Oliko Kustaa Vaasa (1496-1560) tyranni vai lempeä isähahmo?
- kapinapäällikkö, joka anasti vallan Lyypekin avulla
- takavarikoi uskonpuhdistuksen varjolla kirkon omaisuuden
- nujersi verisesti ainakin neljä talonpoikaiskapinaa
- teki kuninkuudesta perinnöllisen
- perusti Räävelin kilpailijaksi Helsingin, jonne pakkosiirrätti kauppiaita
Mitenköhän Kustaa Vaasan hallitsijakautta opetetaan nykyisin Suomen kouluissa?
kysyy Roope
- kapinapäällikkö, joka anasti vallan Lyypekin avulla
- takavarikoi uskonpuhdistuksen varjolla kirkon omaisuuden
- nujersi verisesti ainakin neljä talonpoikaiskapinaa
- teki kuninkuudesta perinnöllisen
- perusti Räävelin kilpailijaksi Helsingin, jonne pakkosiirrätti kauppiaita
Mitenköhän Kustaa Vaasan hallitsijakautta opetetaan nykyisin Suomen kouluissa?
kysyy Roope
Vastaukset 46
Vanhimmat
Itse muistin vielä alakouluajoiltani 1970-luvun alkupuolelta, että mies oli kova poliitikko ja perusti Helsingin aluksi Koskelan ja Toukolan rajamaille.
Tyttäreni oppimäärään kuului Kustaa Vaasa viime vuonna (6.lk). Hän muisti kuninkaan nimen, kun pari kertaa tuossa kysyin, mutta ei muuta. Kysyin, oppiko hän viime vuonna mitään. Siihen hän kertoii oppineensa jostakin David Livingstonesta, joka oli kuulemma merkittävä filosofi.
Kävin huvikseni hänen käyttämänsä oppikirjan verkkosivuilla:
http://www.peda.net/veraja/lohja/tytyri/opet/reetta/muut5/linkit/hi
Siellä oli tämä tieto:
"Kustaa Vaasa
Syntynyt 1496, kuollut 1560, kuningas 1523-1560."
Klikkasin nimeä Vaasa ja sain aikaan tuli uudelleenohjauksen Kokkolan kaupungin nuijasotasivuille, jotka ovat toistaiseksi poissa käytöstä.
Ehkä tiedot oikeasti kaipaavat Kustaa Vaasan osalta päivitystä. Minun lukionaikaisessa historian oppikirjassani ei juuri poikkipuolista sanaa mainita hra Erikssonin valtakaudesta. Jos nyt ei lasketa mainintaa, jonka mukaan sota Venäjää vastaan 1555-1557 "oli tulokseton".
Roope
Tuli mieleeni ennen kuusimetsään lähtöä, että Topelius nuoremmalla oli Maamme-kirjassa jonkinlaiet analyysit kaikista kuninkaistamme. Ne määräsivät historianopetusta vielä 1950-luvulle. Mutta ainakin teoksessa oli tarinoita, hyytäviäkin, kuten veljesvihan kuvaus (Erik 1V).
Valitettavasti oma Maamme-kirjani, jonka joskus divarista ostin, on Helsingissä.
Muista yhteyksistä olen saanut käsityksen, että Kustaa Vaasan kanssa pystyi jonkin verran riitelemäänkin ilman, että karvat heti katkesivat. Muiden muassa Mikael Agricola oli lujasti oppositiossa jo Saksan vuosinaan, ja Turussa hän jarrutteli Vaasan virkamääräyksiä varsin rohkeasti turkulaisten ja koko valtakunnan itäisen puoliskon eduksi.
Josta tuli mieleen Agricolan kuolema 1557 Uudellakirkolla. Olikohan tilaustyö?
Roope
Luulisi, että Agricolasta oli enemmän hyötyä kuin haittaa kuninkaalle. Rauhanneuvottelijana hänen olisi pitänyt ehkä vielä raportoidaki. Minä en tiedä, mihin hän sairastui, mutta hän kuoli ilmeisesti Kuolemajärvellä. Tarkiainen, joka on tarkimmin pöyhinyt lähteitä, epäilee kuitenkin tartuntatautia.
