita vaikka kotipihan tuntumassa. Mitkä lienevät olleet Nuuksiossa syyt!muistan niin mihinkään hätään tai avuntarpeeseen viittaavia syitä ei tässä nuuksion tapauksessa ollut, koska kyseiset retkeilijät joutuivat maksamaan jotain korvauksia pelastuslaitokselle... tyypit olivat hyvissä ruumiinvoimissa ja alle parin kilometrin päässä tiestä...
mitä tästä opimme? maltti ja terve järki pelastavat pahoistakin paikoista...? - on aika kevyt
.......... kirjoitti:
varmasti polkevat parikytä kilsaa kuntopolulla, en epäile hetkeäkään.
asia voi olla hieman eri kun laittaa kahdenkymmenen kilon rinkan selkään ja lähtee paukuttamaan kivikkoisia tuntureita ylös ja alas huonossa säässä.rinkka, näkyy monella olevan selvästi yli sen. Sanosin että yli 20 kilon painoilla alkaa kilometrit vähetä tavallisella kunnolla.
- ...........
on aika kevyt kirjoitti:
rinkka, näkyy monella olevan selvästi yli sen. Sanosin että yli 20 kilon painoilla alkaa kilometrit vähetä tavallisella kunnolla.
suhteutapa se rinkan paino sen kantajan painoon. 20 kilon rinkka painaa ihan eri tavalla 90 kiloisella äijällä kuin 60 kiloisella muijalla...
- vielä kantaa
........... kirjoitti:
suhteutapa se rinkan paino sen kantajan painoon. 20 kilon rinkka painaa ihan eri tavalla 90 kiloisella äijällä kuin 60 kiloisella muijalla...
mutta laitappa 25 - 30 kilonen selkääsi.
- ......
vielä kantaa kirjoitti:
mutta laitappa 25 - 30 kilonen selkääsi.
miksi ihmeessä?
ei mulla ole tarvetta kuskata metsään mitään turhaa rojua vaan sen takia, että pääsisin täällä kehuskelemaan, kuinka paljon rinkka painaa.
ikinä en vielä ole saanut rinkkaa painamaan yli kahta kymppiä ja ihan hyvin olen sillä pärjännyt.
jos painaisin 75 - 90 kg, 25 - 30 kilon rinkan paino olisi ihan o.k. mutta kun en paina... - rinkka olikin
...... kirjoitti:
miksi ihmeessä?
ei mulla ole tarvetta kuskata metsään mitään turhaa rojua vaan sen takia, että pääsisin täällä kehuskelemaan, kuinka paljon rinkka painaa.
ikinä en vielä ole saanut rinkkaa painamaan yli kahta kymppiä ja ihan hyvin olen sillä pärjännyt.
jos painaisin 75 - 90 kg, 25 - 30 kilon rinkan paino olisi ihan o.k. mutta kun en paina...heitto sille joka epäili ettei tavallinen ihminen jaksa mennä 20 km päivässä. Ja oma kantani ja kokemukseni on että jaksaa jos rinkan paino on alle 20 kg.
Jos paino nousee siitä yli niin sitten ollaan jo urheilulajissa joka vaatii hikeä ja kyyneleitä. - ..........
rinkka olikin kirjoitti:
heitto sille joka epäili ettei tavallinen ihminen jaksa mennä 20 km päivässä. Ja oma kantani ja kokemukseni on että jaksaa jos rinkan paino on alle 20 kg.
Jos paino nousee siitä yli niin sitten ollaan jo urheilulajissa joka vaatii hikeä ja kyyneleitä.ja oma pointtini oli taas siinä, että jostain kumman syystä aloittelevat retkeilijät kuskaavat metsään kaikkea turhaa, jolloin rinkasta tulee liian painava.
itsekin olen samaan syyllistynyt. - varustelistoja
.......... kirjoitti:
ja oma pointtini oli taas siinä, että jostain kumman syystä aloittelevat retkeilijät kuskaavat metsään kaikkea turhaa, jolloin rinkasta tulee liian painava.
itsekin olen samaan syyllistynyt.siellä on kaikkea mahdollista ja mukavaa ja vasta kokemuksen mukaan osaa jättää (tai on pakko) turhat tavarat pois.
- Lappilainen II
Lueskelin noita vastauksia, osa ihan asiaa joskin joukossa melko velttojakin ylimielisyyksiä.
Yksi tosiasia. En ole vielä tähän päivään mennessä tavannut ketään erämaissa liikkujaa joka ei olisi ollut enemmän, tai vähemmän eksyksissä jossain vaiheessa. Mutta pääasiahan, että osaa kuitenkin tulla pois korvesta.
GPS on kuitenkin ratkaisevasti vähentänyt turhia harhailuja kun vaikkapa sitä autoaan etsii sieltä metsätien päästä johon sen jätti.
Jokainen lappilainen tietää, että vaikkapa marjametsässä kierrellessä suunnat taatusti menevät ainakin ajoittain sekaisin.
Ja on kokeneita liikkujia joista toiset ovat taitavampia kuin toiset suunistushommissa.
Ylimieliset uhoajat joutuvat varmasti jossain vaiheessa tarkistamaan, minä tiedän kantansa. Erämaa on on kuitenkin armoton opettaja. - PARAS OHJE
sinulle on, että pysyt vaan kotosalla jos noin kovasti pelottaa maastoon meno. Ei sudet ole syöneet ihmisiä Suomessa koskaan, pelottelupropagandaa on liikkeellä paljon ja kaikkea muutakin hysteriaa. Voit tosin kompastua kotonasikin ja taittaa niskasi, ei siihen Lappia tarvita.
- IRISSS
Lukaisin, millaisia ohjeita sait ja suosittelen käymään sivulla www.luontoon.fi. Saat oikeaa tietoa reiteistä, autiotuvista ja tarpeellisista varusteista. Ensikertalaisena kannattaa pysyä merkityllä reitillä, jos maasto ei ole ennestään tuttu. Kiersin 80km neljän päivän aikana. Turhaa tavaraa ei kannata rinkassa kantaa, 10kg pidän ainakin naiselle aivan riittävänä jos aikoo vaelluksesta nauttiakin. Hyvät, sisäänajetut kengät ja saumattomat sukat, särkylääke ja laastari pelastavat paljon. Loppusyksystä on ruska jo, eikä itikoita. Ja ainhan voit ottaa kokeneemman vaeltajan mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4081633- 1051318
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1171245Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1731230- 441007
- 63916
Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s92851Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32846Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0840Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni192768