Kun ei ole muutakaan tekemistä>
Tämä on siirto:
Alla on vertailtu proutin eroja sekä kommunismiin että markkinatalouteen, jotta näiden järjestelmien väliset merkittävät erot tulisivat selkeästi esille.
1) Ihmisen kehitys. Kommunismi painottaa ihmisen kehitystä pääasiassa elämän poliittisella ja taloudellisella alueella. Markkinataloudessa voi henkilökohtaista vapautta ilmaista moniarvoisesti, mutta siitä puuttuu selkeä näkemys ihmisen potentiaalista. Prout edistää ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehitystä.
2) Vapaus. Kommunismissa valtion intressien asettaminen etusijalle rajoittaa yksilön vapautta. Markkinataloudessa jopa hillitön sananvapaus on sallittua, mutta ei kuitenkaan ole vapautta puutteesta ja materiaalisesta turvattomuudesta. Käytännössä markkinataloudet rajoittavat ilmaisun vapautta silloin, kun tämä vapaus haastaa pääoman edut. Prout antaa täyden vapauden psyykkiselle ja henkiselle ilmaisulle, mutta tunnustaa yhteiskunnan tarpeen asettaa rajoja yksilölliselle varainhaalimiselle. Ilman tätä rajoitetta kollektiivin tarpeita loukataan eikä voida taata yleistä materiaalisen turvattomuuden poistamista.
3) Etuoikeutetut intressit. Kommunismi asettaa puolueen ja valtion intressit etusijalle. Markkinatalous antaa etusijan omaisuuden oikeuksille ja siten etuoikeuden pääomaa kontrolloivalle luokalle. Prout antaa keskeisen merkityksen yleisen hyvinvoinnin edistämiselle samanaikaisesti suojellen ekologista tasapainoa.
4) Kehitys. Sekä kommunismi että markkinatalous pitävät kehityksen pohjana materiaalista edistystä. Prout määrittää kehityksen yksilön henkisen kehityksen edistämiseksi. Prout tunnustaa että materiaalinen kehitys on välttämätön edellytys henkiselle kehitykselle.
5) Kulttuuri. Kommunismi pakottaa kulttuurin olemaan yhdenmukainen valtion ideologian kanssa. Markkinataloudessa massakulttuuri palvelee ensisijaisesti kaupallista etua. Tämän johdosta se on luovaa mutta ei alkuperäistä ja aitoa - energistä, mutta usein tuhoisaa korkeammille arvoille. Proutin mukaan kulttuurin tulee syntyä paikallisen ja etnisen kokemuksen pohjalta, ja kulttuurien tulee luoda arvoja, jotka vahvistavat ihmisen psyykeä.
6) Motivaatio. Kommunismi korostaa tulojen tasavertaisuutta yksilöllisen tuottavuuden kustannuksella. Markkinatalouden kannustinjärjestelmä motivoi korkeampaan tuottavuuteen, mutta sen liian korkeat rahalliset palkkiot haaskaavat kollektiivista varallisuutta, suosivat ahneutta ja rikkovat yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Prout tavoittelee tasapainoa: se pyrkii maksimoimaan kannustinten tehokkuuden ja vähentämään samalla sosiaalista epäarvoisuutta.
7) Ympäristö. Sekä kommunismista että markkinataloudesta puuttuu selvä arvoyhteys ympäristönsuojeluun. Prout on omaksunut arvopohjakseen uushumanismin, joka korostaa kaiken elämän itseisarvoa. Sekä kommunismi että markkinatalous ovat sopimattomia säilyttämään ympäristön eheyttä, sillä ne korostavat lyhyen aikavälin voiton- tai tuottavuuden tavoittelua ja jättävät ympäristön huomiotta. Prout pyrkii luomaan tasapainon ja siten luontaisesti suojelee biodiversiteettiä ja edistää ekosysteemien vitaliteettia.
8) Suunnittelu. Kommunismissa taloussuunnittelu on erittäin keskitettyä ja valtion kontrolloimaa. Markkinatalous keskittää valtaosan taloussuunnittelua kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin. Prout hajauttaa suunnitteluvallan tasolle, jossa ihmiset ovat eniten tietoisia talousongelmista ja mahdollisuuksista ja siksi parhaiten kykeneviä suunnittelemaan yhteistä hyvinvointiaan.
9) Työ. Sekä kommunismissa että markkinataloudessa työntekijät vieraantuvat johtuen omistajuuden tai kontrollin puutteesta työpaikoillaan. Proutin yritysjärjestelmä perustuu työntekijöiden osallistumiseen päätöksentekoon ja tuotantovälineiden yhteisomistukseen—olosuhteisiin, jotka lisäävät motivaatiota ja edistävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen täyttymykseen.
