22.12.2008
Lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa yli 60 miljoonan euron vaje
Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttaman opiskeluterveydenhuollon toimintakulut olivat vuonna 2007 yhteensä noin 204 miljoonaa euroa. Näihin terveyspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. Tutkimuksessa ei ollut mukana suun terveydenhuolto, psykososiaalinen erityishenkilöstö eikä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminta.
Vuonna 2007 käytettiin äitiysneuvoloissa keskimäärin 724 euroa synnytystä kohti, lastenneuvoloissa 140 euroa 0–4-vuotiasta kohti, kouluterveydenhuollossa 82 euroa oppilasta kohti ja kansanterveystyönä tehdyssä opiskeluterveydenhuollossa 53 euroa opiskelijaa kohti. Yhteensä näihin terveyspalveluihin käytettiin keskimäärin 167 euroa 0–17-vuotiasta kohti.
Henkilöstömitoitusten erot olivat suuria, eikä yksikään terveyskeskus yltänyt kaikilta osin suositusten vähimmäistavoitteisiin. Suositusten mukaisen terveydenhoitaja- ja lääkärihenkilöstön palkkamenot olisivat noin 205 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut välittömät ja välilliset kulut.
Terveyskeskuksilta kysyttiin, millaiseen lisämäärärahaan olisi varauduttava, jotta toiminta tehostuisi suositusten mukaiseksi. Joka kolmannen terveyskeskuksen mukaan suositukset voivat toteutua nykyisillä voimavaroilla. Vajeeksi arvioitiin usein alle 100 000 euroa. Kaksi suurta kaupunkia ilmoitti vajeeksi yli miljoonaa euroa.
Terveyskeskusten vastausten mukaan vajeeksi saatiin noin 30 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa päädyttiin kaksi kertaa suurempaa vajeeseen, vaikka suun terveydenhuollon ja psykososiaalisen erityishenkilöstön puutteet eivät olleet laskelmissa mukana. Useissa terveyskeskuksissa ei ole ajan tasalla olevaa tietoa voimavarojen tasosta verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin, siksi vaje arvioitiin todellista pienemmäksi.
Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden käyntimäärä pysyi vuosina 2000–2007 pääosin ennallaan. Terveyskeskusten väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Kerava, Lappeenranta, Lahti ja Tampere ilmoittivat lähes kaksi kertaa enemmän käyntejä kuin Kotka ja Joensuu. Vain kolme prosenttia terveyskeskuksista oli suunnitellut terveystarkastusohjelman suositusten mukaiseksi.
Eduskunta lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenojen valtionosuutta pysyvästi vuosina 2002–2003 ja osoitti lisäyksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tänä vuonna lisäys tuottaa kunnille yli 200 miljoonaa. Tästä huolimatta lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat pysyneet 2000-luvulla pääosin ennallaan.
Tampereen yliopiston ja Stakesin yhteistutkimuksen aineistona oli seitsemän terveyskeskuksen tapaustutkimus ja koko maan terveyskeskuskysely. Vastausprosentti oli 82. Raportissa tuloksia esitetään myös terveyskeskuskohtaisesti.
Lähde: Rimpelä M, Happonen H, Saaristo V, Wiss K Rimpelä A. 2008. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit, terveystarkastukset ja voimavarat 2007–2009. Stakes Raportteja 40/2008. Helsinki. Raportin verkkoversio.
Toimittajakappaleet osoitteesta: viestinta(at)stakes.fi, muut tilaukset Stakesin verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Matti Rimpelä, puh. 050 569 3439, matti.rimpela(at)stakes.fi.
Lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa yli 60 miljoonan euron vaje
Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttaman opiskeluterveydenhuollon toimintakulut olivat vuonna 2007 yhteensä noin 204 miljoonaa euroa. Näihin terveyspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. Tutkimuksessa ei ollut mukana suun terveydenhuolto, psykososiaalinen erityishenkilöstö eikä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminta.
Vuonna 2007 käytettiin äitiysneuvoloissa keskimäärin 724 euroa synnytystä kohti, lastenneuvoloissa 140 euroa 0–4-vuotiasta kohti, kouluterveydenhuollossa 82 euroa oppilasta kohti ja kansanterveystyönä tehdyssä opiskeluterveydenhuollossa 53 euroa opiskelijaa kohti. Yhteensä näihin terveyspalveluihin käytettiin keskimäärin 167 euroa 0–17-vuotiasta kohti.
Henkilöstömitoitusten erot olivat suuria, eikä yksikään terveyskeskus yltänyt kaikilta osin suositusten vähimmäistavoitteisiin. Suositusten mukaisen terveydenhoitaja- ja lääkärihenkilöstön palkkamenot olisivat noin 205 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat muut välittömät ja välilliset kulut.
Terveyskeskuksilta kysyttiin, millaiseen lisämäärärahaan olisi varauduttava, jotta toiminta tehostuisi suositusten mukaiseksi. Joka kolmannen terveyskeskuksen mukaan suositukset voivat toteutua nykyisillä voimavaroilla. Vajeeksi arvioitiin usein alle 100 000 euroa. Kaksi suurta kaupunkia ilmoitti vajeeksi yli miljoonaa euroa.
Terveyskeskusten vastausten mukaan vajeeksi saatiin noin 30 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa päädyttiin kaksi kertaa suurempaa vajeeseen, vaikka suun terveydenhuollon ja psykososiaalisen erityishenkilöstön puutteet eivät olleet laskelmissa mukana. Useissa terveyskeskuksissa ei ole ajan tasalla olevaa tietoa voimavarojen tasosta verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin, siksi vaje arvioitiin todellista pienemmäksi.
Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden käyntimäärä pysyi vuosina 2000–2007 pääosin ennallaan. Terveyskeskusten väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Kerava, Lappeenranta, Lahti ja Tampere ilmoittivat lähes kaksi kertaa enemmän käyntejä kuin Kotka ja Joensuu. Vain kolme prosenttia terveyskeskuksista oli suunnitellut terveystarkastusohjelman suositusten mukaiseksi.
Eduskunta lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenojen valtionosuutta pysyvästi vuosina 2002–2003 ja osoitti lisäyksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tänä vuonna lisäys tuottaa kunnille yli 200 miljoonaa. Tästä huolimatta lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat pysyneet 2000-luvulla pääosin ennallaan.
Tampereen yliopiston ja Stakesin yhteistutkimuksen aineistona oli seitsemän terveyskeskuksen tapaustutkimus ja koko maan terveyskeskuskysely. Vastausprosentti oli 82. Raportissa tuloksia esitetään myös terveyskeskuskohtaisesti.
Lähde: Rimpelä M, Happonen H, Saaristo V, Wiss K Rimpelä A. 2008. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit, terveystarkastukset ja voimavarat 2007–2009. Stakes Raportteja 40/2008. Helsinki. Raportin verkkoversio.
Toimittajakappaleet osoitteesta: viestinta(at)stakes.fi, muut tilaukset Stakesin verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Matti Rimpelä, puh. 050 569 3439, matti.rimpela(at)stakes.fi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Eduskunta lisäsi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenojen valtionosuutta pysyvästi vuosina 2002–2003 ja osoitti lisäyksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tänä vuonna lisäys tuottaa kunnille yli 200 miljoonaa. Tästä huolimatta lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat pysyneet 2000-luvulla pääosin ennallaan."
Taisi enemmänkin osoittaa lisäyksen lasten ja nuorten pahoinvointiin....(huostaanottoon)