Tarkiaisen mukaan rauhanneuvottelumatka oli dramaattinen. Tuo kannattaa lukea ihan vain ajankuvan vuoksi:
http://www.utu.fi/agricola2007/tapahtumat/8.6.tarkiainen.html
Hyvä linkki. Tuo Agricolan Moskovan matka on mielenkiintoinen juttu, koska lähteitä on säilynyt.
Yksi hieno kuvaus (olen kadottanut linkin) on Itävallan Moskovan lähettilään kuvaus Iivanan valtakunnasta. Kuvitetun teoksen nimi on "Muistiinpanoja Moskovaa koskevista asioista".
Ajankuva sekin.
Roope
Savolaiset ovat puhtaasti hänen luomuksensa. Kiitokseksi kuninkaita kutsuttiin pölhö-kustaiksi.
Koulukirjoissa aikanaan pantiin Kustaan ansioksi hämäläisten erämaiden asuttaminen. Asuttaminen tapahtui savolaisilla.
Tosiasiassa savolaiset olivat alkaneet asuttaa erämaita paljon aikaisemmin. Kustaa vain mahdillaan anasti hämäläisten erämaat ja antoi ne savolaisille. Eli Kustaan ansioksi tässäkin yhteydessää jää vain omistusten laiton uudelleen jakaminen. Työpaikalla eräs hämäläinen on tästä vieläkin vihainen.
Tämän perusteella savolaisista on ollut ennemmän vaivaa venäläisille.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-04wx.htm
Savolaisasutuksen varhaisimmat vaiheet ulottuvat ainakin 800-luvulle mm. Mikkelin seudulla ja onhan siellä ne Ristiinan kalliomaalauksetkin. Pikkuisen oli aikaisemmin asukkaita kuin Kustaa oli edes pilke isänsä silmissä.
Asutus on paljon vanhempaa, mutta voidaanko puhua kyyseen olevan savolaisista.
Niin sanottu savolaisasutus alkoi muodostua rautakaudella ns. heimokaudella itäisten vesireittien varsille hyvin yksinkertaisesta ja loogisesta syystä.
Sekä hämäläiset että karjalaiset liikkuivat näillä eräseuduilla ja jossakin vaiheessa osa kulkijoista alkoi asettua paikoilleen. Solmittiin "sekaliittoja", rakennettiin asutuksia jne.
Muistaakseni juuri näistä 800-luvun löydöksistä on tehty jotain tutkimuksiakin, joista käy ilmi, että asujaimisto oli kahta, jopa kolmea sorttia. Ilmeisesti karjalaisia ja hämäläisiä, sekä saamelaisia.
Kivikauden asukkaista tuskin voi puhua savolaisina, mutta Savolax löytyy kyllä jo ajalta ennen Kustaa Vaasaa. Mm. Novgorodilaiset katsoivat sen kuuluvan Karjalan etupiiriin jo 1000-luvulla ja pitivät aluetta osana karjaista aluetta.
Eli asutus ja savolaiset ovat vanhempaa perua kuin Kustaa Vaasan erämaa-asutus.
Luuletteko te tosiaan, että savolaiset ovat joku oma lukunsa. Savo on vanha, mutta sen alkuperäiset "läsnäolijat" olivat lappalaisia. Hehän ovat sekoitusta hämäläisistä ja karjalaisista jotka tulivat noin vuonna 800 jkr Kannasta pitkin.
Hyvät herrat kirjoittavat karjalaisista sillä savolaiset muodostuivat tällä tavoin em. heimoista MYÖHÄISKESKIAJALLA.
Savolaiset eivät todellakaan ikinä kuuluneet itäiseen etupiiriin, vaan olivat tämän verivihollisia.
Tässä on toinenkin harha ...
Tosiasiassa ei ole ollut olemassa mitään Nog Gorodin etupiiriä, Karjalaiset oli niiden liittolaisia, ei alamaisia.
Karjalaisista tuli valtakunnan alamaisia, vasta sen jälkeen, kun Nov Gorod joutui Moskovan alaisuuteen.