10) Talous. Kommunismin komentotalous reagoi tuotantokiintiöihin. Markkinatalouden vapaus on voittojen motivoimaa. Proutin talous on kulutuspainottunut. Se pyrkii lisäämään kuluttajien ostovoimaa ja kulutustavaroiden saatavuutta näin ylläpitäen talouden vitaliteettia ja tyydyttäen ihmisten mukavuustarpeet.
Ravi Batran
Prout-liike
Tätä lamaa ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voisi lieventää ja tulevat estää professori Ravi Batran 1980-luvun lopulla esittämällä ohjelmalla, mikä perustuu osin Prout-liikkeen periaatteisiin. Globaali korruptio estää kuitenkin todelliset uudistukset. Rikkailla on rahat ja aseet. Obaman vaalivoitto on toivon kipinä, heikko signaali paremmasta.
1. Vähimmäis- ja enimmäispalkan tulee olla sidoksissa toisiinsa. Enimmäispalkka ei saisi olla suurempi kuin kymmenkertainen vähimmäispalkka.
2. Avainteollisuuden alat (energia, teräs...) on jaettava pieniksi keskenään kilpaileviksi yksiköiksi, etteivät monopolit voi kiristää koko yhteiskuntaa säätelemällä tarjontaa.
3. Suurten yhtiöiden osake-enemmistö on jaettava työläisten ja toimihenkilöiden kesken, ja heidän edustamansa henkilöt muodostavat yhtiön hallituksen.
4. Yksityinen aloitteellisuus ja sijoitukset on rajoitettava pieniin yksiköihin ja perheyrityksiin.
5. Perintöomaisuudelle on asetettava katto, joka on suhteessa vähimmäispalkkaan.
6. Valtion budjetin on oltava ylijäämäinen talouden kukoistaessa ja alijäämäinen kun on taantuma.
7. Rahan määrää on lisättävä taantuman aikana ja vähennettävä nousukautena.
8. Valtiovallan puuttuminen talouteen on pidettävä minimissä. Sen on ylläpidettävä kilpailua ja puolustettava heikommassa asemassa olevien etuja.
Prout-liikkeen ohjelma
1. Kaikille taattava elämän vähimmäisedellytykset, joihin kuuluvat ainakin ruoka, asuinpaikka, vaatteita, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Minimitarpeet taataan täystyöllisyydellä ja varmistamalla perushyödykkeiden hyvä laatu, saatavuus ja kohtuullinen hinta. Ylijäämävarallisuus jaetaan tämän jälkeen niille, joilla on erityistarpeita.
2. Lisääntynyt ostovoima saadaan aikaan takaamalla elämän vähimmäisedellytykset kaikkien ulottuville kohtuulliseen hintaan. Tämän saavuttamiseksi tuotannon tulee jatkuvasti kehittyä tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen kautta.
3. Hajautettu suunnittelu varmistaa, että paikalliset taloudelliset päätökset tehdään paikallisella tasolla eikä sellaisten byrokraattien ja poliitikkojen toimesta, joilla ei ole vahvoja sidoksia alueeseen. Tasapainoinen talous on osa tätä suunnittelua, jotta sekä maataloutta, teollisuutta että valkokaulussektoria kehitetään asianmukaisesti.
4. Prout kannattaa kolmikerroksista talousjärjestelmää, joka koostuu pienistä yksityisomistuksessa olevista yrityksistä, osuuskuntapohjaisista keskisuurista ja suurista yrityksistä sekä valtion omistamista suurista avainalojen yrityksistä, jotka eivät tavoittele voittoa eivätkä tappiota.
5. Osuuskunnat ovat keskeisiä PROUTin talousjärjestelmälle ja talousdemokratian perusta.
6. Pryritään luomaan mahdollisimman omavaraisia hajautettuja talousalueita. Kaikki yritykset ovat paikallisessa omistuksessa, joten mahdollisuuksia ulkopuolisten tai ylikansallisten yritysten harjoittamaan alueen riistoon ei ole.
Nämä kuusi kohtaa luovat talousdemokratian, joka antaa paikallisille ihmisille heidän oman taloudellisen elämänsä hallinnan ja takaavat perustarpeiden täyttymisen. Yhteisö suuntautuu nauttimaan enemmän ei-materiaalisista, luovista, älyllisistä ja henkisistä asioista, mikä lopulta johtaa kohti todellista kehitystä ja hyvinvointia.
