Tziisus!
Miks tän foorumin keskusteluista melkein kaikki käsittelevät vain elatusmaksuja/tukia/yh-äidin hyvyyttä/etäisän pahuutta ja yksi silmiinpistävin on sen aito-etäisän haukkuminen?
Täl foorumil loistaa poissaolollaan se tärkein, lapsen paras.
Hävetkää varsinkin te äidit kun teette katkeruudellanne oikeesti pahaa lapsillenne kun katkera äiti ei voi olla lapselle hyväks!
Miks tän foorumin keskusteluista melkein kaikki käsittelevät vain elatusmaksuja/tukia/yh-äidin hyvyyttä/etäisän pahuutta ja yksi silmiinpistävin on sen aito-etäisän haukkuminen?
Täl foorumil loistaa poissaolollaan se tärkein, lapsen paras.
Hävetkää varsinkin te äidit kun teette katkeruudellanne oikeesti pahaa lapsillenne kun katkera äiti ei voi olla lapselle hyväks!
Vastaukset 42
Vanhimmat
Olipas taas...Kyllä se aitoetäisä ressukka on täällä se isoin ressukka. Haukutaan nyt vaan lisää kun pistit vettä myllyyn. Ääliö.
Oon saanu käsityksen et tääl on kova halu haukkuu sitä etäisää mut en tajunnu et tääl joku oikee kyttää päästäksee haukkuu häntä.
Sä taidat olla tosi katkera ja pelokas äiti kun noin käyttäydyt?
Kyl tääl yh-äitien kirjoitukset on usein paljon törkeempii valheit kun vaik sen aito-etäisän.
kun oon nopee niin mulla on nopeet sormet ja älli juoksee, tosin kuin aloittajalla ja sillä jota hän aloituksessa puolustelee, hohhoijakkaa....
Mulla on fiksu exä, lasteni isä, ei mallia aito_etäisä. Joten ei ole syytä olla katkerakaan, mutta joku tolkku se pitää olla ettei rupee puolusteleen tyyppejä joilla on huilannu tyhjää jo iät ja ajat.
jotenkin vajaa käsityskyky sulla kuitenkin on kun kärppänä kyttäät aito_etäisää ja ajatustens puolustajia myös ryhtyäkses vaan panettelemaan.
Hitsin provosoivastihan tuo aito_etäisä pitää faktoja esillä. Yh-äipär... ovat kuin sopulilauma, jota tuo yrittää kasvattaa, siinä kyllä onnistumatta, täytyy myöntää valitettavasti.
olisinko ottanu tähän keskusteluun osaa parilla viestillä,muihin aito_etä isän juttuihin en ole koskaan kommentoinut mitään-en jaksa tuomoseen aikaani uhrata enempää. Olempa vaan sattunu oleen tässä koneella just sillo. Musta et saa mitään fanaattista panettelijaa tai riidankylväjää tekemälläkään,sori nyt vaan.
täällä sattuu huteja niin paljon, kukin tarttuu mihin tarttuu. Ei syytä pahastua.
aloitus!
Eikö sullakaan ole mitään muuta kerrottavaa kuin se jonka kaikki muutenkin huomaa? Jos tosissasi haluat nostaa palstan tasoa, niin tee itse joku hyvä lapsen parasta ajatteleva aloitus äläkä vaan ihmettele.
Tämähän ON sentään Yhteis- ja yksinhuoltajuus-palsta ja siihen kuuluu elarit ja tapaamisoikeudet ja sossuntädit- ja sedät...
Etäisän haukkimiseen en sano mitään, mutta ei senkään jutut kovin korkealentoisia aina ole.
Itseä ainakin ottaa välillä päähän kyseisen nimimerkin hokema yh-äippäressukka...
Ihan hyviäkin juttuja tällä nimimerkillä on ollut, mutta aina, aina siellä pitää lopussa nalkuttaa ressukkayhäipistä... En itse ainakaan jaksa sen nimimerkin juttuja lukea, sori vain.
Lapsen paras?
Eiköhän lapsen parhaaseen kuulu myös se, että tapaamisista sovitaan, elarit maksetaan, riidat hoidellaan jossain muualla kuin lapsen läsnäollessa jne...
Enkä mä väitä että kaikki lähit on hyviä ja etät huonoja, molemmista löytyy sekä vikaa että hyviä puolia.
Mistä siis pitäisi keskustella palstalla, joka käsittelee Yhteis- ja yksinhuoltajuutta jotta ajateltaisiin lapsen parasta?
Eiks se kuiteski oo nii et lapsi on se jonka elämää tääl pitäis parantaa?
Puhukaa lapsen omist tarpeist eli vaik siit mite laps haluu viettää aikaa äidi ja isä kans.
Tääl usei puhutaa vaa siit et vaik viikonlopputapaamiset pitää olla minuutillee tarkkoi eikä tuu mielee et lapsel vois olla paree jos sais vaik olla useemminki isä kans.
Sit jokaine vois rehellisest miettii sitä lasten mielen muokkaamist tiettyy suuntaa, jos vaik isä ei pysty maksaa elareit nii ei oo asiallist haukkuu lapse kuullen että et saa sitä ja tätä ku isä ei välitä teist.
Oon kuullu leluhyllyl ton suuntasii puheit äitin suust ja se on törkeet touhuu!
Ilma elareit pärjää nii miks niist silti pitää aina napista tääl?
Puhukaa lapsen tarpeist eikä teidä omist!
Tämä on huoltajien eli erovanhempien palsta.
Lapsen tarpeet ovat aina samat, ovatpa vanhemmat eronneet tai eivät.
Joten, jospa lähtisit lasten tai äitien palstalle meuhkaamaan lapsen parhaasta.
Kirjoitusasusi on sen verran matalatasoista, että oletan sinun olevan provokaattori ja/tai alaikäinen pelleilijä. Missään tapauksessa et voi olla peruskoulun käynyt 40 ikävuottaan lähentelevä aikuisten kirjoissa oleva nainen.
Kun ymmärrät, että on erilaisia erovanhempia jotka toimivat tavoilla, joihin on pakko liittää minuuttiaikatauluja ja on isäihmisiä, jotka eivät tapaa lapsiaan erilaisista syistä, ymmärtäisit pitää suuta soukemmalla.