Veikkaanpa että saamelaiset olivat täällä jo ennen kuin niin sanotut suomalaisheimot tulivat maahan idästä maitse tai etelästä vesitse. 800 jkr on pikkuisen myöhäinen ajankohta saamelaisten maahanmuutolle.
Saamelaisasutushan ulottui Skandinaviassakin aina Oslon-Uppsalan tasalle ja Suomessakin aina varsinais-Suomeen ja Uudenmaan tasalle. Taitaa olla niin, että tämän seudun "alkuperäiset" asukkaat olivat saamelaisia, jotka tulivat tänne ties milloin historian hämärissä. Tuskin sentään 800-luvulla jkr sentään, mielummin 800-ekr tai paljon sitäkin aikaisemmin.
Olet vetänyt täysin oikeat johtopäätökset saamelaisista. Uudellamaalla eivät tohtineet olla, kun tuhmat varjagit olisivat laittaneet soutamaan kaleeria niin kuin Asterixissa ja Obelixissa. Karjalaiset eivät olleet noin säikkyjä.
Vielä, kun lakkaat esittämästä suurta tutkijaa, niin arki palautuu normaaliksi.
siellä nyky-Mikkelin seudulla.
taas se huonon itsetunnon vaka trollaa..kerro lisää satuja kun et voi totuutta muuttaa hä hää...lue vaan katekismusta ja omaksu läntinen oppi:)))))
Kannattaa pysyä faktoissa.
Karjalaiset oli Nov Gorodin liittolaisia, tästä on olemassa kirjoitettuja dokumentteja.
Vain Suomalaiset opettaa koulussa, että ne olisi olleet Nov Gorodin alamaisia.
Kyllä sitä aika silkkihansikkain kohdellaan ...
Mies oli pohjattoman ahne ja vallanhimoinen, ehkä aikakautensa tuote.
Periaatteessa anasti, tai ainakin pyrki anastamaan talonpoikien maaomaisuuden, operaatio ei ihan onnistunut, mutta avasi toisten omistamat erämaat savolaisille uudisasukkaille.
Luterilaisuuskin tuli vain sen takia, että se halusi kirkkojen maat hallintaansa ja myös saikin ne.
Mutta koska valtionkirkkomme on olemassaolonsa velkaa tälle hirmuhallitsijalle, tyrannia on edelleen pakko ylistää koulukirjoissa.
Niin - Kustaa Vaasalla oli kolme vaimoa. Pahat kielet ovat väittäneet, että Eriksson olisi ottanut ensimmäisen vaimonsa Katariinan hengiltä hopeavasaralla, mutta asia on kiistetty. Joka tapauksessa Katariina synnytti kruununperillisen (Erik XIV).
Toinen vaimo Margareeta synnytti kymmenen lasta. Margareetan kuoleman jälkeen Eriksson meni naimisiin tämän sisaren Katariina Stenbockin kanssa, joka oli lähes 40 vuotta Erikssonia nuorempi. Tyttö oli 17, Eriksson 56.
Papisto vastusti avioliittoa sisaruussuhteen vuoksi, mutta Eriksson piti päänsä.
Eli kyllä tuota kapinallista Erikssonia voisi vaikka Henrik VIII:een verrata.
Roope
Kyllä mies oli selkeä diktaattori. Tuli valtaankin lähinnä miekalla ja kiristyksellä. Ehkä suurin tempaus oli se ns. uskonpuhdistus, jossa otettiin kirkon omaisuus valtion (kruunun) käyttöön, lopetettiin ja tuhottiin luostarilaitos, jonka kautta sen ajan niin sanottu köyhäinhuolto ajettiin alas. Sitten vielä kun kuninkuudestakin tehtiin perinnöllinen saatiin aikaiseksi vaan sisällissota. Yliarvostettu Stalinin kaltainen despootti, sanon minä!
Toisaalta saavat ruotsalaiset olla tyytyväisiä hra KVhen kun valtakunta nimeltä Ruotsi, jonka me nykyään ymmärrämme, oli hänen ansiostaan totta. Siitä alkoikin sitten valtakunnan itäisten osien (lue: nykyinen Suomi) orjuutus aja sorto.
