Ihan hukassa olen, maamme viranomaisilta ei saa mitään apua tai konkreettisia neuvoja erotilanteessa. Erosovittelijat ja lastenvalvojat puhuvat vaan lapsen edusta, mutta todellisuudessa tuntuu siltä, että haluavat vaan nimet paperille ja jotain sopimuksia aikaiseksi.
Meidän tilanne on tämä, parisuhde meni huonoksi ja odotuksen aikana, jäin yksin seitsemännellä kuulla raskaana kun lapsen isä lähti yhteisestä kodista ilmoittamatta mitään.
Lapsi syntyi ja asuttiin pari eka kuukautta vanhempieni luona, ennen kun saimme asuntoasiat järjestymään. Vasta muutettiin omaan kotiin, vihdoinkin. Isä on tavannut lasta ekan 3kk aikana epäsäännöllisen säännöllisesti. Kerran kahden viikon aikana, tai kaksi kerta viikossa, tai ei kertakaan kolmen viikon aikana. Perustelee asiansa sillä, että on niin henkisesti vaikeaa tulla minun luo katsomaan lasta. Ilmoittaa että hänellä on oikeus lapsensa. Toki, yritän puhua järkeä, että kun vauva on noin pikkuinen, lähtisimme pikkuhiljaa sopeuttamaan lapsemme muutoksiin. Näkisivät meidän luona ensi pari kerta viikossa ja pikkuhiljaa siirretään tapaamiset isän luo. Isän mielestä omin lapsen, kiistän lapselta isän ja ajan omaa etua. Osaako joku neuvoa miten pitää toimia? Isä halua että lapsi on hänen luona 2-3 kerta viikossa heti. Yritän lähteä siitä, että vauvan ehdoilla mennään ja kun tottuu isään niin pikkuhiljaa saa mennä isällekin. Saan niskan jatkuvaa syyttelyä.
Onko kenelläkään kokemusta miten noin pieneen vaikuttaa jatkuvat muutokset ja kahden kodin välissä asumiset? Haluaisin vaan toimia lapsen parhaaksi...
Meidän tilanne on tämä, parisuhde meni huonoksi ja odotuksen aikana, jäin yksin seitsemännellä kuulla raskaana kun lapsen isä lähti yhteisestä kodista ilmoittamatta mitään.
Lapsi syntyi ja asuttiin pari eka kuukautta vanhempieni luona, ennen kun saimme asuntoasiat järjestymään. Vasta muutettiin omaan kotiin, vihdoinkin. Isä on tavannut lasta ekan 3kk aikana epäsäännöllisen säännöllisesti. Kerran kahden viikon aikana, tai kaksi kerta viikossa, tai ei kertakaan kolmen viikon aikana. Perustelee asiansa sillä, että on niin henkisesti vaikeaa tulla minun luo katsomaan lasta. Ilmoittaa että hänellä on oikeus lapsensa. Toki, yritän puhua järkeä, että kun vauva on noin pikkuinen, lähtisimme pikkuhiljaa sopeuttamaan lapsemme muutoksiin. Näkisivät meidän luona ensi pari kerta viikossa ja pikkuhiljaa siirretään tapaamiset isän luo. Isän mielestä omin lapsen, kiistän lapselta isän ja ajan omaa etua. Osaako joku neuvoa miten pitää toimia? Isä halua että lapsi on hänen luona 2-3 kerta viikossa heti. Yritän lähteä siitä, että vauvan ehdoilla mennään ja kun tottuu isään niin pikkuhiljaa saa mennä isällekin. Saan niskan jatkuvaa syyttelyä.
Onko kenelläkään kokemusta miten noin pieneen vaikuttaa jatkuvat muutokset ja kahden kodin välissä asumiset? Haluaisin vaan toimia lapsen parhaaksi...
Vastaukset 9
Vanhimmat
mulla itellä on 1v ja 2v lapset ja he näkevät isäänsä 3 vk välein. se on kuulemma suositus väli pienten lasten kanssa. yritettiin alkuun kerran viikossa mut lapset rupes reagoimaan..ni oli pakko harventaa.
sitä tiheemmin pitäs tavata oli meidän lasten valvojan ohje kun lapset oli 2 ja 3 vuotiaat,etteivät ala vierastaan ja vieroksuun...ja oli ihan selvää näin.
mut kyse on nyt pidemmistä vierailuista ja siitä että isä ei voi tavata meillä kotona lapsia
että näin
sosiaalityöntekijä avuksi. Sellainen johon voit luottaa täysin, hän tietää miten pitää toimia. Jotenkin kuulostaa sellaiselta, että lapsen isä ei halua sinua, mutta hän haluaa lapsen. Lapsen huoltajuus on monelle isälle kunniakysymys ja nostaa heidän arvoaan muiden miesten silmissä. Huolimatta siitä, etteivät he ole lasta alun perinkään suunnitelleet saavansa. Sinun vauvasi on vielä aivan liian pieni annettavaksi kenenkään muun huostaan. Etsi ystäviä ja luotettuja ihmisiä avuksesi.
Sitten vasta, kun lapsi täytti 1v annoin hänet isänsä luokse hoitoon, sitä ennen isä tapasi lasta minun luonani. Isän luokse mentiin niin että lapsi oli siellä vain päivän kerrallaan ja tuli sitten yöksi kotiin ja sitten kun oli muutamat kerrat isänsä luona ollut niin rupesi jäämään yöksi sinne. Nykyään hän on isänsä luona kaksi viikonloppua kuusta. En antaisi noin pientä lasta heti yöksi ym koska lapsen kannalta on parasta että hän saa ensin rauhassa totutella ja tutustua isään ja tämän kotiin niin että tulevat hänelle tutuiksi ja turvallisiksi, ei kannalta kylmiltään repäistä vieraaseen paikkaan. Pahinta tuossa on eroahdistus, mutta se koskee lähinnä sinua itseäsi, minulla oli aivan järkyttävän kamala olla silloin kun lapsi oli ensimmäisen kerran isällään yötä mutta sekin on vain kestettävä. Noin pieni pysyköön vielä äitinsä kanssa...
valvottuja tapaamisia.
Mitään pykälää ei suoraan ole. Mutta en ainakaan itse antaisi rintaruokinnalla olevaa lastani ilman valvontaa kenellekään. Ei isyys tuossa tuokiossa mihinkään häviä. Jos eksäsi on aikuinen.
jonka tiedän yöpyneen isänsä luona on ollut 6kk ja heillä meni hyvin. Lapsi tapasi isäänsä kerran viikossa perjantai-illasta lauantai-iltaan.
Imetys on ainoa asia jonka äiti voi sukupuoleen perustuen tehdä paremmin kuin isä. 4kk ikäisen lapsen muisti on niin lyhyt ettei sopeuttamisesta välttämättä ole hyötyä.