Tämä on siirto:
Alla on vertailtu proutin eroja sekä kommunismiin että markkinatalouteen, jotta näiden järjestelmien väliset merkittävät erot tulisivat selkeästi esille.
1) Ihmisen kehitys. Kommunismi painottaa ihmisen kehitystä pääasiassa elämän poliittisella ja taloudellisella alueella. Markkinataloudessa voi henkilökohtaista vapautta ilmaista moniarvoisesti, mutta siitä puuttuu selkeä näkemys ihmisen potentiaalista. Prout edistää ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehitystä.
2) Vapaus. Kommunismissa valtion intressien asettaminen etusijalle rajoittaa yksilön vapautta. Markkinataloudessa jopa hillitön sananvapaus on sallittua, mutta ei kuitenkaan ole vapautta puutteesta ja materiaalisesta turvattomuudesta. Käytännössä markkinataloudet rajoittavat ilmaisun vapautta silloin, kun tämä vapaus haastaa pääoman edut. Prout antaa täyden vapauden psyykkiselle ja henkiselle ilmaisulle, mutta tunnustaa yhteiskunnan tarpeen asettaa rajoja yksilölliselle varainhaalimiselle. Ilman tätä rajoitetta kollektiivin tarpeita loukataan eikä voida taata yleistä materiaalisen turvattomuuden poistamista.
3) Etuoikeutetut intressit. Kommunismi asettaa puolueen ja valtion intressit etusijalle. Markkinatalous antaa etusijan omaisuuden oikeuksille ja siten etuoikeuden pääomaa kontrolloivalle luokalle. Prout antaa keskeisen merkityksen yleisen hyvinvoinnin edistämiselle samanaikaisesti suojellen ekologista tasapainoa.
4) Kehitys. Sekä kommunismi että markkinatalous pitävät kehityksen pohjana materiaalista edistystä. Prout määrittää kehityksen yksilön henkisen kehityksen edistämiseksi. Prout tunnustaa että materiaalinen kehitys on välttämätön edellytys henkiselle kehitykselle.
5) Kulttuuri. Kommunismi pakottaa kulttuurin olemaan yhdenmukainen valtion ideologian kanssa. Markkinataloudessa massakulttuuri palvelee ensisijaisesti kaupallista etua. Tämän johdosta se on luovaa mutta ei alkuperäistä ja aitoa - energistä, mutta usein tuhoisaa korkeammille arvoille. Proutin mukaan kulttuurin tulee syntyä paikallisen ja etnisen kokemuksen pohjalta, ja kulttuurien tulee luoda arvoja, jotka vahvistavat ihmisen psyykeä.
6) Motivaatio. Kommunismi korostaa tulojen tasavertaisuutta yksilöllisen tuottavuuden kustannuksella. Markkinatalouden kannustinjärjestelmä motivoi korkeampaan tuottavuuteen, mutta sen liian korkeat rahalliset palkkiot haaskaavat kollektiivista varallisuutta, suosivat ahneutta ja rikkovat yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Prout tavoittelee tasapainoa: se pyrkii maksimoimaan kannustinten tehokkuuden ja vähentämään samalla sosiaalista epäarvoisuutta.
7) Ympäristö. Sekä kommunismista että markkinataloudesta puuttuu selvä arvoyhteys ympäristönsuojeluun. Prout on omaksunut arvopohjakseen uushumanismin, joka korostaa kaiken elämän itseisarvoa. Sekä kommunismi että markkinatalous ovat sopimattomia säilyttämään ympäristön eheyttä, sillä ne korostavat lyhyen aikavälin voiton- tai tuottavuuden tavoittelua ja jättävät ympäristön huomiotta. Prout pyrkii luomaan tasapainon ja siten luontaisesti suojelee biodiversiteettiä ja edistää ekosysteemien vitaliteettia.
8) Suunnittelu. Kommunismissa taloussuunnittelu on erittäin keskitettyä ja valtion kontrolloimaa. Markkinatalous keskittää valtaosan taloussuunnittelua kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin. Prout hajauttaa suunnitteluvallan tasolle, jossa ihmiset ovat eniten tietoisia talousongelmista ja mahdollisuuksista ja siksi parhaiten kykeneviä suunnittelemaan yhteistä hyvinvointiaan.
9) Työ. Sekä kommunismissa että markkinataloudessa työntekijät vieraantuvat johtuen omistajuuden tai kontrollin puutteesta työpaikoillaan. Proutin yritysjärjestelmä perustuu työntekijöiden osallistumiseen päätöksentekoon ja tuotantovälineiden yhteisomistukseen—olosuhteisiin, jotka lisäävät motivaatiota ja edistävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen täyttymykseen.