Aina kaikki ikävät asiat eivät ole lähiäidin syytä, vaikka niin haluat yleistää.
T: "Marge40 tai Lisa9 tai Bart10 tai Homer42" Joo, ihan vaan v****a nimmarista.
Hui, eikö olekkin aika pelottavaa? Nämä kirjoittajat vaikuttavat lapsensa koko persoonallisuuden muodostumiseen, eläväthän se sitä kehityksen sitä vaihetta, joka on kaikkein eniten juuri vanhempien käsissä.
Perheet hajoavat hälyttävässä määrin, valtava määrä lapsia joutuu koko ajan eroamaan toisesta vanhemmastaan ja lapsilta odotetaan sopeutuvuutta. Olisiko jo aika murtaa myytti kaikenkestävästä ja kaikkeen sopeutuvasta lapsesta. Jos lapset sopeutuisivat kaikkeen, miksi jonot tutkimuksiin ja psykiatriseen hoitoon pitenevät pitenemistään?
Johtuuko siitä, että isät eivät halua tavata lapsiaan. Ei, nämä tapaukset ovat vain saaneet enemmän julkisuutta ja muovanneet yleistä mielipidettä, kuin äidin harjoittama provosointi ja manipulointi lapsia hyväksi käyttäen.
Vallalla olevan käsityksen mukaan isät eivät välitä lapsistaan ja heidän arjestaan. Mitä sanottava teillä on siihen, että lapset/isät haastatteluissa ja tutkimuksissa ilmaisevat kaipaavansa enemmän yhteistä läsnäoloa?
Näinkö kelvottomia huoltajia, asuinkumppaneita tai kasvattajia isät ovat lapsilleen, mitä täällä saa lukea? On uskomaton juttu lapselle, jos sillä on isä ja äiti, jotka on kyllin hyviä vanhempia, erosta huolimatta. Terveitä aikuisia on kautta aikojen kasvanut yhden vanhemman perheissä, mutta realistisesti sanottuna, läheskään kaikille lapsille ole suotu tunne-elämää ymmärtäviä vanhempia.
Miksi äidin harjoittama provosointi ja manipulointi lapsia hyväksi käyttäen on puheenaiheena, niin tabu, että siitä ei uskalla suutaan avata, ilman, että lähtee liikkeelle naisasia armeija kestoaiheenaan, miehen oletettu kykenemättömyys vastuunottoon isyydessä.
Oletko nyt AIVAN varma,että kaikki isät ottaisivat enemmän vastuuta lapsen arkielämästä,jos saisivat?
Luuletko,että kukaan isä myöntää haastattelussa,ettei kaipaa tenaviaan tippaakaan? Ajattele siltä kantilta tuotakin tutkimusta.
Minä varmaan edustan nyt tuota naisasia-armeijaa puolustaessani naisia. Minulla ei ole pahaa sanottavaa isyydestä tai etteikö mies kykenisi olemaan hyvä vanhempi tai lähivanhempi. Mutta kun kyse on HALUSTA olla vanhempi,jos sitä ei ole,niin ei ole,eikä se ole äidin vika.
Jos SINÄ olet vastuunkantava isä,niin hienoa! Kaikki eivät ole..
En minäkään kuvittele,että kaikki miehet ovat kuin exäni.Enkä kuvitele,että kaikki naiset ja äidit ovat kuin minä.Varmasti löytyy parempia versioita äitiydestä tai naiseudesta,ja ihan varmasti löytyy pahempia tai parempia versioita isyydestä..
Myönnä pois,maailma ei ole niin mustavalkoinen kuin haluat sen olevan.Olisihan se helpompi niin,helpompi pysyä mielipiteissään.
KOSKA osa tämän palstan etävanhemmista ja muutamat naisena esiintyvät katkerat etäisät ovat herjaavia ja yleistävät eivätkä osaa keskustella asiallisesti mistään ja lopusta pitävät huolen keskenkasvuiset provoilijat, joilla ei ole hallussa edes suomen kielen alkeita.. Riittääkö?
Sinäkin teit sen, ja täysin tietoisesti. Olet siis riidanhaastaja. Miksi sinunlaisesi kanssa keskustelisi mistään asiallisesti?
Minä en muokkaa lapsieni mielipidettä isävastaiseksi, enkä muutenkaan halua vaikuttaa lasteni kehitykseen epäsuotuisasti, ymmärrän kehityspsykologiaa ja omaan terveen itsetunnon ja olen huomannut että olen onnistunut valinnoissani. Lasten kasvuun ja kehitykseen on ollut tyytyväinen myös lasten isä, joka ei ehdi täydellä teholla osallistumaan lasten elämään. Vastuu on siis minulla ja koen onnistuneeni. Tuttavapiiriini ei kuulu epäsosiaalisia vanhempia, joiden omanelämänhallinta olisi kadoksissa, joten en voi ottaa kantaa miten "huonosti toimivissa" eroperheissä käyttäydytään. Muutama ydinperhe kyllä tulee tässä äkäseltään mieleen, mutta kokonaisista katseenkestävistä perheistä tässä ei nyt ollutkaan kai kyse.
Yhteiskunnan pahoinvoinnin syyt - jonka seurauksesta kärsivät eniten lapset, ovat paljon suurempia kuin tapaamattomat etät ja manipuloivat lähit (halpa yleistys). Nyt elämme kehitysvaihetta, joka saa tulevaisuudessa historiantutkijoiden kulmat kohoamaan ja miettimään ihmisen hulluutta toisenkin kerran. Ei kukaan uskonut että Neuvostoliitto hajoaisi koskaan. Nyt Euroopassa eletään perestroikaa ja yhteiskunta kärsii inflaatiosta ja sen heikoimmat kärsii. Tämä on nyt kapitalismia, älä valita. Katso miten jenkeissä tai itänaapurissa heikoimmilla menee.
On naivia syyttää lasten pahoinvointia ja psyykkisten ongelmien lisääntymisestä eroperheitä, kun ongelmia on kattavasti joka yhteiskuntaluokassa ja perhemalleissa, mutta vain heikoimpien ja köyhimpien ongelmat otetaan käsittelyyn, koska keskiluokkainen viranomaiskolonna ei omiaan tutki eikä hutki.
