van meilläpä

puskapiika kirjoitti:

sitä ei oo vielä joulukuusta.ei oo ukko pannu tikkuo ristiin sen assien kansa.noapuri jo näkkyy hakeneen kuusesa,oon koettanu visahella.Täpärälle toas mennöö,huomenna jo oatto.oesi vaen hakenu sen monijaeta päevie ennenniin oesi kerenny jukkie sen kuusen ulukonäön ennen jouluraohan julistusta.siitä kuusihommasta minä soan heleposti aekaseksi monijaan päevän puhumattomuuven.ei oo konstikaa.joka joulu seon uhannu että ens vuonna soat mennä ite sivakoemaan kuusesi,sattuupahan aenaki mieluinen.aena seon tähän asti ite menny.minulle se kuusi on joulun tärkein kapistus.sen pitäsi olla sotjakka ja tasaoksanen,meleko iso ,eikä saesi karista neolaset.ukon mielestä sen pitäsi olla pikkunen ja tuuhea,alaoksiltaan levveä.ei oo vielä liki neljäänkymmeneen vuoteen löyvetty yhteistä kuusta.parikymmentä vuotta sitte oli kyllä yksi,se piti kiireessä ostoa honkaloelta.sillon synty tyttö ja oli muuta hommoa.niin oli korrea kuusi että panin koristeeksi pelekkie punasie syömmenkuvvie ja kynttilät.pijin sitä vängällä sivu loppijaesen,lakasin oamulla neolaset ja työnnin vettä jalakaan.ukolle sannoen että eipähän tämä karise yhtää.sen verran oon kyllä nyt menny ihteeni,että jos se sen kuusesa tuohon kartanolle tormuuttaa,niin en kyllä heti pökäse rappusille arvijoemaan:ei oo toesella puolen oksie,toesella puolella liijan tuuheat,liijan pieni ja paksurunkonen,ei kaet se oo mikkää latvus.en sano mittää vaekka oesi minkälaenen näre ja noavaoksa.napsaotan suun kiini niinkun nepparin.enkä temppuile muutenkaa.en kolistele tarpeettoman isosti astijoeta tiskatessa,en rämmäöttele uunin luukkuo enkä kävele kantapäellä keittijön ja pirtin vällie,en aenakaa paljo.enkä olletikkaa paa ratijoa isommalle jos kuuluu joulupuu on rakennettu.se on kuiteski paras hetki kun istun jouluyönä kahtelemassa kynttilöetä ja sitä kuusta.olipa se minkälaenen tahasa.soatan tuijotella sitä yksin tuntikaosie.kyllä siinä istuissa monesti itkuhi on tirahtanu,jos kaekki penskat ei oo peässy jouluksi saman katon alle.siinä se laskeotuu istuissa syömmeen se jouluraoha.parraasa kaet se ukkohi yrittää.van minkä sillekkää voen,että penskana se isän hakema kuusi oli kaekista kaonein,joulu joululta se kajuvaa mielessä vaen entistä kaoniimpana.oekeat kynttilät ja latvatähti hipo melekein pirtin kattoa...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä