Ollaan aloittamassa taloprojektia.
Rungoksi ollaan ajateltu elementtitaloa, Siporeksia taikka valuharkkoa.
Betonissa pysyy taulu-TV:t yms. seinässä, mutta miten on Siporeksin laita? Pysyykö siinä roppaukset samanlailla, vai onko tarkoitukseen tehty sopivia ankkureita?
Rungoksi ollaan ajateltu elementtitaloa, Siporeksia taikka valuharkkoa.
Betonissa pysyy taulu-TV:t yms. seinässä, mutta miten on Siporeksin laita? Pysyykö siinä roppaukset samanlailla, vai onko tarkoitukseen tehty sopivia ankkureita?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Asianmukaisilla kiinnitystarvikkeilla pysyy mikä tahansa.
Meidän hallissa on seinässä yli 400kg painava imuri kiinni 250mm siporex-seinässä. Siinä se on tärissyt ja ollut jo 18 vuotta.
Ei betonissakaan väärillä kiinnikkeillä mikään pysy.
Jos kiinnittäminen on vaikeaa, niin osta talo valmiina. Kiinnittäminen on näitä helpoimpia asioita.
Juuri tein moottoriremontin viikonkloppuna ja hinasin moottorin ja vaihteiston ylös konetilasta. Kattoon (sipo) olin kiinnittänyt pultin ja siitä roikkui 315kg. Hyvin sipo kesti suoraa vetoa. Miksi ei olisi kestänyt? Painaahan lattiavalun betonikin n. 250kg/m2.
Kai raja jossain tulisi vastaan, mutta jos aletaan nostamaan joitakin tonneja ylös, niin ehkä se pitäisi ottaa jo rakennesuunnittelussa huomioon.
että miten sellainen hötö, jota voi lusikoida voi kestää yleensäkään yhtään mitään?
Kyllä se siporex kestää, on kokemusta 80 vuotta. Ja kiinnittäminen on helppoa. Paras materiaali tehdä talo ja siksi niitä tehdäänkin eniten Suomessa ja pitkin eurooppaa. Ja onpa ainoa talo mikä ei kärsi kosteus ja homeongelmistakaan ja lämpötalous huippuluokkaa.
Valuharkostakin voi talon tehdä kuten mistä vaan kukakin haluaa. ammattirakentajat eivät kuitenkaan tähän kivitalojen kasetelliin sekoile koska ei mitään järkeä maksaa riskirakenteesta enempää kuin siporex talosta.
Perusrakentajathan tekevät talonsa siitä mitä markkinoidaan parhaiten, siitä syvä kumarrus Lammin suuntaan.
Selitä valuharkon riskirakenne?
Markkinointimitalillit kyllä kuuluu yksinoikeudella Jämerän lanseeraukseen.
Kaikki ammattilaiset tietää, että siporexin suurin riski on, että kosteus tulee seinästä läpi ulkoa sisään. Toinen on tietysti tuo kiinnittämisen hankaluus. Keittiökaappeja on vaikea saada pysymään siporex-rungossa.
Tarvittaessa näinkin, toivottavasti kuitenkaan niin kosteaa ei koskaan ole, että asia haittaisi. Tilanne on kuitenkin parempi kuin se, että rakenteen sisälle tulee kastepiste ilmankosteuden kasvaessa. Olen huomannut, että joissakin harkoissa eriste on heikosti kiinni kivirakenteessa...Olen pohtinut, että voisikohan vesi varastoitua noihin väleihin koska rakenteessa olevat raot sattuvat juuri kastepisteen tienoille? Jos näin käy niin olen pohtinut, että mitähän mahtaa tapahtua kun mennään pakkasen puolelle? Mietin vielä, että missä materiaaleissa vesi johtuu parhaiten?
Keittiö: KBT6
Lammi harkko ei ime kosteutta ja tietääkseni styroksi on käsitelty hometta vastaan joten se niistä homeongelmista.