Tutkimuksissa lapset kertovat kaipaavansa enemmän yhteistä aikaa vanhempien/vanhempansa kanssa, missään ei ole tutkittu, että lapsi kaipaisi nimenomaan etävanhempansa läsnäoloa, jos se ymmärrettävästi mahdotonta. Helpotusta on tulossa kun tuleva suurtyöttömyys pitää vanhemmat kotona. Ehkä silloin vanhemmilla on aikaa lapsilleen tämän hurjan liidon jälkeen jota on lennetty viimeiset vuodet. Minä en syyttäisi maailman rahatalouden ja ostovoiman heikkenemisestä lähiäitejä tai tapaamattomia etäisejä saatikka irtisanomishyökyaallosta, joka on jo tuloillaan.
Miten rivikansalainen osaisi hoitaa asiansa, jos niitä ei osaa hoitaa oppinut ylimystökään, joilla on barometrit ja asiantuntijat päätöstensä tukena.
Miksi pitää itsestään selvyyksistä puhua? Harmaat sävyt pitää osata erottaa. Myöntäilemällä ei saada aikaan keskustelua, pitää provosoida.(haastaa)
Puhutaan tasa-arvoisesta vanhemmasta, mitä tahansa, äiti mielletään edelleen pitkälti lapsen ensisijaiseksi huoltajaksi. Äitiä ymmärretään paljon pidemmälle, kuin isää, äidistä uskotaan paljon huonommin pahaa.
Vaikkapa olisi nähtävissä ilmiselvää päihteiden käyttöä tai räikeitä mielenterveysongelmia. Hellä, huolehtiva äiti, lapsi, jonka ulkoasusta näkee, että perustarpeet ovat kunnossa, saattaa jotain kuitenkin olla pielessä. Kun totuus selviää, se on yleensä painajaista pahempi. Perheväkivallasta, kun puhutaan, äidit ovat kuitenkin vähiten epältyjä pahoinpiteilijöitä, voi mennä kauan ennen kuin huomataan, että äidillä on osuutensa lapsen oireisiin.
Äidillä saattaa olla narsistisia piirteitä, hän ei osaa nähdä lasta erillisenä olentona, vaan itsensä jatkeena. Kaikki me, joilla on edes jokseenkin inhimillinen äitisuhde, olemme äitimyytin sokaisemia. Äidit ovat ilmiömäisiä näyttelijöitä, he ovat äideistä parhaita, osaavat herättää myötätuntoa ja hinnan maksaa aina lapsi tai useampi.
(sosiaalipotiikkaa: kaiken pystyy kumoamaan, joten nähkää harmaat sävyt, ettei tarvitse itsestään selvyyksistä puhua)
Myötäilemällä harvemmin syntyy keskustelua, pitää provoisoida ja haastaa. Mielummin sitä puhuisi aiheesta, kuin lukee olettamuksia iästä, sukupuolesta, katkeruuden tasosta. Minunlaiseni, tekeekö minunlaiseksi se, että kirjoitin muutakin, kuin vain, että olen aloittajan kanssa samaa mieltä tai jonkun muun ketjuun vastanneen. Kymmensormijärjestelmäni on alkeellinen, pitäsikö siksi vain vaijeta.
Piäsisikö suomen lasten ongelmista vaieta, kun muualla on toisin vai pitäsikö mennä samalle tasolle, kuin esim. itänaapurissa, että voidaan tuoda asioita julki.Useammista vanhemmista tuntuu, että turvallinen kiintymyssuhde ja perushoiva ovat itsestään selviä asioita, mutta näin ei ole. Monilta lapsilta puuttuu perushoiva, jota pidetään nykypäivän suomessa itsestään selvyytenä, ravinnon, hygienian ja levon puute on todellisuutta perheissä, mikä tulee lisääntymään ihannoimasi työttömyyden myötä. Lapset tarvitsevat aikuisia, jotka ovat psyykkisesti saatavilla, mutta vanhemmilla tulee olemaan monia ongelmia, jotka menevät lasten edelle.
Sellaisen aikuisen, joka on elänyt suhteellisen normaalin lapsuuden, ei osaa kuvitella, mitä kaikkea lapselle voidaan tehdä. En valitettavasti usko, että jokainen vanhempi haluaa lapselle parasta. Äiti, joka ei ole kokenut minkäänlaista normaalia tunnesidettä, ei osaa hoivata lastaankaan.
Naivia tai ei, mutta lasten pahoinvoinnin ja psyykkisten ongelmien yhdistäminen eroperheeseen on helppo yhdistää toisiinsa, kun he ovat se kasvava enemmistö ja hoitoon hakeutuvien lasten mielikuva perheestäkin sen jo kertoo, äiti, lapset(vähintään yhdellä eri isä) ja vaihtuvat miehet.
Itselläni ei ole tarvetta kertoa, millainen olen vanhempana, puolustella itseäni tai miten olen vanhemmuudessani onnistunut.
"Luuletko,että kukaan isä myöntää haastattelussa,ettei kaipaa tenaviaan tippaakaan?" Isä, joka ei välitä lapsistaa, tuskin osallistuu kyseisiin haastatteluihin. Ajattele siltä kantilta asiaa...
"puolustaessani naisia" puolustelet naisia, mutta kuka puolustaa lapsia? Aikuisen pitäisi jo pärjätä omillaan, eivät he puolustajaa tarvitse.
YLEENSÄ kyllä äidit puolustavat lapsiaan.Olivat sitten parisuhteessa tai eivät.
Ihminen on hieman pidemmälle sosiaalisesti jalostunut,mutta eläin silti.Esimerkkinä vaikkapa kanit(joihin ihmisiä niin mielellään rinnastetaan lisääntymisen suhteen). Uros panee-kuin kani- naaraan tiineeksi,joka sitten synnyttää.Uroskani tahtoo tappaa edellisen pesueen heti,jotta saisi uudelleen panna naaraan tiineeksi.Naaras piilottelee poikasiaan pahnoihin,ettei uros löytäisi niitä..
No joo,kaukaa haettu esimerkki..
Sinä vetoat ja käytät itsekin noita itsestäänselvyyksiä kyseenalaistaessasi naisen kykyä toimia lähivanhempana.
