Mulla on 7kk:n ikäinen kiharakarvaisen noutajan
pentu. Se on todella vilkas ja itsepäinen sekä
erittäin ahne. Se osaa peruskäskyt (istu, maahan,
seiso, tänne, jne.). Olen pitänyt sitä lenkeillä
vapaana pennusta lähtien. Kutsumiseen käytän
koirapilliä ja palkitsen koiran sekä kehuin että
makupaloin joka kerta kun se tulee heti luokse.
Nyt se on kuitenkin alkanut tekemään niin, että
alkulenkin ajan se tottelee ja tulee heti luokse
vihellettäessä. Viimeistään lenkin loppupuolella
se lähtee juoksentelemaan aivan omille
reiteilleen. Yleensä se kyllä tulee suunnilleen
minun ja toisen koirani perässä, mutta todella
kaukana eikä tule kuitenkaan luokse millään.
Useimmiten se aina kun avaan kotioven se juoksee
sisälle. Joskus olen myös joutunut odottamaan
sitä ovella kunnes se suvaitsee saapua...
Eli: Miten saan opetettua sen olemaan vapaana
karkaamatta? Ja minua tahallaan kiusaamatta? Se
nimittäin ihan selvästi härnää minua: Se löytää
aina jotain syötävää, koska se syö mitä tahansa
kivistä muovipusseihin, ja juoksee ympärilläni
härnäämässä tietäen, että tekee jotain
kiellettyä.
PIKAISTA APUA TOIVOEN!!
pentu. Se on todella vilkas ja itsepäinen sekä
erittäin ahne. Se osaa peruskäskyt (istu, maahan,
seiso, tänne, jne.). Olen pitänyt sitä lenkeillä
vapaana pennusta lähtien. Kutsumiseen käytän
koirapilliä ja palkitsen koiran sekä kehuin että
makupaloin joka kerta kun se tulee heti luokse.
Nyt se on kuitenkin alkanut tekemään niin, että
alkulenkin ajan se tottelee ja tulee heti luokse
vihellettäessä. Viimeistään lenkin loppupuolella
se lähtee juoksentelemaan aivan omille
reiteilleen. Yleensä se kyllä tulee suunnilleen
minun ja toisen koirani perässä, mutta todella
kaukana eikä tule kuitenkaan luokse millään.
Useimmiten se aina kun avaan kotioven se juoksee
sisälle. Joskus olen myös joutunut odottamaan
sitä ovella kunnes se suvaitsee saapua...
Eli: Miten saan opetettua sen olemaan vapaana
karkaamatta? Ja minua tahallaan kiusaamatta? Se
nimittäin ihan selvästi härnää minua: Se löytää
aina jotain syötävää, koska se syö mitä tahansa
kivistä muovipusseihin, ja juoksee ympärilläni
härnäämässä tietäen, että tekee jotain
kiellettyä.
PIKAISTA APUA TOIVOEN!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tälläisiin ongelmiin minä hakisin apua
koirakoulusta tai ns. ongelmakoirakouluttajalta
joka näkisi mikä teidän yhteistyössänne "mättää".
Ongelmakoirakouluttaja termi on minusta huono,
koska me esim käymme säännöllisesti
ongelmakoirakouluttajan luona. Kyseessä ei
kuitenkaan ole "ongelmakoira" vaan käymme
hakemassa agilityuraamme (kisaamme siis)
ongelmakoirakouluttajalta aika ajoin uusia
niksejä kuinka me edistymme, saamme vauhtia
lisää, este kontaktit varmemmiksi, opettamassa
minulle parempaa ohjausta jne. Elikkä
ongelmakoirakouluttaja on koiramaailman
asiantuntija joka on saanut koulutuksen koirien
kouluttamiseen, on monesti huomattavasti
asiantuntevampi kuin esim. tavallinen koirakoulun
vetäjä.
Koira on uhmaiässä. Omallani oli selvä
uhma/murrosikä n.7-9 kk:n iässä, sitä ennen
koulutus sujui kuin leikiten. Tämän muutaman
kuukauden takapakin jälkeen alkoi taas sujua
paremmin.
Kun koira tulee karkureissultaan tai viivästellen
käskyä totellen luokse ei saa torua, vaikka mieli
tekisi. Pitää kehua (ehkä vähän laimeammin, kuin
täydellisestä suorituksesta), niin koira yhdistää
luokse tulon aina mukaviin asioihin ja sanoihin.
Kyllä se siitä, murrosikä on murrosikä,
koirallakin.
Tuohon kivien yms. syömiseen voisi tepsiä, että
et ole huomaavanasikaan koiraa, kun se
yrittää "härnätä" kielletyillä esineillä. Tai
sitten yritä saada sen mielenkiinto johonkin
vähemmän haitalliseen. Monesti koiriin tepsii
huomioimattomuus. Jos alkaa hirveästi
hössöttämään ja yrittää ottaa kiellettyä esinettä
pois, niin koira voi luulla kaikkea leikiksi.
Mä tiedän noi tavallisimmat konstit, mikään
niistä ei vaan tunnu tehoavan meidän villikkoon!
Pentukoulutuksen neuvotkaan ei oo tehonnu sen
paremmin.
Uhmaiällä on varmasti vaikutuksensa pentuni
toimintaan, mutta kun se on tehnyt tota aina!
