Hehkulamppujen kieltäminen energiansäästöön vedoten on tarpeetonta holhoamista. Energian hinnannousu ja säästölamppujen kehittyminen ovat ohjanneet ja ohjaavat jatkossakin kuluttajien valintoja ilman moista ”kurkunkäyryysdirektiiviä”.
Teollisuudessa, julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa on hehkulamppujen käyttö jo loppunut. Kodeissa säästölamput on yleisesti otettu käyttöön kohteissa, joissa niiden elinikä ja valotehokkuus ovat hyödyksi ja joissa hehkulamput on voitu korvata valaistuksen laadun heikentymättä.
Kielto pakottaisi meidät käyttämään säästölamppuja paikoissa, joihin ne eivät sovellu. Säästölamput eivät mahdu moniin valaisimiin lainkaan, tai sitten jäävät häikäisevinä törröttämään ulos valaisimesta. Säästölamppujen valopinta on suuri, joten valaisimet eivät suuntaa valoa tehokaasti. Säästölamput syttyvät täyteen kirkkauteensa hitaasti, joten lyhytjaksoisessa käytössä pitäisi lamppujen määrää tai tehoa lisätä, tai polttaa lamppuja jatkuvasti ”kun ne kuluttavat niin vähän energiaakin”.
Hehkulamppukieltoa perustelevissa energialaskelmissa on jätetty huomioon ottamatta monia seikkoja, joilla on suuri merkitys Suomessa. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä valaistuksen tuottama lämpö joudutaan poistamaan ilmastointilaittein, synnyttää valaistuksen tuottama lämpö todellsta ja huomattavaa energiahukkaa. Suomessa asuinrakennusten jäähdyttäminen on vähäistä ja tapahtuu kesäkuumalla, kun valaistustarve on olematon. Suomen oloissa valaistuksen tuottama lämpö ei aiheuta siis aiheuta energiahukkaa kesällä. Syys- ja talvi- ja kevätaikaan hehkulamppujen tuottama lämpö vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Säästölamppujen energiatehokkuutta liioitellaan. Luvattu, jopa viisinkertainen valotehokkuus toteutuu vain muutaman sadan ensimmäisen käyttötunnin ajan, jos silloinkaan. Säästölamppujen valotuotto alenee hitaasti koko niiden käytön ajan. Pitkän käyttöiän aikana valontuotto alenee myös pölyyntymisen ja likaantumisen vuoksi. Käytännössä säästölamppujen valotehokkuus lienee enintään kolminkertainen hehkulamppuihin nähden.
Säästölampun valmistukseen kuluu moninverroin enemmän energiaa kuin hehkulampun. Onko tätä kukaan laskenut ja onko se otettu "säästölaskenlmissa" huomioon ?
Säästölampuissa on elohopeaa. Hehkulamppukielto edellyttäisi maanlaajuista, toimivaa, joustavaa palautusjärjestelmää, jonka kustannukset vääjäämättä tulisivat kuluttajien maksettaviksi. Palautusjärjestelmän puuttuessa leviäisi elohopea ympäristöön hallitsemattomasti.
Hehkulamppujen halpuus, pieni koko ja hyvät valaistusominaisuudet ovat pakottaneet säästölamppujen valmistajat kehittämään tuotteitaan halvemmiksi ja paremmiksi. Hehkulamppukielto poistaisi tämän kilpailuelementin ja loisi säästölamppujen hinnnannoustoon tilaisuuden, jonka valmistajat ja myyjät epäilemättä tulisivat kerkeästi hyödyntämään.
Hehkulamppukielto ei ennekkotietojen mukaan koskisi halogeenihehkulamppuja, joiden energiatalous on tuskin lainkaan vakiohehkulamppuja parempi. Voiko tästä päätellä, että kiellon taustavoimana onkin lampputeollisuus, joka saa kalliimmista ja jalostetuimmista tuotteista suuremmat voitot kuin vanhasta kunnon vakiohehkulampusta ?
Menneisyydessä suuren neuvostonaapurimme onnelliset kansalaiset tulivat Suomeen ostamaan tavaroita, joita ei heidän kotimaassaan ollut saatavana. Olisipa surkeaa, jos suomalaiset joutuisivat lähtemään hehkulamppukiellon ajamina bryssämatkalle Pietariin lampunostoon!
