Miesystävä tai avomies

ei oo rakas,se on panokaveri.

niin avokki, kylkiäinen..

tässä iässä on yksi ja sama miten murehtii.
Kunhan kuvittelee.

Uusi rakas! Mitähän se on!
Tietysti teinin puhetta.
Tee kuten minä. Ilta illan jäjkeen.
En pohdi, en tee kysymyksiä itselleni.
Otan aina ensimmäisen , mutta tarjolle tulevan.
Kranttu suutari ei töitä löydä.Sarkaa on kynnettävänä!
Rakastan kaikkia!

...nakata korteni ketoon eiku ketjuun.
Annoit kaksi vaihtoehtoa. Pitäiskö niistä valita. jos pitää, niin sit en ala. Enkä ala.

Jos kompastuisin johonkin varteenotettavaan ( huom. Ei Varteen otettavaan, ainakaan heti ens töiks) mieheen ja tuumisin, että hmmmmm.... toi näyttää ihan hirmu kivalta. Noh, seuraava vaihe olisi sitten Haastattelu. Mistäs sitä muuten tietää, mimmonen se ihan oikeesti on. Muutamien päivien hastattelukierroksen jälkeen tekisin yhteenvedon muistiinpanoistani.

Jos tämä varteenotettava Edelleen tuntuu mukavalta ja oikealta ja tuoksuu mun "makuiselta", annan hänen Pussata. :) Joo ja jos siinä vaiheessa varpaat sanovat oman arvionsa, NIIN siitä se seurustelu sitten alkaa.
Vakava seurustelu. Semmonen joka johtaa johonkin. Elikkä yhdessä asumiseen.

Tottakai kannattaa tässä iässä muuttaa yhteen. Onhan se nyt ihanaa jos olis kaveri, jonka kanssa ydessä touhuilee kaikkia kivaa.
Mä en kauan kattelisi miestä, jos se vaan yksin haluais asua eikä ehdottais yhteen menemistä. Silloin se ei olis mun kans tosissaan.

tulee, mitä kauemmin issekseen elelee.
Kun tästä tälläisestä elämästä alkaa nauttimaan.
Aina kun näitä täällä kysellään yritän kuunnella itseäni.
Haluanko; seurustella? Muuttaa joskus yhteen? Mennä naimisiin?
Mutta kun se ei yksin ole mahdollista.
Eikä näköpiirissä ole ketään kiinnostavaa jota minä kestäisin ja joka puolestaan kestäisi minua.
Olen yksin ja totesin tänään sisarelleni että olen maailman onnellisin ihminen tänään, no miksi? En tiedä kun vaan olen.
Kuuntelen elämässä monia tarinoita ja olen itse kai löytänyt rauhan kun olen omat tuskani käynyt.
Minulla ei ole suuria vaatimuksia ja elän vaatimatonta elämää, juuri minulle sopivaa.
Ja sisareni totesi että meidän porukka on varmaan rauhan ansainnut, kaikkia meitä on heitelty sairauksien ja monien muiden asioiden kanssa.
Kuoleman kielissä käytiin systerin kanssa molemmat kolme vuotta sitten.
No miksi tämä koko selitys, kaikki juontuu ajatuksesta miesystävä vai aviomies, eli miksi yhtään mitään? Tai ketään?

Minun mielestäni yhteen muuttaminen tällä iällä vaatii liikaa kompromisseja. Nuoret pystyvät sopeutumaan toistensa oikkuihin, mutta vanha koira ei enää opi istumaan!

ja kyse olisi meistä ... ja sinä olisit "tuossa".

Luulisin, että iso osa meistä olisi sankareita.


Luulen kuitenkin... katsoppa ja tule

Näyt kyselevän samaa molemmilta palstoilta, joten jäämme odottelemaan jatkoa tarinalle.;))

Mielestäni siinä vaiheessa, kun jomman kumman oma koti alkaa käydä tarpeettomaksi, kannattaa miettiä yhteen muuttamista - jos molemmista siltä tuntuu. Mikäs sen mukavampaa. Ehkä saatan vielä jonain päivänä alkaa toivoa sellaisen ihmisen kohtaamista, joka saisi minutkin asiaa vielä kerran pohtimaan. ;))

Mitä kannattamiseen tulee, yhdessä asuminen tulee taloudellisesti paljon halvemmaksi kuin kahden kodin ylläpitäminen ja kaikki sivukustannukset lehtitilaukset, televisioluvat ym. ym. Sitä paitsi voisi olla ihan kiva, että kaksi auttavaa kättä ja kuuntelevaa korvaa olisi aina läsnä.

kannata sanoa omaa asuntoansa irti jos on omilleen päässyt eron jälkeen. Rakastua voi ja viettää kivaa yhteiselämää toisen kanssa, vaikka asuukin omassa osoitteessa.
Sanopa sinä minulle, mitä etua olisi yhdessä asumisessa?

Voi olla niin, että eronnut nainen haluaa olla jonkun aikaa itsekseen ilman passattavaa. Hyvä kaveri on mukava olla saatavissa. Ei aina tarvitse kylkimyyryä nyhjätä.

Jos taas haluaa olla kiinni toisessa jatkuvasti, niin siitä vaan naimsiin! Mutta mieti ja kuulostele tarkkaan! Nuorena uskoo toiseen paljon helpommin kuin keski-ikäisenä, jolloin ajattelee mitä menettää tai mitä saa yhteen muutettaessa.

toisesta. Parasta olisi että kysyisit itseltäsi mitä mieltä olet. Ja senkin jälkeen voi olla yllätys huomata että sillä uudellakin rakkaalla on joku mielipide tästä asiasta.

Neuvotelkaa keskenänne, jos sille päälle tulette.