Valitettavasti niitäkin tapauksia on,osaan lukea iltasanomia minäkin.
"Puolustaessani" naisia tarkoitan sillä tätä tällä palstalla vallitsevaa henkeä moittia YH-ÄITEJÄ, ja korottaa isät jumalaiseen asemaan,olivat he sitten tehnet mitä vain.
YH-äiditkin ovat ihmisiä,joille pitää antaa ihmisarvo aviollisesta statuksesta huolimatta.En itse ole ainakaan huomannut muuttuneeni eron jälkeen äitinä,ihan sama kuin ennenkin.
Onko todella niin,että nainen saa kantaa vastuun lapsistaan yksin?
Sitten jos ei jaksa,tekee jotain kamalaa/vähemmän kamalaa,syy on siinä että on YH-äiti?
Vai siinä,että on ylipäätään nainen?
Ja lopuksi:
"Luuletko,että kukaan isä myöntää haastattelussa,ettei kaipaa tenaviaan tippaakaan?" Isä, joka ei välitä lapsistaa, tuskin osallistuu kyseisiin haastatteluihin. Ajattele siltä kantilta asiaa... "
Tämä allekirjoittaa pointtini siitä haastattelun luotettavuudesta..
"En itse ole ainakaan huomannut muuttuneeni eron jälkeen äitinä,ihan sama kuin ennenkin." Itse olen muuttunut äitinä ja sietänyt tulla opetetuksi, eron jälkeen on tapahtunut niin paljon, että väkisinkin siinä äitinä kasvaa ja muuttuu ja lapsetkin on kasvaneet, mikä on tuonut mukanaan paljon äitiyden roolin päivittämistä.
Toki YH-ÄITEJÄ moititaan, kuten myös etäisejä, uusionaikkosia jne...Korotetaan YH-ÄIDITKIN jumalaiseen asemaan. Vaikka sinuakin jo kyllästyttää, mitä se kertoo? Samaa mieltähän me molemmat loppujen lopuksi olemme, pahuutta mahtuu niin isää, kuin äitiinkin, ei sukupuoliroolit, sitä miksikään muuta. Mutta se vastakkain asetelu äidit vs. isät, ehkä se on helpompaa, kuin tuoda esille niitä aiheita, joiden tutkimista yritetään jopa joltain taholta estää, lapsen emotinaalinen kaltoinkohtelu, äitiyden valtakirjalla.
Sinä osaat lukea iltasanomia, mutta nämä asiat ovat arkipäivää, itsekkin kirjoitin henkilökohtaisesta aiheesta, saadakseni näkökulmia, etten olisi niin ehdoton. Itsestään selvyyksien tasolle jäätiin.
"Onko todella niin, että nainen saa kantaa vastuun lapsistaan yksin?" Isällä saattaa olla tahtoa ja tunteita elää lastensa kanssa myös päivittäistä arkea, mutta joille se on heistä riippumattomista syistä, useimmiten lasten äidin toimesta mahdotonta, kun äiti omii lapset automaattisesti itselleen. Jos tälläisessä tapauksessa jotain kamalaa sattuisi, ja äiti messias- syndroomassaan väsyisi, niin kenen siinä sitten tulisi nostaa katse omasta navasta peiliin, isänkö, joka kyseenalaistaa äidin yksinmääräämisoikeuden lapseen.
On siis tavaton määrä isiä, jotka ovat hoivaavia ja osallistuvia, eivätkä enää tahdo jäädä miksikään viikonloppuisiksi. Vaikka menee jo kyllästytäväksi jänkkäämiseksi, jatkan kuitenkin: "Tämä allekirjoittaa pointtini siitä haastattelun luotettavuudesta.." Näissä haastatteluissa on kyse huoltajuusriitojen olosuhde selvityksistä, näissä asetelma on tavallisesti sellainen, että äiti estää tai vaikeuttaa lasta ja isää tapaamasta toisiaan.
Mikä on pätevä syy sille, että isä ja lapset eivät saisi tavata toisiaan standardia joka toisen viikonlopua enemmän, jos heillä siihen olisi tahtoa ja isässä ei olisi moitittavaa, mutta äidistä voitaisiin osoittaa vikoja ja puutteita tiettyyn, hyvinkin äärimmäiseen rajaan saakka. Kysymys joka aina vain jää roikumaan ilmaan ja omaa vastaustani ei ole onnistuttu kumoamaan, vaikka se yleensä on varsin helppoa.
Jaettu vanhemmuus eron jälkeen, utopiaako, ei. Onneksi yhdekänkymmentäviisi sadasta tietää, miten eron jälkeen toimitaan, että lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuu, mutta realistisesti sanottua, kaikkia lapsia ei voida pelastaa, heidän vanhemmilla on niin paljon ongelmia, jotka menevät lapsen edelle. Sinulla ja minulla on vain vähän tärkeämpiä tehtäviä kuin tilan raivaaminen lapsille.
Kyllä ne sinun raapustelemat keskustelut on yleensä kaikkea muutakuin asiallista sillä puhut muka ettet yritä hankkia ja kiillotella sitä kuvittelemaasi sädekehää pääsi päällä mutta niinkuin tuostakin kyhäelmästäs voi lukea niin eihän se ole mitään muutakuin sitä itses kehumista!!!
Oikein korostat sitä kuvittelemaasi itsesi "erinomaisuutta" ja "täydellisyyttä" ja se on todella naurettavaa touhua...
Yrität noilla höpötyksilläs perestroikasta, yhteiskunnan inflaatiosta(???) ja vertauksista muihin maihin kääntää asian täysin pois itse aiheesta joka pitäisi olla LAPSEN hyvinvointi!!!
"On naivia syyttää lasten pahoinvointia ja psyykkisten ongelmien lisääntymisestä eroperheitä, kun ongelmia on kattavasti joka yhteiskuntaluokassa ja perhemalleissa, mutta vain heikoimpien ja köyhimpien ongelmat otetaan käsittelyyn, koska keskiluokkainen viranomaiskolonna ei omiaan tutki eikä hutki."