...kiviaines imee kosteutta etenkin betoni. Betonin ja eristeen väliin tulee kylmä-lämmin rajapinta, joka toimii kastepiseenä. Mitä tapahtuu kastepisteeseen kerääntyvälle kosteudelle?
Kaikissa aikaisemmin toimiviksi laitetuissa kerrosrakenteissa on päädytty siihen, että kyseisen kaltaisesta rakenteeseen kerääntyvä kosteus tuuletetaan pois, puhutaan tuuletusraosta, joka löytyy mm.
- Betonielementtirakenteesta
- Tiiliseinästä
- Puuvuorauksesta
- Saunan seinästä ja katosta
- Pesuhuoneeen katosta
- Jne.
Markkinoilla on nyt muutamia ratkaisuja, jotka eivät toimi em. periaatteen mukaan. Minulle on väitetty, että kyseisissä tapauksissa "styrox" nimenomaan imee kosteutta ja näin em. tilannetta ei pääse syntymään. Mikähän mahtaa olla totuus, löytyyköhän tästä tutkimustietoa?
Taitaa Lammi olla kaikkein kosteusturvallisin talo. On varmasti tutkituimmat rakenteet. Katsokaa myyntitilastoja, tuskin kaikki Lammi rakentajat väärässä.
Mistä niitä tutkimustuloksia kosteusasioista mahtaa löytyä? Kerro myös mihin perustuu "On varmasti tutkituimmat rakenteet" väitteesi?
nyt jo 80 vuotta ja ikää tulee lisää vuosittain.
ulkoa sisään muuten kuin ovista kurasissa jaloissa. Siporex-ulkoseinän pinta pitää jalorapata (slammata) tai rapata tai päällystää vaikka puulla.
Meillä on keittiökaapit kiinnitetty 1980-luvulla siporex-seiniin, koska ne sieltä sinun mielestäsi tippuvat? Eikä kaukolämmönvaihdinkaan ole vielä lattialle pullahtanut, samoilta vuosilta sekin.
miten niin moni ihminen voisi olla väärässä?
Murdoffista lähtien...
Betonivaluharkkoja on rakenneltu muutama vuosikymmen. Mitenkään pitävästi ei ole tutkittu edes seinärakennetta saati kevyen yläpohjan liittämistä ko. rakenteeseen. Tästä syystä valmistajan referenssikohteet eivät ole pärjänneet tiiviystutkimuksissakaan, joita viimeksi teki Tampereen teknillinen korkeakoulu 2002-2007 aikavälillä.
Tutkituista taloista siporex oli tiivein ja niitä nyt on tehty pian 80 vuotta.
Miten puuverhoilu vaikuttaa kosteuden siirtymiseen? Verhoilun allehan on pakko jättää tuuletusrako, eli jos ilman kosteus on jatkuvasti 100 % kosteina kesinä, niin alkaako seinä imeä ulkoilman kosteutta nimenomaan tuon tuuletusraon kautta?
Ulkona on Suomessa käytännössä aina absoluuttisesti kuivempaa kuin sisällä. Toisin sanoen ilman sisältämä kosteus ei ikinä siirry seinän läpi ulkoa sisälle. Ja vaikka siirtyisikin kesähelteillä, niin mitä väliä? Nimittäin ilmanvaihdon mukana sitä ulkoilman kosteutta tulee talo täyteen 2 tunnissa (normien mukaisella ilmanvaihdolla), joten seinien läpi siirtyvä kosteus on merkityksetöntä...
Kyllä se kosteuden meno ulkoseinän läpi ulkoa sisälle on yksinomaan sitä, että sadevesi piiskaa seinää ja menee rakenteiden raoista tai rakenteiden läpi nesteenä. Ja puuverhoilu, tai mikä tahansa tuulettuva verhoilu, estää sen ihan täysin, kun piiskaava sadevesi ei pääse kosketuksiin rungon kanssa.