10) Talous. Kommunismin komentotalous reagoi tuotantokiintiöihin. Markkinatalouden vapaus on voittojen motivoimaa. Proutin talous on kulutuspainottunut. Se pyrkii lisäämään kuluttajien ostovoimaa ja kulutustavaroiden saatavuutta näin ylläpitäen talouden vitaliteettia ja tyydyttäen ihmisten mukavuustarpeet.
Ravi Batran
Prout-liike
Tätä lamaa ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voisi lieventää ja tulevat estää professori Ravi Batran 1980-luvun lopulla esittämällä ohjelmalla, mikä perustuu osin Prout-liikkeen periaatteisiin. Globaali korruptio estää kuitenkin todelliset uudistukset. Rikkailla on rahat ja aseet. Obaman vaalivoitto on toivon kipinä, heikko signaali paremmasta.
1. Vähimmäis- ja enimmäispalkan tulee olla sidoksissa toisiinsa. Enimmäispalkka ei saisi olla suurempi kuin kymmenkertainen vähimmäispalkka.
2. Avainteollisuuden alat (energia, teräs...) on jaettava pieniksi keskenään kilpaileviksi yksiköiksi, etteivät monopolit voi kiristää koko yhteiskuntaa säätelemällä tarjontaa.
3. Suurten yhtiöiden osake-enemmistö on jaettava työläisten ja toimihenkilöiden kesken, ja heidän edustamansa henkilöt muodostavat yhtiön hallituksen.
4. Yksityinen aloitteellisuus ja sijoitukset on rajoitettava pieniin yksiköihin ja perheyrityksiin.
5. Perintöomaisuudelle on asetettava katto, joka on suhteessa vähimmäispalkkaan.
6. Valtion budjetin on oltava ylijäämäinen talouden kukoistaessa ja alijäämäinen kun on taantuma.
7. Rahan määrää on lisättävä taantuman aikana ja vähennettävä nousukautena.
8. Valtiovallan puuttuminen talouteen on pidettävä minimissä. Sen on ylläpidettävä kilpailua ja puolustettava heikommassa asemassa olevien etuja.
Prout-liikkeen ohjelma
1. Kaikille taattava elämän vähimmäisedellytykset, joihin kuuluvat ainakin ruoka, asuinpaikka, vaatteita, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Minimitarpeet taataan täystyöllisyydellä ja varmistamalla perushyödykkeiden hyvä laatu, saatavuus ja kohtuullinen hinta. Ylijäämävarallisuus jaetaan tämän jälkeen niille, joilla on erityistarpeita.
2. Lisääntynyt ostovoima saadaan aikaan takaamalla elämän vähimmäisedellytykset kaikkien ulottuville kohtuulliseen hintaan. Tämän saavuttamiseksi tuotannon tulee jatkuvasti kehittyä tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen kautta.
3. Hajautettu suunnittelu varmistaa, että paikalliset taloudelliset päätökset tehdään paikallisella tasolla eikä sellaisten byrokraattien ja poliitikkojen toimesta, joilla ei ole vahvoja sidoksia alueeseen. Tasapainoinen talous on osa tätä suunnittelua, jotta sekä maataloutta, teollisuutta että valkokaulussektoria kehitetään asianmukaisesti.
4. Prout kannattaa kolmikerroksista talousjärjestelmää, joka koostuu pienistä yksityisomistuksessa olevista yrityksistä, osuuskuntapohjaisista keskisuurista ja suurista yrityksistä sekä valtion omistamista suurista avainalojen yrityksistä, jotka eivät tavoittele voittoa eivätkä tappiota.
5. Osuuskunnat ovat keskeisiä PROUTin talousjärjestelmälle ja talousdemokratian perusta.
6. Pryritään luomaan mahdollisimman omavaraisia hajautettuja talousalueita. Kaikki yritykset ovat paikallisessa omistuksessa, joten mahdollisuuksia ulkopuolisten tai ylikansallisten yritysten harjoittamaan alueen riistoon ei ole.
Nämä kuusi kohtaa luovat talousdemokratian, joka antaa paikallisille ihmisille heidän oman taloudellisen elämänsä hallinnan ja takaavat perustarpeiden täyttymisen. Yhteisö suuntautuu nauttimaan enemmän ei-materiaalisista, luovista, älyllisistä ja henkisistä asioista, mikä lopulta johtaa kohti todellista kehitystä ja hyvinvointia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paska se kuulluu perseeseen ja mulkut ne tuulessa heiluu