Rohkenisitko lähteä elämäsi miniseikkailuun! Jos mitään et uskalla, milloin sitten?
Toivon kiinnostusta!
Suosittelen luettavaksi Kyllikki Villan kirjaa Vanhan rouvan lokikirjaa, Gummerus 2004.
Selailen mielessäni tapahtumia, kertomus on täysin todellinen.
Ihan jo suunnittelen matkaa hänen jalanjäljilleen.
En sentään niille kaukaisimmille.
Löytäisinköhän seuraa 3-4 viikon rahtilaivareissulle, sama reissu EDESTAKAISIN, SIIS SAMALLA LAIVALLA JONNEKIN???
Alustavasti , innostuitko?
Jos, niin ilmoita Petra Panille
Toivon kiinnostusta!
Suosittelen luettavaksi Kyllikki Villan kirjaa Vanhan rouvan lokikirjaa, Gummerus 2004.
Selailen mielessäni tapahtumia, kertomus on täysin todellinen.
Ihan jo suunnittelen matkaa hänen jalanjäljilleen.
En sentään niille kaukaisimmille.
Löytäisinköhän seuraa 3-4 viikon rahtilaivareissulle, sama reissu EDESTAKAISIN, SIIS SAMALLA LAIVALLA JONNEKIN???
Alustavasti , innostuitko?
Jos, niin ilmoita Petra Panille
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen ollut norjalaisella kalastusaluksella muutamia kuukausia, mutta silloin työskentelin siellä. Rahtialuksesta ei ole kokemusta, kiinnostaisi kyllä. Toivottavasti löydät kumppanin seikkailuun!
tehnyt. Iski suunnaton lentopelko, ja tein matkan laivalla, vaihtoineen. Harvemmin yksi laiva menee kohteeseen. Kontteja puretaan ja lastataan.
Sain lääkettä, että pystyin lentämään takaisin. En nähnyt mitenkään "ihanana" tuota matkaa.
Toisekseen, matkaseura kannattaisi kyllä tuntea hyvin, jos merta tuijottaen, pienessä hytissä asuen, meinaat 2-3 vk oudon henkilön kanssa matkustaa, en voi kuin ihmetellä.
Siksihän valmismatkoillekaan ei enää myydä mies/naispaikkoja, kun niitä ongelmia tahtoi tulla niissäkin.
Ihmisillä on niin erilaisia tapoja, joten ahdistusta saattaisi tulla, tuolla reissulla.
Minäkin lueskelen noita esitteitä usein ja haaveilen lähdöstä. Matkaseura olisi mukavaa, mutta ensin pitäisi tutustua maissa.
Olin juuri lomalla ja olisin sallinut huoneeseeni vieraan, mutta kukaan ei uskaltautunut, joten oleskelin 2 hh yksin maksamatta lisähintaa.
Sattumalta tapasin kuitenkin rouvan, jolle oli tarjottu tätä huonetta, mutta hän ei uskaltautunut, vaan maksoi mieluummin lisän.
Meillä oli kuitenkin oikein kivat keskustelut ja häntä kadutti, että ei rohjennut uskaltautua vieraan seuraksi.
Itse lähtisin katselemaan Norjan vuonoja tai Välimeren maisemia. Rahtilaiva matkoista kun tiedän vain tuon Saksaan menevän ja se ei paljon houkuta.
Nythän se pitäisi matkustaa, kun vielä jaksaa ilman rollaattoria liikkua.
Hurtigruten kuljettaa sekä rahtia, että matkustajia. Nykyisin matkustajissa on myös paljon turisteja. Uskomattoman upea reitti Bergenin ja Kirkkoniemen välillä. Suosittelen myöhemmin keväällä, kun aurinko on jo ylhäällä.
Hurtigruten on nykyisin enemmän turisteille tarkoitettu kuin posti/rahtikuljetus-systeemi. Kokemusta vuodelta 2000, jolloin ajoimme Kirkkoniemeen, sieltä laivaan ja Bergeniin asti. Jos on ylimääräistä rahaa niin ok., hinnat on nykyisin pilvissä, eivät rahtilaivatasoa. Mutta onhan siellä ruokapalvelut hyvät ja hienotkin, muu aktiviteetti ei hevin onnistu. Tai olihan siellä pienenpieni kuntosali pohjalla, muutama laite ja vehje.