Olen muistellut omia kouluaikojani ja kerroppas "kaikkitietävä" että kun kouluaikana ne ns. ongelmanuoret jotka olivat tarkkiksen perusoppilaita (poikia ja tyttöjä lähes yhtä paljon) niin väitätkö tosissaan että sillä ei ole ollut mitään osaa eikä arpaa kun he melkein kaikki olivat eroperheistä???
(siis MELKEIN sillä muistan että ne ongelmalapset jotka eivät olleet eroperheistä niin heillä oli kotona kaksi alkoholistivanhempaa ja lisäksi kaksi oppilasta olivat niitä adhd-tapauksia joista toinen oli eroperheestä.)
Ja sitten oli muuten rikkaistakin eroperheistä olevia joten ei sillä yhteiskuntaluokalla ollut merkitystä ainakaan tarkkiksella.
Sinun kirjoituksia kun lukee niin lasten pahoinvointi ei voi johtua eroperheen lapsella siitä eroperheestä vaan aivan muusta, MISTÄ???
Ei tämä yhteiskunta ole muuttunut niin radikaalisti että olisi tullut jokin uusi ja erityinen syy joka saakin eroperheen lapsen voimaan pahoin eikä se että oma perhe hajoaa.
Kautta aikojen on yhteiskunnassa ollut kriisejä ja ulkopuolisia vaikuttimia jos monenmoista mutta sattuiko juuri minun ikäluokkani kohdalle sellainen aika että ne ongelmanuoret tulivat pääsääntöisesti rikkoutuneista kodeista?
Eihän tuota muuten voisi selittää.
Varmaan voisi löytyä jotain tilastoa siitä millaisista oloista tulevat nykyajan ongelmalapset ja vahva veikkaukseni on se että suurin osa heistä tulee eroperheistä vaikka muuta väitätkin. (tilastoja en nyt jaksa vaivautua etsimään sillä etsiköön se joka haluaa yrittää todistaa väitettäni vääräksi)
samaa mieltä, että eroperheistä tulevat isssoot ongelmat, ei muusta. Piste.
En totta tosiaankaan sanonut että ongelmalapset tulisivat VAIN eroperheistä!!!
Sanoin että suurin osa ongelmalapsista tulee eroperheistä.
Aivan varmasti ongelmalapsia tulee ns. normaaleista ydinperheistäkin ja siitä mikä saa lapsesta tulemaan ongelmalapsen tuollaisessa perheessä on vaikea eritellä mitään tarkkaa syytä ellei tiedä perheen ja lapsen asioita tarkoin.
Ainakin minun mielestä ongelmalapsen ja eroperheen syy-yhteys on aivan selvä.
Minä en ole todellakaan muuttunut äitinä saadessani tämän YH:n leiman itselleni.
En edelleenkän lyö laimin lastani,tai laita törkeästi etuani hänen edelleen. Toki ajattelen itseänikin,mutta niin olen aina tehnyt,en ole mikään uhrautuvainen supermutsi. Ihan hyvä äiti.
Päivityksestä en tiedä,aikaa on kulunut erosta vasta 7kuukautta.
Tämän palstan heittojen mukaan minä olen lihava juoppo,joka hyppää miehen kuin miehen mukaan ja vain siksi työntää lapsen isälle,ei muuten.Koska olen YH!
Tämän vuoksi tökkii tuo vastakkain asettelu,liian korostetusti tuodaan esille:"kun tunnen yhden esimerkin,tunnen kaikki vastaavat."
Minä tunnen erilaisia erovanhempia.Tunnen Yh-äitejä,jotka vastaavat esim. Aito etäisän kuvausta.Isän,jolla ei ole ikävä lastaan ja joka on naimisissa uuden vaimon kanssa joka haluaa kokonaan kieltää esikoisen.Isän,joka on tyytyväinen vuoroviikko-isä.Äidin,jolta on lapset otettu huostaan alkoholismin ja heitteillejätön takia.Eroperheen,jossa äiti vapaaehtoisesti jätti lapset isälle,koska masentui vakavasti,eikä tuntunut pääsevän jaloilleen. Mutta suuri osa erolapsista käyvät isällään sen 2 krt kukaudessa,ja se on isälle parempi kuin ok.
Enkä todellakaan osaa vastata tuohon kysymykseesi pätevästä syystä pysytellä jokatoinen viikonloppu-systeemissä. Sitä pitää varmaan kysyä vaikkapa sellaiselta lähiltä,joka tuota puoltaa.Tai sitten etältä,joka ei enempää lasta kaipaa,heillä voisi olla vastausta tuohon.
Ei ketään tarvitse korottaa jumalaiseen asemaan,tasa-arvoa tässä toivon! Tasa-arvoa,että miehet,jotka lastansa haluavat kasvattaa,saavat siihen mahdollisuuden. Ja ymmärrystä niille äideille,jotka eron jälkeen hoitavat lapsensa yksin.
Onko näiden lapsien käytöshäiriöt ja ongelmat sitten vain sen lähihuoltajan ongelma ja vika? Mielestäni siemen kylvetään jo siinä erossa.Aikuinen omassa suuressa viisaudessaan huomaa,ettei avioliitto olekaan enää kivaa,kun pitäisi saada uusia suuria tunteita,että tuntisi elävänsä taas nuoruutta. Lapset kyllä selviävät ja sopeutuvat..Ja ei kun uutta perhettä perustamaan!Jos nyt vaikka onnistuisi! Unohdetaan tyystin sen lapsen tunteet.
Ja aikuiset kärsii ja siirtävät tunteensa lapsiin.Vika on ihmisen itsekkyydessä! Lapsi on itsekäs olio,ja kuuluukin olla terveellä tavalla. Aikuisen pitäisi huolehtia lapsistaan,mutta kun kaikki muutkin saavat tehdä mitä haluavat..
p.s. En aikaisemmin huomannut mainintaa mistä haastattelusta oli kyse. Ajattelin sen olevan joku gallup,tyyliä: pissitkö suihkussa? Eikä siihenkään kukaan koskaan vastaa totuudenmukaisesti..
Onhan se toki PALJON parempi, että vanhemmat väkisin pysyy yhdessä ja lapset jää loputtomien riitojen ja ongelmien keskelle.
