viivähdän tässä unelmassa
jalkani eivät kannata
istahdan
kuuntelen yön henkäyksiä
ikävää se huokaa
kanssani
rakkaus lensi pois
toivo loppui
ikävää
katselen jälkiä lumessa
ääniä ulkona
hiljaa
lumihiutaleet
tanssivat lampun
loisteessa
jalkani eivät kannata
istahdan
kuuntelen yön henkäyksiä
ikävää se huokaa
kanssani
rakkaus lensi pois
toivo loppui
ikävää
katselen jälkiä lumessa
ääniä ulkona
hiljaa
lumihiutaleet
tanssivat lampun
loisteessa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Unelmat kantaa
uuteen aikaan.
Mennyt
muistoihin
jää.
Elämä
toivoa tuo,
uutta
tilalle suo.
Ilman toiveita
ilman kokemusta
ei elämää
olemassa lie.
niinkuin eilen, se ikävä
aikansa istui ja lähti
ei se asumaan jäänyt
onneksi
mutta sävyltään aivan samanlaisia, mitä ajattelin juuri. Tällaisia olemme.
joskus ikävää ja se ei jää onneksi olemaan.