Teollisuudessa, julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa on hehkulamppujen käyttö jo loppunut. Kodeissa säästölamput on yleisesti otettu käyttöön kohteissa, joissa niiden elinikä ja valotehokkuus ovat hyödyksi ja joissa hehkulamput on voitu korvata valaistuksen laadun heikentymättä.
Kielto pakottaisi meidät käyttämään säästölamppuja paikoissa, joihin ne eivät sovellu. Säästölamput eivät mahdu moniin valaisimiin lainkaan, tai sitten jäävät häikäisevinä törröttämään ulos valaisimesta. Säästölamppujen valopinta on suuri, joten valaisimet eivät suuntaa valoa tehokaasti. Säästölamput syttyvät täyteen kirkkauteensa hitaasti, joten lyhytjaksoisessa käytössä pitäisi lamppujen määrää tai tehoa lisätä, tai polttaa lamppuja jatkuvasti ”kun ne kuluttavat niin vähän energiaakin”.
Hehkulamppukieltoa perustelevissa energialaskelmissa on jätetty huomioon ottamatta monia seikkoja, joilla on suuri merkitys Suomessa. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä valaistuksen tuottama lämpö joudutaan poistamaan ilmastointilaittein, synnyttää valaistuksen tuottama lämpö todellsta ja huomattavaa energiahukkaa. Suomessa asuinrakennusten jäähdyttäminen on vähäistä ja tapahtuu kesäkuumalla, kun valaistustarve on olematon. Suomen oloissa valaistuksen tuottama lämpö ei aiheuta siis aiheuta energiahukkaa kesällä. Syys- ja talvi- ja kevätaikaan hehkulamppujen tuottama lämpö vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Säästölamppujen energiatehokkuutta liioitellaan. Luvattu, jopa viisinkertainen valotehokkuus toteutuu vain muutaman sadan ensimmäisen käyttötunnin ajan, jos silloinkaan. Säästölamppujen valotuotto alenee hitaasti koko niiden käytön ajan. Pitkän käyttöiän aikana valontuotto alenee myös pölyyntymisen ja likaantumisen vuoksi. Käytännössä säästölamppujen valotehokkuus lienee enintään kolminkertainen hehkulamppuihin nähden.
Säästölampun valmistukseen kuluu moninverroin enemmän energiaa kuin hehkulampun. Onko tätä kukaan laskenut ja onko se otettu "säästölaskenlmissa" huomioon ?
Säästölampuissa on elohopeaa. Hehkulamppukielto edellyttäisi maanlaajuista, toimivaa, joustavaa palautusjärjestelmää, jonka kustannukset vääjäämättä tulisivat kuluttajien maksettaviksi. Palautusjärjestelmän puuttuessa leviäisi elohopea ympäristöön hallitsemattomasti.
Hehkulamppujen halpuus, pieni koko ja hyvät valaistusominaisuudet ovat pakottaneet säästölamppujen valmistajat kehittämään tuotteitaan halvemmiksi ja paremmiksi. Hehkulamppukielto poistaisi tämän kilpailuelementin ja loisi säästölamppujen hinnnannoustoon tilaisuuden, jonka valmistajat ja myyjät epäilemättä tulisivat kerkeästi hyödyntämään.
Hehkulamppukielto ei ennekkotietojen mukaan koskisi halogeenihehkulamppuja, joiden energiatalous on tuskin lainkaan vakiohehkulamppuja parempi. Voiko tästä päätellä, että kiellon taustavoimana onkin lampputeollisuus, joka saa kalliimmista ja jalostetuimmista tuotteista suuremmat voitot kuin vanhasta kunnon vakiohehkulampusta ?
Menneisyydessä suuren neuvostonaapurimme onnelliset kansalaiset tulivat Suomeen ostamaan tavaroita, joita ei heidän kotimaassaan ollut saatavana. Olisipa surkeaa, jos suomalaiset joutuisivat lähtemään hehkulamppukiellon ajamina bryssämatkalle Pietariin lampunostoon!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.