Runonurkkaan nostin puun
jospa houkuttaisi runoiluun.
Joulu kakstuhattakahdeksan saa
voi runoiksi pian tallettaa.
Puetaanpa nurkan runopuu
saadaan hymyyn suu
oksaa nosta,kanna
ilon hetki anna.
Runonauhaa näin kartuttaa
paljon runoja oksille mahduttaa.Luonnosta, elämästä, säästä
ajatukset lentoon päästä.
runoja oottaa nurkka tää
kaikille runoista hyvä mieli jää
Ihanaa joulun jatkoa kaikille
T: Tulenlieskat
jospa houkuttaisi runoiluun.
Joulu kakstuhattakahdeksan saa
voi runoiksi pian tallettaa.
Puetaanpa nurkan runopuu
saadaan hymyyn suu
oksaa nosta,kanna
ilon hetki anna.
Runonauhaa näin kartuttaa
paljon runoja oksille mahduttaa.Luonnosta, elämästä, säästä
ajatukset lentoon päästä.
runoja oottaa nurkka tää
kaikille runoista hyvä mieli jää
Ihanaa joulun jatkoa kaikille
T: Tulenlieskat
Vastaukset 27
Vanhimmat
sanasen tärkeän
meidän tulenlieskat
vaikka runo muualtakin löytyy
runonurkas suupielet ylös kääntyy
kaikki täällä tahdoimme
iloita niinkuin mahdoimme.
Jokunen ehkä joskus
sanasen kitkerän lausuu
sekin täällä hymyks taipuu
huolet siinä kauaks haipuu
runonurkkaa tahdomme jatkaa
tätä vuotta vain vähän aikaa.
Jos joku joskus
ajatuksin harmain
mielin ehkä karvain
avaa runonurkan
hän ehkä saakin uuden suunnan
juttuihinsa iloisuuden.
Sitten iloisesti vuoteen uuteen.
Toiset kyläilee
toise sukuloi
toiset yksinään
joulun ajan
viettää tavallaan.
Joulu rauhottaa,
joulu ihastuttaa
joulu vihastuttaa.
Yksinäisyys
ikävystyttää
perheellistä
riemastuttaa
Tapani hauskuttaa
kahvilaan yksinäisiä
tapaamaan
vuotta uutta
taas oottamaan.
Sydämeen syvälle
mennyttä tallentaa.
Joulujuhlat ohi on,
juhlat armahaiset,
monet lahjat saatu on,
sekä halaajaiset.
Hyvä mieli kaikill' on,
taas kun joulu päättyy.
Muistot mieliin kerrostuu,
voimat päiviin antain.
Runonauha ei kartu lain,
Runoton on oloni vain.
Joulu mennyt on,
on aivan lumeton.
Lunta pohjolan
tunnen kaipaavan,
öitä tähtikirkkaita,
kuutamon loistetta.
Tapasin suuren sukuni,
heidän seurastaan nautin.
Lapset tanssi ja ilakoi,
laulut ihanasti soi.
Tarinaa piisasi,
vitsit lenteli.
herkkuja syötiin
ja taas laulettiin.
Joulu juhlista paras on,
vaikka nyt onkin lumeton.
Onhan tässä tunnelmaa
joka pitkälle taas kantaa.
Runojako nämä on?
Onpa taito onneton!
Lässynlässyn joutavaa,
tämmöistähän aikaan saa
melkein kuka tahansa,
kun vain viitsii tuhlata
aikaa vaikka minuutin,
riittää aika allekin.
Kirjoittakaa kunnolla,
ajatuksen tunnolla.
Niinpä onkin tämäkin,
turha kuin on
säärystin.
onhan näkökulma tuokin
ja varmaan aivan oikeakin
tulee tänne kukavaan
mukavia runoilemaan
niinkuin tuossa sinäkin
taaskin tässä minäkin
liekö runo tuokaan
eikä varmaan tämäkään.
Runoilemaan minäkin.
Tyly oli kommentti,
vähän ihan suututti.
Mutta eipä tässä
taitajia ollaakkaan,
omaks iloks vain
nyt riimitellään.
Arvosteluun syytä lie,
ei helppo ollut Leinonkaan tie.
Yritä en yhtään samaan,
kunhan virkistystä lamaan.
Mielen masennus näin poistuu,
sanat sisältäni toistuu.
Lukea voi ken tohtii,
ja jos mieli - vaikka moittii.
Silti kirjoittelen tänne,
vaikkei mieleisiä ole hälle.
Joka moittimaan näin ehti,
sano kiitos, ole rehti.
Runopa hyvinkin
on sanas syvinkin.
Et sylvi turhaan tuhlaa
aikaasi ja sanasi juhlaa.
Tulipa lässystäkin runo
sen tuo sylvi hyvin puno.
Runoja kirjoittaa saa
kaikki tavallaan.
Kunnolla ovat kirjoitettu
kunnolla myös luettu.
Meillä on runomuoto vapaa
kieltoa ei täällä tapaa.
