Täällä ovat kyläkouluasiantuntijat moneen kertaan väittäneet, että lakkautuslistalla olevien kyläkoulujen oppilaat eivät sovi keskustan kouluihin. Luulisi, että näiden koulujen rehtorit olisivat tukeneet tätä käsitystä, jos se olisi oikea. Mitään ei ole kuitenkaan kuulunut. Eli uskon enemmän asiantuntijoihin kuin Partalan tee se itse-laskelmiin.
Eräs huomio
Tarkkailija...
8963
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
esittivät selväsanaisesti kantansa asiasta. Partalan johtaja antoi tehtäväksi Voitto Suosaarelle seurata, että tämän takia keskustaan ei perusteta lisävirkoja, vaan istutaan sitten kuin sillit suolassa, kerran aiotaan säästää.
Kyse oli kakkosluokista, jotka kasvavat 24 oppilaan suuruisiksi. Ovat isoja, mutta kaupunkihan voi tehdä, mitä se haluaa.
Onneksi virkamiehet ovat sentään niin valistuneita, että eivät tule tänne mesomaan, kun huomaavat, että on kyse vallan käytöstä, eikä järjen käytöstä.
"Kyse oli kakkosluokista, jotka kasvavat 24 oppilaan suuruisiksi. Ovat isoja, mutta kaupunkihan voi tehdä, mitä se haluaa. "
Voi hellanlettas, ihanko 24 lasta luokassa. :-)
Vai on 24 oppilaan luokat isoja? Mitenkähän minä olen voinut tässä elämässä pärjätä, kun omassa (kylä)koulussani oli koko ajan samassa luokassa yli 30 oppilasta, eikä tuntunut edes ahtaalta! Jaa mutta se olikin kyläkoulu, niissähän kaikki on toisin.
"Onneksi virkamiehet ovat sentään niin valistuneita, että eivät tule tänne mesomaan,"
Sanoinko, että eivät ole tulleet tänne? Jos kouluihin ei lapset mahtuisi, niin varmaan jotakin kanavaa myöten olisivat tuoneet tämän tiedon julkisuuteen. Semmoista tietoa ei ole tullut, joten Partalan matemaatikot voivat katkaista virrat laskukoneistaan.
Et ehkä ole huomannut, mutta yhteiskuntamme on vuosien saatossa kehittynyt. Se mikä oli ennen normaalia, ei sitä enää välttämättä ole nykyaikana. Hyvin pärjättiin vaikka oli puucee ja vesi kannettiin kaivosta, et varmaankaan kuitenkaan enää nykymaailmassa näin tekisi?
Joopa, ennen oli opettajilla valtaa ja kunnioitusta. Nyt nämä meidän kultapuppelimme haistattelevat opettajille mennentullen ja sitten opettaja vähän vihaisesti katsoo kultamussua, niin jo ollaan opettajaa haastamassa oikeuteen pahoinpitelystä ja henkisistä kärsimyksistä. Ja ainakin opettajalle lopputili.
Karttakepit heilumaan ja haistattelijat niskavilloista hankeen!
Neljän viiden vuoden päästä alakoululaisia kunnassamme on sen verran vähän, että keskustojen koulut pystyvät ryhmiinsä sulauttamaan loputkin kyläkoulujenkin oppilaat. Perustellusti voidaan kysyä onko tässä tilanteessa järkeä ponkittää yhden kyläkoulun asemaa poliittisesti ja luoda rakenneuudistuskunnanosakyläkoulu. Mielestäni ei.
Ei oppilaiden siirtely kyläkoulusta toiseen poista oppilaiden määrän vähenemistä koko kunnassa ja tarvetta pitää edes keskustan koulut täysinä. Ihmeellisiä poliittisia manöövereitä muutaman vuoden takia. Ja vieläpä täysin kustannuksista piittaamatta, kun samaan aikaan palvelurakenneuudistuksella pitäisi kai pyrkiä säästöihin.
Jos joku teistä on lukenut Audiatorin selvityksen ja väittää sen olevan asiat perusteellisesti tutkien ja harkiten laaditun, niin tulkoon esiin keskusteluun perustelemaan väitettään omalla nimellään. Minä väitän, että moni kohta vaatii lisäselvitystä. Kukaan rivivaltuutettu ei sen pumaskan perusteella voi tehdä tietoisesti päätöstä minkään kyläkoulun lakkauttamisesta.
Keskustan rehtoreista Vitikkalan Pentti Pirhonen on ilmaissut olevansa samoilla linjoilla kuin Opetusministeriön tutkijat. Eka ja tokaluokan vahvuudeksi suositellaan 16, enintään 20 oppilasta. Jo parin kolmen oppilaan lisäys saattaa rikkoa työrauhan peruskoulun alkuluokilla, se on Jämsässäkin käytännössä jo koettu.
En ole kuullut sellaista selvitystä tehdyn, missä kerrannaisvaikutukset on aukottomasti kerrottu.
Tähän keskusteluun eivät ymmärrettävistä syistä opettajat ja rehtorit osallistu. He eivät näistä vahvuuksista päätä, vaan kaupungin sivistystoimi ja perimmillään valtuutetut.
Jämsässä ei ole säästö- eikä muistakaan syistä perusteltua lopettaa ainuttakaan koulua tällä hetkellä.
Tilanne voi olla toinen muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tekemässä liian heikoin perustein kuntalaisia ja kyliä eriarvoistavia päätöksiä.