Riippumatta runkomateriaalista, näin ilmastomuutoksen aikoihin en itse uskaltaisi rakentaa muuta kuin tuulettuvaa verhoiluratkaisua. No ehkä nämä uudet vettä hylkivät silikonirappaukset toimivat myös ilmastossa kuin ilmastossa, mutta kestävätkö ne vuosikymmeniä, sitä sopii toivoa, kun ovat niin uusia että tietää ei voi...
kun on niin perskuleesti ongelmia sekä kosteuden että ilmavuotojen kanssa.
Ei ihme, että niitä on tutkittu, mutta vastausta ei ole löydetty. Ehkä ne sitten joskus kieltävät Lammitalot :)
Eikä ne kaikki Lammirakentajat väärässä ole, ovatpahan vain uskoneet markkinamiesten puheita eivätkä faktoja...ihme, että jotkut haluavat maksaa pihakivistä niin paljon...
Valuharkko on riskirakenne siksi koska rakenteessa eristeellä ei tuuletusta eli homehtuu ajan kanssa. toinen riski mikä lisää homeongelmia on kura mitä pumpataan harkot täyteen. Kuivuminen kestää vuosia jolloin styroksi jo homeessa.
Kolmas riski on jo se, ettei näitä valuharkkoja ole tehty kuin vähän toistakymmentä vuotta jolloin ei historiaa toimivuudesta/toimimattomuudesta.
-tehtaan referenssikohteet- pärjää siporexille tiiviydessä?
Riski on juuri tässä, että uuteen rakenneratkaisuun yhdistellään ties mitä ja tulos on huono.
* Joku palstalla esittelee märkää valuharkkotaloa, riski sinänsä.
* toinen inttää, ettei kevyt rakenneosa (kuten yläpohja) elä eri tavalla kuin kivinen seinä. Muutaman vuoden kuivattelun jälkeen hallitsemattomia rakoja on aivan varmasti seinän/katon liitoksissa.
* hinnoittelu yksinmyyntituotteille on ongelmallista, maksat turhasta maltaita ja v-harkon hinnoittelussa jää helposti betonin osuus pois.
* suurin pulma on se, että valuharkoista voi tehdä ainoastaan seinäkkeitä, ei taloa. Ja silti tekeleitä kehuskellaan palstalla valuharkkotaloiksi.
miten puhdas EPS homehtuu, mutta siporex ei sitten millään :)
Toisesta kokemuksia kymmeniä vuosia ja toisesta myyntimiehen mantraa.
Rytoks vai sipo?
sitten tuli siporex 1930-luvulla ja puhdisti pöydän. Ei muuten homehdu.
Styroksia oln ollut yleisesti myynnissä 1970-luvulta lähtien. Styroxista papuharkon välissä on kokemusta muutamalta vuodelta ja valuharkon välissä vielä lyhyemmältä ajalta. Onpahan joku tehnyt talonsa rungon pelkästä styroksistakin, mutta tapa ei ole yleinen.
Toinen merkillepantava seikka on rungon eri materiaalien yhdistely, ne kukin vanhenevat tavallaan, joska yhteispelistä on huonoa kokemusta eli rakoja ja homeita. Mitä yksiaineisempi runko, sen parempi vanhuus.
Kyllä on mantrat hyvin iskostettu Sipon ostajien päähän: "yksiaineinen!", "Siporeksista on 80 vuoden kokemus!".
Hirsimökeistä on varmaan 500 vuoden kokemus, miksette tee niitä? Ja on yksiaineista varmasti (sammalta hirsien välissä voi verrata sipoharkkoliimaan).
Jämerä-Siporex-firma saa maksaa kyllä mainosfirmalleen kovaa palkkaa, sen verran hyvin on osattu mainostaa tuotetta.
Oon kohden monessa pientalossa työni vuoksi käynnyt, joukossa kymmeniä siporex-talojakin joissa kaikissa keittiökaapit kiinni seinissä? Anna pari osoitetta joissa voin käydä tutustumassa niihin joissa ei keittiökaapi pysynyt kiinni seinissä?
hyviä rakennushirsiä vaan on huonosti nykyään saatavilla, joten sipo/aeroc riittää.