Ilo kaiva runon alta
silloin tuntuu paremmalta.
Kiitos runoista näistä
viihdyttävät myös yksinäistä.
Uutta-vuotta kohta
juhlitaan.
Vanha muistoihin
siirrellään.
Toiveita tinanpalasta
kaivellaan.
Parempaa taas
toivotaan.
Turhuutta taitoni tuottaa
kehnon kevyttä kerrontaa.
Löperöön lauluun voi luottaa
pienellä piikillä parantaa.
Rumasti raikuu ruisrääkkä
luonnon laki lahjat luonut.
Älytönnä äijän kääkkä
tyhmät taidot tänne tuonut.
Askareille annan aikaa
turhat toimet täyttää tyhjän.
Tahdonkohan tuota taikaa
runon revin, rivin nyhjän.
En taida uskaltaa mä enää,
joku täällä kaiken jyrää.
Ikävästi arvostellaan,
tulee muka paremmallaan
tänne kekkaloimaan.
En yritä Aila ollakkaan,
en käy Meriluotoa matkimaan.
Peräjälkeen sanat laitan,
proosaa tänne kirjoitan.
Riimittelen uhallakin.
Voi hyvä sylvi,
tuo kirjoittaja mylvi.
Taito hällä hakusessa,
aina arvostelemassa.
Taitohan tuo on sekin,
osammehan saamme mekin.
Hehee, muutetaanpa
iloksi, arvostelu
ja kirjoitellaanpa
meidän oma menu.
Täällä ei siis arvostella
yhdessä vaan kirjoitellaan.
toistemme arvostuksella
runoista nautitaan.
Hyvänmielen runo antaa
kaikille luovuutta omaa.
Se hedelmää kaunista kantaa
ystävyyttä tuo somaa.
Mitä siitä vaik ontuu riimi
ajatus, sanoja ohjaa.
Tääl on hyvä tiimi
ja se luo ilolle pohjaa.
Kelpaa runot nurkkaan tähän
elonhetket niissä loistaa.
Kaikesta on kerrottu vähän
eitarvinne mitään poistaa.
Mieti vähän mitä sä sanot!
Sammutat kun vihasi janot?
Tää ei ole ketju runoilijoiden
vaan huviksensa sanailijoiden.
Liittyä mukaan voi jokainen
mieli jos ei ole sotainen.
Kirjoita sinäkin pieni runo,
taidoillasi omilla pieni puno!
Tutki runoa, sanain lasta!
hauku sitten muita vasta.
Aina eivät satu sanat paikoilleen
loppusoinnut riimissä kohdalleen,
ajatuskin joskus on kankeaa,
kun elämän arki on ankeaa.
Kauneutta kaikkialla nähdä kun voi.
Kauniit laulut soinnuin mielessä soi,
kynttilöiden valomeri, taivas tähtineen
toivat joulun jokaiseen sydämeen.
Tulee arki, tavoittaa uupuneen,
palaa ajatukset, elämä huolineen.
Pieni ruokapaketti, tyhjänä pöydällä.
Sen antajaa muistaa hän lämmöllä.
Vanhus yksin, juhlavin ajatuksin
istui aattona pirtissään yksin.
Tuli arki, tuskin vuoteen taas kukaan
muistaa edes, tai astuu vaarin tupaan.
Monen yksinäisen Joulu on ohi.
Ehkä joku muistaa muinakin päivinä yksinäisiä, mökkiinsä unohtuneita.
Yksinäisen nuotiolla
tulenlieskat lämmittävät.
Parempi on aina olla
kun on jossain käteltävät.
Pari päivää ennen juhlan aattoa
saa miettimään taas päivien saattoa
miten kiitävätkin vuodet pilvien lailla
vaikka kiirettäkin vailla
saan niitä viettää
se ajatuksen siirtää
nyt vuoteen pian alkavaan
ja katseen tulevaan
vähän mennyttä muistellen
vähän päätäkin puistellen
jos kaikki ei mennyt kuin menasi
jos kohtalo vaikka teilasi
oivat aikeeni mun
silti edelleen keinun
haaveiden keinussa
ja liu'un uuteen vuoteen unieni laivassa.
Jos suututtaa
jotain loruni tää
niin tahdon muistuttaa:
tää on vain elämää
käännä vain suupieliä ylöspäin
katsos näin: ;-)))
se virkistää koko kehoa
ja antaa päivälles tehoan
jos vähän vielä hörähtelet
ja naurulihaksia liikuttelet.
joo, lopetan...lopetan, loruni tähän
...kun maltatte vähän.
vain sietämättömän keveää loppuvuotta toivottelen vielä.
Vanha vuosi viimeisiään,
tilittää.
Oliko hyvä, oliko rikas,
oliko mukana rakas,
yksinkö vuoden vietit?
Mennyt on mennyt,
muistojen joukkoon joutaa.
Sinne muistoihin menneisiin,
usein palata saan.
Voimia hakemaan tulevaan.