Mitä siitä, jos äiti kiskoo pillereitä tai isä viinaa ja mätkitään vähän toisia siinä sivussa, kunhan ulospäin näyttää vaan niin HELVETIN hyvältä.
Siitä niitä terveitä aikuisia kasvaa!
On turha olla vaatimaton, kun on näin hyvä.
Aina on ollut eroperheitä, aina on ollut isä-ihmisiä, jotka ovat olleet poissa ydinperhekuviosta, työn tms syystä, aina on ollut isättömiä sotien tms syystä. On täysin järjetöntä syyttää yh-äitejä lasten pahoinvoinnista, kun maassa on näin hyvä ja kattava lastensuojeluverkosto, sosiaaliset tukitoimet kunnallisine päivähoitoineen ja neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalveluineen, unohtamatta koululaitosta itsessään. Jos tuollainen koneisto ei pysty lasta pelastamaan, kuka sitten? Se yhteishuoltaja-etäiskä, jota ei näy mailla ei halmeilla tai elää uusioelämää uuden kumppaninsa kanssa niin kuin olisi lapseton? Tuskinpa sinukaan tyylilyylisi haluaisi kaikkia 3 kersaasi teille, koska kukaan keski-ikäinen nainen ei halua hoivata toisen naisen teinejä päätyökseen isännän reissatessa ulkomailla. Ehei, mikään parisuhdeidylli ei sitä kestäisi ;)
Minun lapseni voivat hyvin, eli en voi puhua kokemuksesta lasten pahoinvoinnista, mutta väitän että osaltaan yhteiskunnan moraalisten arvojen romuttuminen ja jäsenten jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin näin voimakkaasti on syynä heikoimpien, eli lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten huonolaatuiseen elämään. Yh-äiditkin ovat osa yhteiskuntaa ja myös ne välinpitämättömät etäisät, joille sopii oikein mainiosti joka toinen viikonlopputapaamiset. Kyllä nyt on kyseessä paljon laajempi ongelma kuin yhäippäressukoiden tekemiset tai tekemättä-jättämiset, mutta sinä puusilmä et sitä vain ymmärrä, koska olet fanaattinen.
Kuinka suuren prosentin etäisistä luulet käyvän vanhempainvarteissa ja -illoissa tai osallistuvan ongelmatilanteissa keskusteluhetkiin syyttämättä lähiäitiä ongelmista? Saat prosentin selville kun heität arpanopan ikkunasta pihalle ja hukkaat sen ja kerrot lukeman nollalla.
Kun luen raivoisaa yh-äitien haukkumistasi, näen sinussa tyypillisen suomalaisen, itseensä pettyneen keski-ikäisen miehen, joka syyttää ongelmistaan kaikkia muita paitsi itseään. Jäit tuleen makaamaan, syytät exääsi, mutta sinussa ei tunnu olevan mitään vikaa. Kyllä sinussakin on. Lapset eivät hylkää etävanhempaansa, jos etävanhempi ei tee hyvää pohjatyötä.
Kun sinä et ymmärrä, teksti on mielestäsi höpötystä. Sehän kiteyttää koko statuksesi.
Olisit jättänyt kertomatta että elatusmaksusi ovat ulosotossa, voisin edes jollain tasolla yrittää ymmärtää paskanjauhamistasi, mutta perintä kertoo sinusta ihan liian paljon.
(Ottaen huomioon, että teet ulkomaankeikkaa ja käyt psykiatrisissa tutkimuksissa vuosittain, mikä viittaa vakituiseen duuniin.)
"huoltajuusriitojen olosuhde selvityksistä, näissä asetelma on tavallisesti sellainen, että äiti estää tai vaikeuttaa lasta ja isää tapaamasta toisiaan."
Kerrotko haastattelujen määrän prosentuaalisesti kaikista huoltajuusriidoista ja verrokiksi tapausten määrät?
ongelmalapsen ja eroperheen syy-yhteys on aivan selvä.'
Onko sinun lastesi ongelmat eronne syytä ja kumpi teistä on edesauttanut ongelmien syntymistä?
niin saatanan ääliö pilkunviilaaja? tietenki toi etäisä tarkotti että eroperheen lapsista tulee paljon helpommin ongelmalapsia kun muista! vittu mikä kusipää sä oot ku et pysty sanoon mitään oikeeta tohonkaan
Joidenkin tilastojen mukaan 10 000 - 15 000 lapsiperhettä hajoaa vuosittain, 20% iseistä ei tapaa lapsiaan lainkaan, jäljelle jäävästä 80% riitatapauksia sanotaan karkeasti olevan n. 2000 vuosittain, jotka päätyvät käräjäoikeuteen, selvityksessä puolet huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevista riidoista oli alkanut isän hakemuksesta.
Tiedätkö, miksi faktoja on vaikea lyödä pöytään? Lapsen tehokkaan suojelun pääasiallisin este on edelleen ongelman kieltäminen sen kaikissa muodoissaan, että on naisia, jotka inhoavat äitiyttä ja lapsen riippuvuutta.
Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että on hoivaavia ja lämpimiä isiä, jotka ovat hyviä lasten kanssa, ei se ole sukupuolisidonnaista.
Ero kuitenkin lapselle mullistus, lapset kuitenkin miettivät poissa olevan vanhemman tilannetta ja kaikkea muuta. Ero on iso elämänmuutos, jossa lapset aika usein jäävät liian yksin, saattaa olla klisee, mutta lapset kokevat ettei vanhemmilla ole heille tarpeeksi aikaa, kai se pitäisi vain uskoa, kun lapset aina kertovat samaa.
Nämä 20% isien tapaukset ovatkit saaneet enemmän julkisuutta ja muovanneet yleistä käsitystä, että isät eivät välitä lapsistaan, mutta mitä sitten on nämä 80%, osa heistä ainakin haluaa nostaa asian esiin ja näyttää ettei mieskään halua vieraantua lapsistaan, he ovat luultua aktiivisempia perämään oikeuksiaan, tämä ei ehkä vastaa julkisuudessa esitettyä huolta isien syrjäytymistä ja passiivisuudesta lasta koskevissa asioissa.
Ihan yleissivitystä on ,että katsoo vaikka Ylen uutisia, dokumettejä, keskusteluohjelmia tai lukee Hesaria, siellä näistä asioista on herätty puhumaan ja kirjoittamaan, voi vaikka saada vanhingossa uusia näkemyksiä, oman minä kuvan lisäksi.