Siitä lähtien, kun se oli hiukan tutustunut
ympäristöön (oltuaan meillä pari viikkoa) eikä
enää aristellut lähteä hieman kauemmas
omistajasta. Ennen se teki vaan niin, et härnäs
mua juoksemalla vierestä esim. jotain kiellettyä
suussaan eikä ihan anna ottaa kiinni. Ei
kuitenkaan lähtenyt näkymättömiin eikä sitä
tarvinnut odotella kotiovella.
Alkaa jo hermot kiristyä pikkuhiljaa...
Minkä hintanen ongelmakoirakouluttaja on?
Multa loppui sit
konstit. "Ongelmakoirakouluttajat" taitavat olla
aika kalliita, mutta parempaa tietoa mulla ei ole
niistä. Ehkä toi nimimerkillä "Pip" esiintynyt
ihminen tietää siitä puolesta. Toivottavasi apu
löytyy...
Se mikä on kallista ja mikä ei riippuu ihan
itsestään. Me maksetaan noin 200 mk tunnin
koulutuksesta, mutta en koe sitä kalliiksi kun se
hyöty joka sieltä saadaan on sen arvoinen,
ainakin omasta mielestäni.
Ajattelen itse niin että miksi maksaa kampaajalle
300 - 400 mk leikkauksesta kun omat hiukset voisi
leikata keittiösaksilla... tulos on parempi.
Samoin siis ajattelen ammattimaisesta
koirakoulutuksesta. Tulokset ovat parempia ja
ongelmat ratkeavat nopeammin.
Koirallasi on selkeä uhmaikä.
Nyt ei kannata kauheasti opettaa uusia juttuja,
eikä treenata vanhojakaan. Peruskäskyjä vain,
jotka ovat ehdottomia.
Koiria ei saa pitää vapaana! Et mainitse onko
koirasi uros vai narttu? Jos se on uros,
ajatteleppa kuinka sen pää sekoaa, kun lähistöllä
on juoksuaikainen narttu? Tai jos se on narttu,
juoksuaikana sen vietit ovat niin voimakkaat,
että käskysi ja kieltosi menevät kuuroille
korville. Kummassakin tapauksessa
vahinkoastumisen mahdollisuus on todella suuri.
Siinä kärsii myös aina toinen, vieläpä
mahdollisesti syytön osapuoli, koska koirasi on
irrallaan. Vastuu pitää kantaa! Koirilla hormonit
heittävät täysin kärrynpyörää jos rm. tapauksia
sattuu kohdalle. Myös tappeluuun mahdollisuus on
suuri! On valta-, reviiri-, yms. taisteluita,
joissa käy valitettavan usein huonosti :(
Vaikka koirasi oppisikin olemaan luonasi vapaana,
älä koskaan aliarvioi luonnon viettien voimaa!
Ole myös valmis kantamaan vastuu seuraamuksista,
olipa ne mitä hyvänsä.
Uhmaikä menee ohi parissa kuukaudessa ja silloin
koiraa voi taas opettaa normaaliin tapaan. Nyt
sen kanssa on todellakin turhaa alkaa tappelemaan
ns. vähemmän tärkeistä tempuista. Muista että
sinun pitää olla johtaja!!!! Koirasi koettelee
sinua nyt. Pidä ohjat käsissäsi!
Suosittelisin nyt että pitäisit koirasi
kytkettynä ulkoillessanne, jos teillä on esim.
oma piha jossa voi olla vapaana, pelkäämättä
karkaamista, leikkikää vähän aikaa siellä,
kuitenkin niin ettei koira kerkeä kyllästyä,
silloin se aloittaa sinun härnäämisen. Keksi myös
sisällä sille päänvaivaa. Piilottele makupaloja
ja aktivoi sitä muuten. Kehu tai palkitse
oikeista suorituksista. Ulkona älä sorru
jahtaamaan koiraasi sillä se ottaa sen oikein
kivana leikkinä ja se jää pysyväksi. Jos koirasi
ei anna sinun ottaa sitä kiinni, lähde juoksemaan
päinvastaiseen suuntaan, perässä tulee :)
Noutajat ovat lähes aina kauheita ahmatteja.
Ruoat vain piiloon ja kontrolloitu ruokinta.
Käytä sen ahneutta nyt uhmaiässä hyväksesi!
Uhmakin helpottuu, kun se huomaa sinun johtavan,
eikä se pysty horjuttamaan sinun asemaasi
laumassanne. Viisas johtaja on hyvä!
Olen myös tehnyt selväksi, että minä olen johtaja
esim. siten, että koira kulkee ovista aina minun
jälkeeni eikä syö ilman lupaani.
Sisälläkin sille järjestetään päänvaivaa esim.
leikkimällä, piilottamalla kaikenlaista ja
laittamalla makupaloja vaikka maitopurkkeihin.
En ole myöskään jahdannut sitä koskaan. Ennen se
tuli perässä kun lähdin päinvastaiseen suuntaan,
mutta nykyään se tulee vain, jos jostain muualta
ei löydy hyvää syötävää.
..pentuna niin että leikin piilosta niiden
ollessa vapaana. eli heitin
lelua/palloa/lumikokkareita,ja kun koirat
lähtivät perään,menin äkkiä kiven tms taakse
piiloon ja kun koirat tulivat takaisin,saivat
kauheasti kehuja ja haleja palkaksi kun löysivät
minut. nykyään kun pidän niitä vapaana (harvemmin
tosin),molemmat kurkkivat vähän väliä taakse ja
tarkistavat että tulen perässä.