Vaasallahan oli oppositio vastustaja Nils Locke niminen tanskalaismielinen talonpoika skånesta,--No äläs kun Kustaa sai yliotteen ,niin tapatti koko Locken suvun ja heidän kannattajat heitettiin vankiloihin ja tartutettiin spitaali --kuka voi enää olla julmempi.
Kustaa Vaasa pani alkuun Ruotsin rakentamisen keskitetysti hallituksi valtakunnaksi saksalaisten virkamiesten avustamana.
Siitä johtui Ruotsin kyky käydä sata vuotta raskaita sotia ns suurvaltakaudella.
Esimerkiksi Venäjän voimavarat ylittivät Ruotsinvasta 1700-luvun alussa,jolloin Ruotsin suurvaltahaaveet hukkuivat Pultavan verihuuruihin.
Ruotsissa tosin asian ymmärtäminen vei toiset sata vuotta.
Niinkö? Eikö Venäjän sekasorron aika idiootti vaikuttanut asioihin.
Kustaa Vaasa oli himoverottaja, joka jopa kävi Suomessa, täytyy muistaa, että Iivana Julman aikoina Suomeen tunki kovasti väkeää, joka ei halunnut joutua Iivanan käsiin. Suomen diktaattori oli Klaus Fleming.
Kustaa Vaasa järjesti valtion talouden saksalaisten virkamiesten avulla.He järjestivät rahatoimikamarin,joka vastasi suunnilleen nykyistä valtiovarainministeriötä.
Kustaa Vaasa oli itse hyvin nuuka mies, joka kovisteli alaisiaan tuhlailuista ja verovarojen kavaltamisesta. Kilpailijat pantiin päätä lyhyemmiksi.Kustaa oli kostonhimoinen ja epäluuloinen eli luulosairas.
Klaus Fleming oli Suomen käskynhaltija Kustaa Vaasan poikien taistellessa vallasta Puolan kuninkaan kanssa.
Tarkistus: Ruotsin ja Puolan kuningas oli Kustaa Vaasan pojanpoika Sigismund.
Häntä vastaan nousi nuorin poika Kaarle-herttua.
Suomalaiset olivat Klaus Flemingin johdolla Sigismundinkannalla.Siitä syntyi sitten Nuijasota.
Lopuksi Kaarle voitti ja nousi kuninkaaksi, Kaarle IX.
Suomalaisen ihmisen pitää muistaa Kustaa Vaasa jo uskonpuhdistuksen takia. Agricola sai kuninkaalta tehtäväkseen laatia suomelle kirjakieli. Sen suurempaa tekoa suomalaiselle kansalle ei kukaan muu vallanpitäjä ole tehnyt.
Ruotsin perinnöllinen monarkia täyttää kohta 500 vuotta. Ruotsin valtiopäivien nykyisen käsityksen mukaan se on palvellut valtakuntaa hyvin ja on tänäkin päivänä kansaa yhdistävä tekijä, kuten Kustaa Vaasa asian aikanaan valtiopäiville esitteli.
Ruotsin valtiopäivillä valmistui juuri mietintö virallisista liputuspäivistä. Siinä ehdotetaan luovuttavan virallisesta liputuksesta kuninkaallisten nimipäivinä, koska kansakaan ei enää juhli nimipäiviään. Päätöksen ehdotetaan astuvan voimaan tosin vasta seuraavan kuninkaallisen vallanvaihdon jälkeen. Perintömonarkia ei siis ole uhattuna demokraattisen prosessin taholta.
Vaasa oli erittäin kiinnostunut Suomesta, oleili Turussakin pitkät ajat. Mistähän se johtui? Oliko suomalaista taustaa sukujuurissaan?
Nykyruotsin kuninkaalliset eivät ole Kustaa Vaasan perillisiä, vaan ranskalaisen kenraalin jälkeläisiä. 13. maaliskuuta vuonna 1809 seitsemän sotilasta Adlercreutzin johdolla ryntäsivät kuninkaan linnaan ja vangitsivat Kustaa IV Aadolfin. Valta siirtyi lopullisesti pois kuninkaalta, kun Kustaa IV Aadolf luopui vapaaehtoisesti vallasta 29. maaliskuuta 1809 säästääkseen kruununsa pojalleen. 19. toukokuuta 1809 valtiopäivät päättivät, että hänen jälkeläisensä ovat menettäneet oikeuden Ruotsin kuninkuuteen.