Itse kukin, kun lähtee omaa elämän kertaansa kirjoittamaan, kirjoittaa itsestään sankarin ja muista syyllisen kaikkeen, aika naivia, olettaa, että syy on aina toisissa, mutta hyvät isät ja äidit, itseppä olemme aamiaismuroihimme kusseet.
Isäthän tunnetusti loistavvat poissaolollaan, mutta sopii kysyä, ketkä nämä rakkaat isät ja äidit ovat kasvattaneet. Kenenköhän käsissä heidän lapsuutensa on ollut, lapsuus joka tähtää aikuisuuteen.
Eikö kuitenkin ihminen ole sukupuolta tärkeämpi, ehkä perhe keksittiin vain siksi, että talot ja tavarat periytysivät säällisesti.
joten AITO_etäisäRESSUKANn erolapset eivät voi huonosti, ne on ne muiden kakarat ja AITO_etäisäRESSUKKA puhuu ihan vaan yleisellä tasolla kiillottaen omaa sädekehäänsä ja kehuskelemalla erinomaisella etäisyydellään täällä mitä nyt siinä sivussa haukkuu lastensa äidin maan rakoon. miten se niin vi_un tyhmään läskiämmään onkaan mennyt pussinsa tyhjentämään käyttämättä kortonkia, taisi akka kucettaa ja roikkua ihraperseineen siinä kiinni kunnes AITO_etäisäRESSUKKA raahasi sen alttarille kun muita ei ollut tyrkyllä ja oli sen mahoksi luulemansa hommannut kolmesti ensin paksuksi.....vi__u sä olet vajukki! hehehhehehehe hhehe hhehe hhehe ehe ehe ehe ehe!!!
hiukan tässä funtsii, miksi se sellaiseen talidomiakkaan sekosi ja teki lisää vajukkeja kun oli parasta A-laatuakin tarjolla heti eron jälkeen hehheheheheheh ehe ehe ehe hih hihih hih....
kuka on tyhmä? älä uunota, sinä itse olet niin vi_un tyhmä ettet tajua edes hävetä nikkeinesi
on V...umainen isä.
alistunut äiti.
AIKUISET PUUTTUU!!!!!!!
MUL PISTÄÄ VIHAKSI SÄ AITO !!!!
mä ole eroperheestä,jossa isä lähti ennen pikkuveljen syntymää
äiti sai palaset takasin kohilleen läheisten avulla.
isää näin harvemmin koko lapsuuteni ajan
loisti poissaolollaan milloin mistäkin syystä.
yhä tänäpäivänä vihaan odottamista,koska monena perjantaina odottelin turhaan.
MUTTA
äitini ei ikinä sanonut pahaa sanaa isäni tekemisistä, eikä tekemättä jättämisestä.
tiekkönä, mul on ollu hyvä elämä silti!
ja mun veljellä.
ei olla alkkiksia,ei huumehörhöjä. ihan normaaleja ollaan. ehkä jopa onnellisia.
eli tätä ajatusvanaa seuraten...
sun lapsilla tulee olemaan hemmetin vaikeeta. KOSKA SÄ TEET SIITÄ VAIKEETA !!!!
tästä ketjusta, niin paljon ja niin pitkiä kirjoituksia.
Mutta minä olen eronnut ajat sitten, ero oli riitaisa ja aluksi meni pari vuotta huonosti isän kanssa.
Lapsi ei joutunut kärsimään, tapasi usein ja säännöllisesti isäänsä kokoajan. Katkeruus, väsymys, ero-tuska ym. viimein väistyi ja ollaan nykyään ihan asiallisissa väleissä.
Lapsemme oli 2 v kun erosimme.
Eka luokasta lähtien on ollut hyvä koulussa, osasi lukea ja kirjoittaa ennen koulua, keskiarvo nyt kuutosen jouluna oli 9.
Käy liikunta- ja musiikki harrastuksissa, on ystäviä jne.
Ainakaan tämän eroperheen lapsi ei ole ongelmalapsi! (kiitos siitä)
AITO_etäisä kirjoittaa minusta hyvin, osaa käyttää sanoja loistavasti, provosoida tarkoituksella ja ilmaisut ovat värikkäitä.
Olen itsekkin yhteishuoltaja äiti, lähiäiti, teen töitä, tienaan rahaa (kroisos en ole), saan lapsilisät ja saan elarit isältä. Silti en yritä kiristää isää lapsen avulla, en häiriköi hänen uutta suhdettaan.
En ole juoppo, en seksi-riippuvainen, en "kalastele" rikasta miestä, en ole yli-lihava mursu.
Olen mielestäni hyvä yhteishuoltaja äiti ja hyvä kansalainen. Mutta varmasti on niitä AIDON kuvailemia ressukoitakin olemassa, ei savua ilman tulta!
tota!
ydinperhe-vaikka väkisin!
just ton takii oon varmaan itsenäinen yhteislähihuoltaja.
ei tarvi roikkuu jossain miehessä väkisin ja elellä jonkun muun odotuksien mukaan.
Kylläpä siinä kiillotettiin sädekehää ja kehuttiin itseä oikein olan takaa.
Jos on pakko erota kun lapsi on kaksi vuotias, olisiko sen voinut jättää tekemättä jos suhde oli niin huonossa jamassa? Ja väitätkö, ettei katkeruutesi, väsymyksesi ja ero-tuskasi välittyneet millään tavalla lapseen? Älä valehtele, et sinä NIIN erinomainen ole.. "ero-tuska viimein väistyi" voi perkele sentään, mikä idiootti!!!!
Keitähän ne eroperheiden ongelmalapset oikein ovat, kun tällä palstalla on vain super-aitoja_etäisejä ja super-yhäippien (ei ressukoita, niin kuin itseäsi kuvailet) superuskomattoman superkehittyneitä enkeleitä ja neropatteja.
