Tulen luoksesi hiljaa
punainen ruusu
jota pudistan kädessäni
sen piikit painautuen ihooni
tehden pienen reijän
vereni valuessa sen lehdille
astellessani hieka naristessa
kenkieni alla
Kumarrun kivesi eteen
silmieni lukiessa
yhä uudestaan,uudestaan
nimeäsi kivestä
käteni laskiessa
vereni tahrimat ruusut
kaipaus sielussani jyskyttäen
sinua rakkaani
punainen ruusu
jota pudistan kädessäni
sen piikit painautuen ihooni
tehden pienen reijän
vereni valuessa sen lehdille
astellessani hieka naristessa
kenkieni alla
Kumarrun kivesi eteen
silmieni lukiessa
yhä uudestaan,uudestaan
nimeäsi kivestä
käteni laskiessa
vereni tahrimat ruusut
kaipaus sielussani jyskyttäen
sinua rakkaani
Vastaukset 4
Vanhimmat
mielettömän kaunis. Jos joku kuollut on, niin minäkin haluaisin olla kuollut jalkojesi alla.
Mä harvoin luen yhtä kauniita ja rehellisiä tekstejä täällä. Ja tämäkin aivan sattumaa, sillä on vain nyt semmonen "moodi"
vielä kerran: aivan ihanan julma
En ole koskaan omistanut vaimoa.
mutta veljeni ja isäni hautasin.
siksi tämä runo.
Rehellisyys näkyy kilometrien päähän kirjoitetusta.
Mä olen surullinen puolestasi, mutta onnellinen siitä, että kykenet puhtaaseen ilmaisuun.
Eli kaikki on oikeastaan hyvin.
runosi puhuu surun hyvin koskettavasti.
Kertakaikkisen satuttavaa.
Toivon Sinulle jaksamista Joulussasi.