Kaikuu hiljaisuus
Muistan hetket
Taas uudestaan
Ne hetket
Elän taas
Kuvia vain
Huutaa ääni kaukainen
Askelkin vielä ja hukut menneisyyteen
Sanoja vain
Kuiskii murhe menneisyyden
Ne katoaa kuin pisara valtamereen
Nuo pölyiset huoneet
Särkyneet ikkunamaalaukset
Niiden luulin jo unohtuneen
Murskatut unelmat ja haaveet
Kuvia vain
Sanoo valheen kerkeä suu
Haavat vuosienkin takaa kirpaisee
Sanoja vain
Se kaikki vain unohtuu
Milloin mun haavani täysin paranee?
Vuosien takaisia
Haavoja yritän
Kursia umpeen
Onnistu en
Mutta yritän
Uudelleen
Niin paljon kyyneleitä
Kätkee menneisyyden koti
Murhe hiertää aikoja menneitä
Maailma mut yksin jätti
Se kaunis mutt’
Täynnä tomua ja tuhkaa
Pyydän uudelleen
Jätä mut
Murheellinen
Kuvia vain
Huutaa nykyisyys
Kohta itket sä itsesi kuiviin
Sanoja vain
Kieltää mielen synkkyys
Murhe menneisyyden jää painajaisiin
Öisin herään kun
Unen näen sen
Taas uudestaan
Menneisyyteni
Näen sen
Yhä vaan
Kuvia vain
Sanoo joku vaan
Usko pois se on vain mennyttä
Sanoja vain
Väittää maailma uudestaan
Totta se on ei ole mitään jäljellä
Jälkeeni askeleet pölyyn jää
Sieluuni sattuu mutta unohda en
Sillä ei ole menetettävää
Aikaan vajoa ei murhe menneisyyden
Kuvia vain
Huutaa ääni kaukainen
Askelkin vielä ja hukut menneeseen
Sanoja vain
Kuiskii murhe menneisyyden
Ne katoaa kuin pisara valtamereen
Muistan hetket
Taas uudestaan
Ne hetket
Elän taas
Kuvia vain
Huutaa ääni kaukainen
Askelkin vielä ja hukut menneisyyteen
Sanoja vain
Kuiskii murhe menneisyyden
Ne katoaa kuin pisara valtamereen
Nuo pölyiset huoneet
Särkyneet ikkunamaalaukset
Niiden luulin jo unohtuneen
Murskatut unelmat ja haaveet
Kuvia vain
Sanoo valheen kerkeä suu
Haavat vuosienkin takaa kirpaisee
Sanoja vain
Se kaikki vain unohtuu
Milloin mun haavani täysin paranee?
Vuosien takaisia
Haavoja yritän
Kursia umpeen
Onnistu en
Mutta yritän
Uudelleen
Niin paljon kyyneleitä
Kätkee menneisyyden koti
Murhe hiertää aikoja menneitä
Maailma mut yksin jätti
Se kaunis mutt’
Täynnä tomua ja tuhkaa
Pyydän uudelleen
Jätä mut
Murheellinen
Kuvia vain
Huutaa nykyisyys
Kohta itket sä itsesi kuiviin
Sanoja vain
Kieltää mielen synkkyys
Murhe menneisyyden jää painajaisiin
Öisin herään kun
Unen näen sen
Taas uudestaan
Menneisyyteni
Näen sen
Yhä vaan
Kuvia vain
Sanoo joku vaan
Usko pois se on vain mennyttä
Sanoja vain
Väittää maailma uudestaan
Totta se on ei ole mitään jäljellä
Jälkeeni askeleet pölyyn jää
Sieluuni sattuu mutta unohda en
Sillä ei ole menetettävää
Aikaan vajoa ei murhe menneisyyden
Kuvia vain
Huutaa ääni kaukainen
Askelkin vielä ja hukut menneeseen
Sanoja vain
Kuiskii murhe menneisyyden
Ne katoaa kuin pisara valtamereen
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja hukuin...
tuskan sävyistä huolimatta, jokin kiehtoi, ehkä haluaisin kuitenkin pois noista sielun syvyyksistä ja kuvista mahdollisimman nopeasti.