Bernadotten tulo kuninkaaksi ei ollut ensimmäinen kerta, kun hallitsijan abdikaation jälkeen suora perintölinja Kustaa Vaasaan katkesi.
Nykyinen kuningas on silti Kustaa Vaasan ja myös Kustaa IV Adolfin jälkeläinen muita perimyslinjoja pitkin.
Juu, juu, mutta ei niillä muilla sukulinjoilla ole merkitystä. Se katkesi ja sillä siisti.
Kustaa Vaasan aikana Ruotsin kartta oli aika erilainen nykypäivään verrattuna. Malmø maakuntineen kuului Tanskalle. Göteborgia ei ollut vielä perustettu, ja tulevan Göteborgin alue oli altis tanskalaisten hyökkäyksille. Turku oli Ruotsin keskeisimpiä kaupunkeja ja sijaitsi Itämeren rannalla.
Uppsalan tuomiokirkossa sijaitsevaan Kustaa Vaasan hautamonumenttiin on hakattu silloisen Ruotsin maakuntien vaakunat. Ne on järjestetty yksinkertaisesti sen mukaan, kuinka kaukana ne sijaitsevat Tukholmasta.
Minkä meren rannalla Turku nykyään sijaitsee?
Joo, Turku on edelleen Itämeren rannalla. Se oli 1500-luvulla merkittävä liikenteellinen etu verrattuna moniin muihin Ruotsin kaupunkeihin, jotka sijaitsivat ja sijaitsevat Ruotsin järvien rannoilla [Vänern, Vättern, Mälaren, Hjälmaren ym]. Epäilemättä esim Uppsalaan pääsi jonkinlaisella laivalla/veneellä tuolloinkin, mutta tuskin yhtä kätevästi kuin Turkuun.
Kustaa Vaasasta alkoi Suomen historian onnettomin aika ja Suomi liitettiin entistä tiukemmin Ruotsiin.
Mikään vähänkään realistinen vaihtoehto ei olisi ollut suomalaisille parempi kuin tiivistyvä yhteiselo osana Ruotsin valtakuntaa.
No jos rakastaa kansan henkihieveriin kuluttavaa verotusta ja sotaväen väenottoja, niin sitten kyllä.
Kannattaa ottaa pois fennomaaniset silmälasit edes hetkeksi ja avoimin mielin tutustua vaikkapa Viron tai Tanskan historiaan. Ilman Kustaa Vaasan kaltaisia ruotsalaisia johtajia olisi osia nykyisestä Suomesta jossain vaiheessa hyvinkin saattanut siirtyä Tanskan alaisuuteen.
Vapaassa Ruotsin valtakunnassa oli esim omien valtiopäivien laatima lainsäädäntö ja suhteellisen hyvin toimiva oikeuslaitos, sama kaikille.
Kannattaa ottaa pois fennomaaniset silmälasit edes hetkeksi ja avoimin mielin tutustua vaikkapa Viron tai Tanskan historiaan. Ilman Kustaa Vaasan kaltaisia ruotsalaisia johtajia olisi osia nykyisestä Suomesta jossain vaiheessa hyvinkin saattanut siirtyä Tanskan alaisuuteen.
Kerrotaan, että Tallinnan porvarit anoivat Kustaa Vaasalta pääsyä osaksi Ruotsin valtakuntaa. Viisas Kustaa vastasi siihen, että Viro olisi Ruotsille uudenlainen ja aivan liian suuri riski, eli ei missään tapauksessa.
Osia Baltiasta liittyi Ruotsiin provinssistatuksella vasta Kustaan seuraajien aikana. Paljolta olisi Ruotsi välttynyt, jos se olisi pysynyt kuningas Kustaan linjalla.
Tämmönen oli.
”Iivana Julma oli haukkunut Kustaa Vaasan moukaksi ja talonpojaksi, joka tunsi maailmaa sen verran kuin navettansa sontaluukusta oli nähnyt.”