Saksalaiset ym. kaukaisempien maiden turistit jaksoivat istua viltteineen kannella yöt päivät (oli elokuu). Suomalaiselle ja aikaisemmin maitse vuonoja kierrelleelle matka ei hirmu ihmeellinen ollut. Sanoisin että mielenkiintoisempi oli melkein ajo Kirkkoniemeen Itä-Lapin kautta, ja sitten parin päivän oleskelu Bergenissä perhemajoituksessa, ja sen jälkeen ajo Norjan ja Ruotsin kautta kotiin täysin ilman tarkkaaa suunnitelmaa ja aikatauluja. Siellä tapasi melkein mielenkiintoisempia ihmisiä kuin mitä laivalla oli.
Olen lukenut Villan kirjan ja miettinyt reissua myös. Ehkä Australiaan kohtapuoliin kun jään eläkkeelle? Kuvittelisin kuitenkin että matkan teko yksin on paljon antavampaa ja haasteellisempaa. On pakkokin etsiä juttukavereita laivan henkilökunnasta - ja mahdollisista muista matkustavaisista - kaksin matkatessa ehkä pyöritään liikaakin kaksistaan.
Toki mahdollisuuksien rajoissa minullakin.
Pohjois-Norjassa ja meille ainakin Hurtigruten tuo suuren osan tavarasta.
Toki asian uskon, mutta olen myös varma että moista laiva per päivä -rulettia ei pyöritettäisi ilman turisteja, heiltä se suurin rahatulo kertyy. Tämä Hurtigruten on hieno juttu sikäli, että saadaan kaksi kärpästä samalla iskulla; turismin kannattelemana teille palvelut = posti, tavarat, oma liikkuminen naapurikaupunkeihin, autotkin kulkee siinä samalla jos/kun vuoristoteillä lie talvella hankalaa ja vaarallistakin ajella.
Yksi kerta turistina kannattaa tehdä jos on rauhaisaa sorttia. Kaunista teillä siellä toki on, sen muistan jo 70-luvun alusta kun autolla Norjan rannikkoja kierreltiin.
Mukavaa eloa sinne!
Aivan, Kyllikki Villa tosin puhuu yksin matkustamisen iloista eli että voi seurustella jos huvittaa tai olla seurustelematta ja hän on mieluummin seurustelematta. Villa halusi näillä matkoilla myös päästä aika ajoin eroon laivaseurasta ja nautti siitä että edessä on uusia tuttavuuksia,jos niin halusi.
Varmaan kiva ajatus, mutta matkalla sovittu seura on aika lailla sosiaalisuutta ja sosiaalista hienotunteisuutta vaativa asia. Mahdatko Petra Pan itse kestää sitä ja kestääkö seurasi sinua, sillä kaksi viikkoa laivassa on vaativa olosuhde. Kannattaa lukea Villaa uudelleen ja tarkalla tasolla, hän kertoo rahtilaivamatkustamisesta eri näkökulmasta kuin sinä pyytäessäsi seuraa.
Miksi tarvitset vakikumppanin rahtilaivaan, miksi et seikkaile yksin,kuten Villa teki? Ja tutustui muihin matkoillaan? Jos seuraa nimittäin kaipaat, eikö seuramatka sitenkin olisi parempi vaihtoehto?
Matkoilla millä tahansa itseään pitää kuitenkin sietää jakyetä olemaan yksinkin, siitä lähdetään. Siedätkö sinä?
Sanotaan,että jos haluat jostakin ihmisestä eroon, lähde matkalle hänen kanssaan. Pitää monasti paikkansa, minkä moni avio- ja seurusteleva pari on todennut ja eronnut matkan jälkeen.
Ei millään pahalla enkä halua tyrmätä matkahaluja, mutta tutustukaa nyt edes vähän toisiinne ennen tällaista reissua, jossa joutuu sietämään paljon toista tykkäsi tai ei. Sieltä laivalta kun ei niin vaan lähdetä nostelemaan, jos joku repii pelihousunsa perusteellisesti.
Toisille tuo matkustustapa sopii toisille ei. Kannattaa muistaa, että rahtilaiva on ihan eri asia kuin pasiseeri. Esim ruoka on "tavallista", ei mitään erikoisia merilounaita kuten noilla lautoilla. Palvelua ei oikeastaan ole lainkaan. Ajanvietteet vaatimattomat. Ei minkäänlaista ohjelma tarjontaa. Parikin viikkoa voi olla pitkä aika ilman tekemistä, koska matkustaja ei saa osallistua laivan töihin.
Tuo matkustustapa sopi varmaan hyvin Kyllikki Villalle kun saattoi kirjoittaa kirjaa.
En silti halua kieltää sinua menemästä tuolle matkalle vaikka itse tuskin nyt eläkkeellä ollessa lähtisin.
Sanon näin koska itse vietin rahtilaivoilla muutaman vuosikymmenen konemestarina, siis uskon merielämästä jotain tietäväni.
unohtakaa moiset haaveilut ,romanttisesta laivamatkasta.
