Lakka-talo nousee ensi keväänä ja nyt pohdinnassa mikä olisi paras tapa tehdä yläpohja, koska osa yläkerrasta on korkeaa tilaa. Kivipohja mahdollinen, mutta toisaalta kattoristikot ovat tuttu ja turvallinen koska ed taloonkin tehtiin sellaiset. Mitä suosittelette?
Lakkailija
Lakkailija
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tee Siporex raudoitetuista palkeista.
Ristikot vaan, ja sitten tiivistys esim. tällä:
http://www.google.fi/search?q=contega teippi
En tiedä onko muilla vastaavia nimenomaan kivitalon kevyen yläpohjan tiivistämiseen tarkoitettuja tuotteita.
Ja saksiristikoita tai muita vinoja yläpohjia välttäisin joka tapauksessa. Se on kumminkin kiva kun välikatolla voi jopa liikkua ja käydä tarkistamassa mitä sinne kuuluu. Bonusta myös myyntitilanteessa, jos ostaja pääsee katsomaan että ei ole kosteusvaurioinen yläpohja (ja kivinen yläpohja ei muuten sitten suojaa yläpohjan kosteusvauriolta oikein mitenkään, villaa ja puuta siellä on kuitenkin).
vaan, yläpohjan tiiveys on tekijästä kiinni. Sen verran korkeutta että mahtuu 600mm puhallusvillaa niin ei päätä palele, kokemusta on (tuo tiivistalo sivusto esittelee juuri oikeita tarvikkeita tiivistykseen, siihen ei tarvita sipoa)
Tee yläpohja ns. kurkihirsi periaatteella. Eli teet yläkertaan talon pitkittäissuunnassa olevan kantavan väliseinän jonka päällä on palkki. 50mmx200mm tai mitä sun rak.suunnittelija laskee. Sen päälle sitten talon reunoilta esim. 45x300mm palkit joiden välin eristät Ekovillan puhallusvillalla. Se on siinä. Saat mukavan avarat yk:n huoneet
Ei kannata tehdä noin. Ennemmin kehäristikot, jolloin se ullakkokerroksen jakava kantava väliseinä jää pois (alapuolellehan pitää kuitenkin kantava väliseinä laittaa kummassakin ratkaisussa).
Kehäristikoissa nimittäin tulee samalla välipohjapalkit samaan hintaan.
Muutenkin on yleensä järkevää välttää kantavia väliseiniä, jolloin kurkihirrestä tulee helposti tuhottoman pitkä, jolloin pelkkä kurkihirsi voi maksaa enemmän kuin kokonaiset ristikot... Eli kurkihirren sijasta vinoon yläpohjaan joko saksiristikot tai kehäristikot, riippuen siitä mitä haluaa.
Kurkihirrelle on kyllä paikkansa, mutta ei sellaista kannata nykyään ehdoin tahdoin suunnitella... Nimittäin ristikoiden teko on sen verran kilpailtua ja "standardia" touhua, että hinnat ja laatu ovat kohdallaan.
Esimerkiksi "atlaspakki" tyypin vaneriuumalla saat kantavan yläpohjan.Joko vinosisäkaton tai
tasasisäkaton ja vesikaton voit rakentaa haluamaasi kaltevuuteen(suunnittelija).Alapintaan koolaus ja Finn foam tai vastaava levytys,saumat ja läpiviennit uretaanilla. Ei tarvitse hs-muoveja.Sähköputkille vielä koolaus alapuolelle.Päälle puhallusvillaa.
Ehdottomasti saa. Miksei saisi.
Mutta hinta on kovempi, ja mitään erityisiä etuja ei noilla palkeilla *yleensä* saa. Kannattaa siis käyttää vain poikkeustapauksissa.
ratkaisulta eli tekele on purettava kokonaan ensimmäisen vesivahingon tai pienenkin tulipalon jälkeen.
