Ulkoasiainministeriö
2.12.2008 16.52
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös sananvapautta koskevassa asiassa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaista oikeutta sananvapauteen oli rikottu.
Tuomio koski tapausta, jossa valittaja oli kertonut lääkärille epäilevänsä lapsenlapsensa joutuneen vanhempansa pahoinpitelemäksi. Lääkäri oli valittajan kiellosta huolimatta ilmoittanut epäilystä edelleen lastensuojeluviranomaisille.
Hovioikeus katsoi valittajan syyllistyneen herjaukseen, mutta jätti hänet rangaistukseen tuomitsematta. Valittaja määrättiin maksamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta noin 500 euroa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.
Valittajan mukaan tuomiolla oli loukattu hänen sanavapauttaan, kun hän oli ainoastaan rehellisesti ilmaissut käsityksensä lapsenlapsensa vammojen syistä lääkärille, jota puolestaan sitoi ammattisalaisuus. Valittajan mukaan tuomiolla oli negatiivinen vaikutus niiden henkilöiden oikeuksiin, jotka tarvitsivat lääkärin apua arkaluontoisissa tilanteissa, kuten perheen sisäisen väkivallan tapauksissa, kun apua ei syytteen pelossa haettaisi.
EIT katsoi, että valittajan sananvapauteen oli puututtu lainmukaisesti muiden henkilöiden maineen turvaamiseksi. Puuttumiselle ei kuitenkaan oltu näytetty olleen riittäviä syitä eikä sanavapauden rajoittamiselle painavaa yhteiskunnallista tarvetta.
EIT:n mukaan asiassa oli punnittava kahta vastakkaista ja yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää etua. Yhtäältä on tarve suojata lapsia vanhempiensa taholta tulevalta pahoinpitelyltä ja toisaalta on tarve suojata vanhempia tarpeettomalta puuttumiselta heidän oikeuteensa nauttia yksityis- ja perhe-elämään kohdistuvaa kunnioitusta tai perusteettoman pidättämisen ja syyttämisen vaaralta. EIT viittasi aiempaan oikeuskäytäntöönsä, jossa se on korostanut, että lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat yksilöt ovat oikeutettuja valtion erityiseen suojeluun henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamista vastaan. Kyse oli siitä, miten löytää tasapaino tilanteessa, jossa vanhempaa on perusteettomasti epäilty lapsensa pahoinpitelystä ja samalla kuitenkin suojella lasta, joka on alttiina merkittävälle vammalle.
EIT katsoi, että valittaja oli toiminut asianmukaisesti pohtiessaan oliko lapsenlapsen mustelma tahallaan aiheutettu. Lasten pahoinpitelyn vakavuus yhteiskunnallisena ongelmana edellyttää, että vilpittömässä mielessä lapsen eduksi toimiviin henkilöihin ei saa vaikuttaa syyttämisen tai kanteen nostamisen pelko silloin, kun he harkitsevat epäilyjensä välittämistä terveydenhuollon ammattilaisille tai sosiaaliviranomaisille.
EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle vahingonkorvauksena yhteensä noin 6 600 euroa ja oikeudenkäyntikuluina noin 2 700 euroa.
Lisätietoja: ihmisoikeustuomioistuinasioiden johtaja Arto Kosonen, ulkoasiainministeriö, puh. 09 1605 5729
2.12.2008 16.52
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös sananvapautta koskevassa asiassa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaista oikeutta sananvapauteen oli rikottu.
Tuomio koski tapausta, jossa valittaja oli kertonut lääkärille epäilevänsä lapsenlapsensa joutuneen vanhempansa pahoinpitelemäksi. Lääkäri oli valittajan kiellosta huolimatta ilmoittanut epäilystä edelleen lastensuojeluviranomaisille.
Hovioikeus katsoi valittajan syyllistyneen herjaukseen, mutta jätti hänet rangaistukseen tuomitsematta. Valittaja määrättiin maksamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta noin 500 euroa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.
Valittajan mukaan tuomiolla oli loukattu hänen sanavapauttaan, kun hän oli ainoastaan rehellisesti ilmaissut käsityksensä lapsenlapsensa vammojen syistä lääkärille, jota puolestaan sitoi ammattisalaisuus. Valittajan mukaan tuomiolla oli negatiivinen vaikutus niiden henkilöiden oikeuksiin, jotka tarvitsivat lääkärin apua arkaluontoisissa tilanteissa, kuten perheen sisäisen väkivallan tapauksissa, kun apua ei syytteen pelossa haettaisi.
EIT katsoi, että valittajan sananvapauteen oli puututtu lainmukaisesti muiden henkilöiden maineen turvaamiseksi. Puuttumiselle ei kuitenkaan oltu näytetty olleen riittäviä syitä eikä sanavapauden rajoittamiselle painavaa yhteiskunnallista tarvetta.
EIT:n mukaan asiassa oli punnittava kahta vastakkaista ja yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää etua. Yhtäältä on tarve suojata lapsia vanhempiensa taholta tulevalta pahoinpitelyltä ja toisaalta on tarve suojata vanhempia tarpeettomalta puuttumiselta heidän oikeuteensa nauttia yksityis- ja perhe-elämään kohdistuvaa kunnioitusta tai perusteettoman pidättämisen ja syyttämisen vaaralta. EIT viittasi aiempaan oikeuskäytäntöönsä, jossa se on korostanut, että lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat yksilöt ovat oikeutettuja valtion erityiseen suojeluun henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamista vastaan. Kyse oli siitä, miten löytää tasapaino tilanteessa, jossa vanhempaa on perusteettomasti epäilty lapsensa pahoinpitelystä ja samalla kuitenkin suojella lasta, joka on alttiina merkittävälle vammalle.
EIT katsoi, että valittaja oli toiminut asianmukaisesti pohtiessaan oliko lapsenlapsen mustelma tahallaan aiheutettu. Lasten pahoinpitelyn vakavuus yhteiskunnallisena ongelmana edellyttää, että vilpittömässä mielessä lapsen eduksi toimiviin henkilöihin ei saa vaikuttaa syyttämisen tai kanteen nostamisen pelko silloin, kun he harkitsevat epäilyjensä välittämistä terveydenhuollon ammattilaisille tai sosiaaliviranomaisille.
EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle vahingonkorvauksena yhteensä noin 6 600 euroa ja oikeudenkäyntikuluina noin 2 700 euroa.
Lisätietoja: ihmisoikeustuomioistuinasioiden johtaja Arto Kosonen, ulkoasiainministeriö, puh. 09 1605 5729
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.