Mä lopetin just 40vkestäneen seilauksen rahtilaivoilla(tunkkina seilasin)
Kirjat on kirjoja ,todellisuus ihan muuta.
enää lähtisi seilaamaan laivoille. Nuorena aviovaimona seilasin usein "maailman ääriin" mieheni mukana. Tylsäähän se oli. Onneksi oli kirjoja ja tein paljon käsitöitä. Siihen aikaan laivat oli monta päivää satamassa. Ehti käydä maissa.
Toisaalta, jos matka kiinostaa, voi olla kokemus, jota muistella kiikkustuolissa.
Hei - ja kiitos kaikille asiallisista vastauksistanne!
On oma vikani, että en älynnyt kertoa selvästi matkani tarkoitusta.
Olen kirjoituskurssilla, jolla käsitellään koko elämää eli OMAELÄMÄNKIRJOITUSKURSSILLA. Huh, eikö olekin hirveä sana!
Kurssi päättyy maaliskuun alussa, ja olisin valmis lähtemään reissuun aika pian sen jälkeen, ainakin kuvittelen näin.
Hurtigruten on tuttu ruotsinkielen oppikirjoista. Oletan, että siellä on niin paljon matkaajia, että rauhalliseen kirjoittamiseen ei ole mahdollisuutta.
En ole ollenkaan kuvitellut aikomaani laivamatkaa millään lailla "romanttiseksi".
Toivon, että saisin puhtia koota ajatelmani yhtenäiseen muotoon eli omakustannekirjaksi.
Oletan, että pystyisin työskentelemään itsenäisesti riittävän pitkän ajan päivittäin omassa rauhassani. Poissa kotoa, tätä ympäristöä, joka vaatii joka hetki johonkin ryhtymistä, vaikka ei ole ketään henkilöä sitä pyytämässä.
Uskon oikeasti, että tällaisia samanhenkisiä rohkeita henkilöitä on ja löytyy keväällä -09 tehtävälle matkalle!
En jätä vielä tietojani, ne saa, kun haluaa tietää asiasta enemmän.
VOI KUN MATKA ONNISTUISI JA OLISIMME SAMANHENKISIÄ!
Laivamatkat sivustolle, tai matkaseuraa sivustolle.
Eli mahdollisen matkakumppanisi, pitäisi olla useampi tunti päivässä omissa oloissaan, suodakseen sinulle kirjoitusrauhan?
Aika iso vaatimus.
Oletko ottanut huomioon kevätmyrskyt?
Eikö teille kurssilla, ole opetettu isojen kirjainten tarkoittavan huutamista?
Mikä Hurtigrutenilla jäi mieleen niin todella hiljaista ja rauhallista siellä oli. Vaikka oli kesäsesonki ja laiva täpötäynnä. Ehkä riippuu hytin sijainnistakin. Omalla reissullamme en usein edes huomannut milloin laiva poikkesi satamaan. Eikä ole pelkoa romantiikasta ;-) jos ei nyt varustaudu johonkin maihinnousukannen kuppilaan tutustumaan paikallisiin pienen matkan kulkijoihin, jotka siellä matka-aikansa viettävät. Jos yksin olisin matkannut niin varmaan olisin käynyt. Saattoi siellä olla joku juopunutkin norjalainen villapaitoineen...
Siis kustannusten jakajaksi tätä matkakumppania haluat? Turvallisuuden vuoksi kaveria ei ainakaan Hurtigrutenilla tarvitse, rauhallista rutiinia kun on. Syömiset sotkee, muuta tekemistä ei paljon ole. Talvella/kevättalvella luulisin että on ekstra-hiljaista. Hyttiä voi kaiketi toivoa joko meren tai mantereen/satamien puolelta, riippuu mitä haluaa katsella. Joka tapauksessa paljon rauhallisempaa kuin Kristina Reginalla.
tänä vuonna Hurtigrutenilla. Nousimme Hammerfestistä auton kanssa laivaan ja tulimme ulos Vesisaaressa. Golffikenttä piti käydä kokemassa, maailman pohjoisin kuulema.
Laivalla vain eläkeläisiä, saksalaisia ja tosi iäkkäitä.Paikalliset asukkaat muös matkustavat laivalla, kuka minnekin. Rauhallista ja väljää.
Laivan aamupala hinnalla syön viikon täällä tuppukylässä. Sauna alakerrassa täytyi laittaa itse lämpiämään,lämpisi se jotenkin, kiukaan vähistä kivistä huolimatta.
Laiva jätti postia ja kauppojen tavaralavoja satamiin.
Hyvä kokemus.