Eiköhän tuo ole ihan sama mistä materiaalista yläpohjan teet, tärkeintä on, että vesikate pitää jottei taloon tule kosteusvaurioita. Energiatehokkuuden vuoksi tiiveys ja eristysasiat pitää huomioida. Em. kriteerit on mahdollista täyttää usealla eri tavalla. Kevytrakenteinen ristikkoyläpohja on halvin ratkaisu ja kivinen yläpohjaratkaisu on kallein, koska mm. kantavat seinälinjat pitää viedä yläpohjaan saakka. Em. vaihtoehtojen lopputuloksissa on tuskin mainittavaa eroa, ratkaisujen eroa voi verrata lähinnä puu- ja kiviseinän eroon ts. maku- ja lompakkoasia:)
kantavat seinälinjat kannattaa ehdottomasti viedä ylös asti, koska ne samalla osastoivat rakenteet. Mikäli päädyt onteloihin, osastoiva väli on helposti 10-14metriä, siporexilla 6metriä. Mikäli teet katon lappeen suuntaan viistoksi, säästät kattotuolirakenteet. Kate tulee korokepalikoiden päälle kakkoskutosten varaan.
Kevyt yläpohja pitää purkaa ensimmäisen vesivaurion tai palonalun jälkeen, kova yläpohja saattaa jopa tuulettaa itse itsensä ja estää tehokkaasti suurpaloa syttymästä. Konkreettinen haitta on erilaisten rakennusmateriaalien erilainen kuivuminen vanhetessaan ja kevyt yläpohja on vaikea tehdä uutenakaan tiiviiksi; se vuotaa jo muutaman asumisvuoden jälkeen. Tämä on osoitettu erilaisin tutkimuksin.
Harvemmin palon jälkeen puretaan kivitaloja, ne siistitään ja asutetaan uudelleen.
Jaa, ei puutalojakaan kyllä palon jälkeen enää tarvitse purkaa. Mieti sitä.
eli oli sit sipo lammi leca tai puu niin jos sisällä palaa rajusti niin kaikki pitää purkaa maantasalle. ei se auta että siposta jää seinät pystyyn kun harkoissa musrtumia lämmöstä johtuen. ei vakuutusyhtiö ota mitään riskiä ja ala korjailemaan eli vertailusi on sangen kehno.
mut tottakai harkko syttyy hyonommin kuin hirsiseinä. kipsilevykään ei sinällään syty mutta se maali palaa oli se sit missa pinnassa tahansa. jos rakennat betonibunkkerin jossa ei verhoiluja eikä huonekaluja niin se ei pala ainakaan helposti...
onkaan purettu huoneistopalon jäljiltä?
Yleensä ne palaneet asunnot entistetään paikallaan asumiskuntoon syystä siitä, että suurpaloa ei ehdi syttyä, kun palokunta ne jo sammuttaa.
Puiset kämpät, puiset yläpohjat ja kipsilevyt kyllä menee vaihtoon, kun eivät pysty pidättelemään palon laajenemista.
Yhtään suurpaloa ei ole vielä koskaan syttynyt, vaan palo leviää suurpaloksi, mikäli sitä ei ajoissa sammuteta. Tästä syystä kivirakenteet.
siihen korkeaan tilaan. Niitä polttimoita kun vaihtelet 3-6kk välein hoippuen siellä 7m korkeudessa, voit samalla leikkiä kattokassista.
Samoin varaudu asentamaan ilmastoinnin tulo- ja poisto yläkerran makuuhuoneisiin, jotta saat asennettua niihin myös desibeliovet. Alakerran mölyt häiritsevät muuten rauhallisempaa porukkaa.
Onteloihin saa asennettua sähkövedot jälkeenkin päin, mutta mikäli kattoon ei tule alaslaskua,
on siporex-palkkeihin syytä asentaa sähköputkitukset ennen yläpohjan villoittamista.
Viistoon asennetut kovat palkit säästävät kattotuolien kustannukset, mutta puutavarahan on nykyään halapaa.