Koettu elämä, rikkautta on,
vaikka tuskaa mukaan mahtuu.
Uskoa antaa tulevaan,
elämässä selvitään.
Tavalla tai toisella.
Olkoon alkava vuosi
entistä parempi.
Nostakoon mielen iloon,
antakoon rakkauden tulla sydämiin.
Useimmin silloin päivä paistaa,
jaksamista auttaa ja kantaa.
Moni meistä tuntee jonkun yksinäisen,
joka ehkä miettii,
mistä saisi ystävän?
Huoneessansa yksinään,
pohtii tätä asiaa,
puhelinta mykkää tuijottaa.
Kiireessämme emme ehdi,
asiaa tätä pohtimaan.
Kuinka ees yks`puhelinsoitto,
päivänsä vois pelastaa.
Aikaa jos vain hakisimme,
ystävän etsisimme.
Hetken kanssaan viettäisimme,
kädestä pitelisimme.
Viel`jos hymyn saisimme,
palkkioksi häneltä.
Emme siinä itse köyhdy,
vaan rikkaampana lähdemme.
Vuosi vaihtuu
kohta uuteen.
Saman tuoko
tullessaan
vaiko muuttaisiko
muotoaan.
Tottunut vanhaan
menoon, mutta
terveenä pysyä
ja reissuja
mukavia olla saisi.
Ystäviä hyviä
lisätä voisi.
Hyvää Uutta-Vuotta!
Ystävä usein viesteillä muistaa
ei haittaa vaikka puistaa
lehtiä puista tai pilvistä lunta
näemme toisesta ihanaa unta
uudesta vuodesta toivoa saa
että sais terveenä tallustaa
silloin ois kaikki hyvin
jos vielä syvin
ystävyys jatkossa pysyä saa
kevyt ois silloin matkaa jatkaa.
Opritar runonurkan ystäviä kiittää
ja tähän toivomuksen liittää
että ensi vuonnakin jälleen tavattais
ja vaikka runoilla toisiamme halattais.
- Nautitaan hetkistä!
Taas vuosi pois kierähti
äkkiä mokoma vierähti.
Mitä vuosi uusi tuo
mitä metkuja meille luo?
Toiveita saa heittää
puuroon mantelin heittää.
Terveyttä, ystäviä toive tää,
aina elo mietityttää.
Rakettien paukkuessa
naapurin koiran haukkuessa
vuosi uuteen vaihtuu
mennyt muistoihin haihtuu.
Menneestä vuodesta tästä
kiitän runoista näistä.
Ilo on olla kanssanne
ensivuonna taas jatkamme?
Hyvää ihanaa vuotta
iloa sydämiin tuottaa.
Heitetään runon nuotta
eikä lainkaan suotta.
Toivon paljon
toivon hyvää,
toivon ystävyyttä
ihanaa ja syvää.
Uusi tuokoon
täyttymyksen
tai vain sen
kysymyksen.
Elämisen
tärkeyden.
Antoiko se onnen ja ilon,
vai murheitako reppuusi kantoi
tuo mennyt vuosi?
Aamu moni
päiväksi aukeni
talvessa, keväässä
helteessä kesän
ja sateissa syksyn,
ne kuluivat iltaan.
Muistojen arkkuun ilot ja surut
tallensit menneen vuoden.
Uusi on tullut.
Alusta alkaa päivien luku
luonnolla valkoinen juhlapuku
tähtien kaari kuin kruununa
laella taivaan.
2009 nyt paperiin piirrän.
Työpöydälleni tänään
uuden almanakan siirrän.
Tervetulleeksi vuosi uusi !
Kuukaudet kaksi kertaa kuusi
kunhan elämme,
jälleen näemme
vaihtuvan vuoden.
Tuokoon tuomisinaan tyyntä mieltä,
ojentakoon onnea ja terveyttä,
repun täyden rakkautta
onnelliseksi eloksi
tulevan vuoden tuomisiksi
tämä alkanut vuosi
jokaiselle jotakin hyvää!
Hyvää alkanutta vuotta lukijoille!
vanhan virren sanoin:
Vuosi vanha vaipui hautaan
riemuineen ja murheineen.
Itkusydän täyttää mielen
rukoukseen kiitokseen:
Oi jos vuosi alkava
oisi Luojan siunaama,
Luojan siunaama.
Oikein Hyvää Alkavaa Vuotta!!!!!!
Terv. Atolfia
Vanhat laulut ja virret
joita lapsina lauloimme.
Kotipirttien kurkihirret,
kirkon kuori korkea,
ja koulujen juhjasalit
noista lauluista raikuivat.
Niiden sanoissa siunaus
sävelissä juhlan tuntu.
Kaikuu kirkoissa edelleen
käy kansa rukoukseen.
Siunaa Herra tietämme
askeleemme varjelee.
Herkkä mieli yhä painuu
taakan allakin kiitokseen.
Kiitos, Runonurkkalaiset, seurastanne ja sanoistanne menneen vuoden aikana!