Aito_etäisän sanonnat läskiperseämmistä ja vajukeista ovat sen tason värikylläisyyttä, että sulkisin hänet pehmeään koppiin SINUN kanssasi (LOL). Pitäkää kivaa "kahdestaan". Sinulla tuskin on mitään sitä vastaan, että saat värikylläisyyttä lisää elämääsi. Mutta voihan olla että yh-äippäressukkana et kelpaa Aito_etäisälle, koska hänellä on jo se lapseton rotunainen kuvioissa ja yh-äipät (siis sinutkin) hän kelpuuttaa vain pussientyhjennykseen.
"Ei savua ilman tulta?" Silläkö selität järjettömän yksinhuoltajaäitien ivaamisen julkisella keskustelupalstalla?
Diudiu""
Ps. Todista, ettet ole yli-lihava mursu tai sotanorsu. Ei sinua kukaan muuten usko, eikä sitäkään ettet olisi juoppo, rahanahne työtävieroksuva luuserilähi, joka hinkuaa lisää elareita vuosi vuoden jälkeen. Seksiaddiktiosi on kaikkien tiedossa, joten lopeta puhumasta paskaa!!!
ne ilta rauhoittavasi?
Huominen voi olla parempi päivä jopa sinulle??
kertoo sinusta jo hyvin paljon, ja kirjoituksesi kertoo loput.
En ole ennustaja, mutta päivääkään en ole sitä katunut että minulla on lapsi, vaikka erosimme kun hän oli 2-vuotias. Kukaan ei voi tietää tulevaisuuttaan etukäteen, ja luulempa että on paljon nuorempiakin ero-perheiden lapsia kuin kaksi vuotiaita.
Elämäntilanteet vaihtelevat, aikoinaan olimme hyvin onnellisia ja lapsemme oli toivottu ja odotettu, eli väitteesi siitä että suhde oli huonossa jamassa on täysin perätön.
Kypsät aikuiset pystyvät eroamaan niin, ettei se tärkein siitä kärsi.
Muitakin tapoja kanavoida surunsa on kuin kostaa lapselle tai ryypätä? Tiesitkö?
Toki ymmärrän jos sinä et samaan ole pystynyt, mutta älä ole minulle siitä vihainen, minä en ole syyllinen sinun eroosi ja sinun tapaasi hoitaa/jättää hoitamatta asioitasi.
Kun tarkastelee tapaasi vastata ja kirjoittaa viestejä, niin on helppo huomata kuinka epäkypsä olet. Käytät isoja kirjaimia huutaaksesi meille, käytät ala-aste ikäisten sanontoja (lol).
Mistä päättelit että kaipaan elämääni miestä, en kirjoittanut onko vai eikö minulla ole kumppania?
Ja kyllä kiitosta lapsemme kasvatuksesta saa myös hänen isänsä. Me erosimme, isä ei eronnut lapsestaan, vaan on ollut hänen elämässään mukana kiinteästi kokoajan.
Jos sinut ja lapsesi on hulttio isä jättänyt, sekään ei ole minun vikani.
Tiedätkö diudiu"" minun ei tarvitse todistaa sinulle yhtään mitään. Olen tyytyväinen elämääni, olen tyytyväinen elämäni tärkeimpää asiaan, lapseeni, olen tyytyväinen itseeni, olen tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseeni, olen tyytyväinen ulkonäkööni jne.
Sinä voit haukkua ja retostella täällä ihan niin paljon kuin haluat, ja ihan millaisilla sanoilla tahansa, minun elämääni sinä diudiu""-ressukka et voi vaikuttaa.
Otappa se vihainen pää pois omasta takpuolestasi, ja ala panostaa itseesi, ehkä tuo pohjaton vihaisuutsei jonain päivänä helpottaa.
Aidolle_etäisälle toivon mukavia rupattelu hetkiä tällä palstalla ja kaikea hyvää tulevaisuudessa.
Ja kyllä tässäkin huomasi sen että, ei savua ilman tulta :-))
yh-äitiressukka vauhissa. Ite oot oikein oppikirja esimerkki tän isän tarkoittamista yhäippä ressukoista.
Kaikki yh-äidit ei oo niitä ressukoita, mutta sinä oot. Käy vähän lisää kouluja, niin oppisit ilmasemaan ittees asiallisemmin. Susta tullee sellanen kuva, että oot homssuinen, halpahalli kassi-alma. Puhekkin on ku ilotytöllä.
Sinulla ei ole kuin se oma elämäs ja siks haluut ettei kukaan mies edes lapses isäkään olis saanut vaikuttaa sun omiin mielitekoihis.
Yhteiselo on kompromisseja ja toimivassa parisuhtees otetaan myös toisen odotukset huomioon puolin ja toisin.
Toimivassa parisuhtees on annettava myönnytyksiä puolin ja toisin vaikka se ei aina olekkaan itselle mieliksi.
Usee yhäri ei oo tajunnu sitä vaan pitää sitä selvyytenä että äiti on se joka määrää miten tehdään ja jos isä ei sitä sulata niin.. adjöö..
Monikohan yhäri ois ajatellu toisin jos perusjuttu oliskin että lapsi jää isän lähihuoltajuuden piiriin kun erotaan?
erittäin hyvä hurskastella kompromisseilla.
mut se ei aina mee niin.
oletetaan ett hoidat lasta kotona ja teet kotityöt. jos jotain "tärkeää" jää tekemättä, ni voi hyvä tavaton sitä piilopottuilua joskus jopa suoranaista haukkumista.
jos et anna pilua. ni voi hyvä tavaton sitä kiukkua. varsinkin jos on paskikset...
ja aina pikkupäissään on hyvä muistuttaa ett sul ei ollu ku tuulen huuhtoma perse kun tähä tulit. oo onnellinen ett saat olla.
...
...
TEE SIINÄ SITTE KOMPROMISSEJA
alistumatta.
ja sitten kerjätään hyväksyntää itsekkäille teoilleen.. vielä muka lapsen äidiksi..! Hei HALOO!!
asettautuu uhrin asemaan vaikka on itse tyhmyydellään antanut mennä sen noin! Älä kitise vaan korjaa sato mitä olet kylvänyt!! helvetin uusavuton pentu!
Ihan hyvää minusta että on olemassa foorumi missä ihmiset voivat purkaa pahanolon.
Kirjoittaminen on eräs tapa käsitellä asioita.
Antakaa ihmisten kirjoitella mitä haluavat!