pentuaika!

kyseessä sheltti-uros.oli päivisin yksin 4-5
tuntia (työaika pidempi mutta isä asui
lähellä).ekat päivät meni piiloon kenkätelineen
alle,sitten alkoi kehitellä ohjelmaa..mm.sukat ja
alusvaatteet lähti pyykkinarulta.oppi avaamaan
kenkäkaapin ja söi kaikki kengät buutseista
korkokenkiin.oppi avaamaan roskiskaapin ja
levitti roskat pitkin kämppää.söi sängyn patjan
sivuun reiän ja veti vanut ulos.oppi avaamaan
wc:n oven ja söi wc-paperin.kun opin sulkemaan
ovet ja kaapit niin ettei päässyt käsiksi,alkoi
vetää puhelimen lattialle pöydältä.kidutti minua
yöllä iltavuoron jälkeen kun ei väsyttänyt ja
halusi leikkiä,kun en suostunut veti tyhjällä
pullolla patteria vasten.(naapurit iloisia..)
vuoden päästä sain tarpeeksi ja ostin toisen
kaveriksi.auttoi.
ulkona käytiin n.4-5 kertaa päivässä,vähän
kerrallaan mutta heti käytiin bussiajeluilla yms
julkisilla liikkumassa.ruokaa aluksi 3*
päivässä,mutta lopetti itse väliruoan (lakkasi
syömästä).
toinen pentu oli sitten aivan erilainen,tuhosi
ainoastaan sohvan käsinojan ja vähän
paperia.ruokaa olisi varmaan syönyt kaiken mikä
tassuihinsa olisi saanut.
kyllä tuhoja varmaan tuli parin tonnin
edestä,mutta meillä auttoi heti kun sai
kaverin.sen evrran touhukas oli tämä eka
pentu.tai on siis vieläkin,mutta pääsee
agilityssa purkamaan pahimman energiansa.

Meidän dalmatialais poika oli 3kk kun tuli
meille. Oli heti kun kotonaan ei ole tehnyt
koskaan pahojaan yksin ollessaan eikä
muutenkaan.Leikitty sen kanssa on hyvin paljon ja
ulkoitetuttu kovasti.Pienenä ei jätetty heti koko
kotiin vapaaksi kaiken varalta , vaan
eteiseen.Varmaankin satuimme olemaan tosi
onnekkaita pennun omistajia.Nyt 3v. poika on
sosiaalinen ja viihtyy työpäivien ajan hienosti
varmaankin vain lepäillen kotona, mutta illalla
vaatii kyllä paljon huomiota.

ALUSSA VÄHÄSEN VAIKEUKSIA,MUTTA EI KAUAA.oPPII
SIISTIKSI AIKA ÄKKIÄ. EI JÄRSI SISÄLLÄ MITÄÄN ON
KAUAN YKSIN PÄIVÄLLÄ.MAHTAVAA EN PAREMPAA
KOIRAROTUA LÖYDY.HELLYYTTÄ KAIPAAVA

Mulla on ½ setteri ja ½ jotain ihan muuta (uros)
joka on pentu edelleen. Ekat 2 vkoo oli tosi
rankkaa, kun pentu ei nukkunu öisin ja vaan
riehkas ja leikki. Eipä se pahemmin nukkunu
päivälläkään sillon kun olin kotona, joten itte
rupesin olee aika poikki. Ei siis itkeskellyt
missään vaiheessa.

Koira on alusta pitäen opetettu olemaan yksin,
aluksi ½h ja siitä pidennetty niin, että nyt on
jo 8h mutta aina parempi jos päivä ei veny noin
pitkäksi.

Sisäsiistiksi oppi noin 16 viikkosena, mutta
alkuun sai rätti kädessä kävellä jatkuvasti. Teki
kaiken sisälle, ja jos esim yöllä en kakkoja heti
putsannu, ni söi läjän ja oksenti sen sitten
vähän myöhemmin. Keppejä, multaa,
tupakantumppeja, pullonkorkkeja ja mitä nyt
ulkonta löyti pisteli poskeensa ja voi pahoin.

Tuhoja ei oo tehny, kämpästä on rajattu ukolle
oma alue, jossa oleskelee kun on yksin. Koiralla
on tietty leluja, esim puuhapallo, jonka perässä
juoksee niin kauan kun sen sisällä riittää
nappuloita. Pahvipakkauksiin oon tunkenu
makupaloja ja piilotellu niitä ympäriinsä ja
puruluut on tietty tärkeitä. Ja se että ulkoilee
tarpeeks ennen kun jättää yksin, vaikkei aamulla
itteä aina huvittaiskaan, koiraa huvittaa
kuitenkin.

Alkuun yritin ruokkia koiraa 4 kertaa päivässä,
mutta söi tosi huonosti. Vähensin kolmeen ja
johan rupes maistuu. Kohta vähenee kahteen.

Pentu tuskin oli (on) sen vaikeempi kun normaali
koiran pentu yleensäkään, mutta kyllähän se
välillä hermoa kysyy. Onnea koiran hankinnalle!