Vielä yksiaineisuudesta, hirsistä kuten valuharkoistakin on vaikea tehdä lattioita ja kattoja, siporeksista nekin tulee tehtyä alta aikayksikön.
Hirsitaloa voi tosiaan verrata siporexiin. valitettavasti yksiaineisen hirsitalon tekeminen taitaa olla nykyään lähes mahdotonta jolloin kannataa vaihtaa hirsi siporexiin.
pienin murheesi, jos rakennat siporextalon.
Kuten tästäkin viestiketjun postauksista huomaat niin sipokauppias se yksin täällä jorisee.
Kukaan omilla aivoillaan ajatteleva ihminen ei sipoon koske.
Höylärumba ja nosturisamba...sitä sipotalossa piisaa.
siporex on yksi parhaista materiaaleista omatoimiraksaajalle ja tosi nopea myös ammattilaisten pystyttää.
Mikäli santapaperihiertimellä pyyhkäisyä pidetään höyläämisenä, niin siitä vaan.
336m2 sipo-talossani nosturikulut olivat 3x2tuntia (välipohjat ja porraselementit sekä yläpohja).
Eipä siinä todellakaan paljon aivoja tai rahaa tarvita, kun saa siporeksista hyvän talon aikaiseksi.
on mukava kun ei pikku ilmaston muutokset taloa heiluttele, helppo tehdä itsekkin, suosittelen. Unohda hötö hapero, se harmittaa jälkeenpäin kun seinät halkeilee ja tuulee joka raosta...joutuu proppaamaan tauluja joka paikkaan peittämään niitä ja ne putoilevat alvariinsa, maanpäällinen helvetti on valmis. Lammi Rules...
vaadimme parempia provoja! edellisen tekstin kirjoittajalta.
Kyllä pientalo kestää paikallaan, vaikkei tuhlattaisikaan rahaa seinien valubetoneihin.
Tampereen teknisen korkeakoulun viisi- (5)vuotisen tutkimuksen mukaan siporex-talot olivat tiiveimmät. Valuharkkotehtaiden referenssikohteet eivät testissä samaan tasoon pärjänneet.
Kyllä äitimuorin 1954 raksauttamassa siporex-talossa kaikki perintötaulut (Halonen, Simberg)
ovat vielä seinillään pysyneet. Ja hinnatkin ovat nousussa, eivät putoamassa.
Pohjolassa on alkanut olemaan jo maanjäristyksiä, arvaa miten sipon käy, se löytyy kellarista pieninä paloina.
Joo, aika kuumana käy keskustelu. Mitenkäs eristeharkot? Rouvan kanssa kovasti suunnitellaan huonejärjestystä ja arkkitehdin huoleksi loput.
Jokatapauksessa tuntuu, että jonkinlaisesta kivestä pitää tehdä. Eli hyvät ja huonot puolet, kiitos :)
Sipon ainoa huono puoli on hyvä lämmönjohtavuus eli heikko eristävyys verrattuna saman paksuiseen mihin tahansa muuhun seinään.
Sitten jos lähdet sekarakennetta tekemään, eli lisäeristämään, niin on likimain sama mitä "kiveä" se lisäeristeen sisäpuoli on (itse laittaisin betonia).
vuoden ajan 245m2/690m3 siporex-talon lämmityksen ja 5-henkisen perheen lämpimän veden kustannuksista:- ja tässäkin puolet perusmaksuja.
Mieti sitä kun paasaat lisää eristysarvoistasi.
Paras harkko. PEH-380, Harjun Betonin Passiivi Energia Harkko.... Eristys arvoilla joita muut tehtaat vielä mietiskelee kuinka sellaisen tekisi...
Kyllä kokonaisuus ratkaisee ja perheen asumistottumukset, ei peh-380.
kyllä betoniseinän sisäpinta tuntuu vain kylmältä. Sipon pinta on hirsipinnan kanssa samanlainen, onhan se paras kiviaineinen eriste.
,että kokonaisuus on osatekijöiden summa. Hyvät osat = Hyvä kokonaisuus...