Pientä haikeaa

ihanaa kun on sellaisia ystäviä jotka ovat olleet jo siellä hurjassa nuoruudessa mukana kuvioissa!
Oma ensirakkauteni ei kuulu elämääni lainkaan.Ja täytyy todeta ettei se kyllä haittaa ;)
Vuosia sitten näin häntä ja mietin että "mitä hänessä näinkään" ,vaan mistäpä sitä nuoren likan aivotuksia ymmärtää :D

Mun ensirakkauteni on kanssa ystäväni ja
kaiken lisäksi paras ystäväni, vaikka hänkin
on naimisissa jo tahollaan. Soitellaankin
päivittäin ja koirat ovat aina tarpeen
tullen hoidossa jommalla kummalla, kuka nyt
tarvitsee hoitajaa ja me molemmat rakastetaan
toistemme koiriamme kuin omiamme. :)

Ärrieri kirjoitti:

ihanaa kun on sellaisia ystäviä jotka ovat olleet jo siellä hurjassa nuoruudessa mukana kuvioissa!
Oma ensirakkauteni ei kuulu elämääni lainkaan.Ja täytyy todeta ettei se kyllä haittaa ;)
Vuosia sitten näin häntä ja mietin että "mitä hänessä näinkään" ,vaan mistäpä sitä nuoren likan aivotuksia ymmärtää :D

Mun nuoruudessani oli aika toinen. Silloin pysyttiin samoissa samoissa kaveripiireissä kauan. Kaveruus alkoi jo saman asuinalueen muksujen kesken, sitten sama kansakoulu, sama yhteiskoulu jne. Osa ystävistä jopa avioitui keskenään. Olemme ilmeisesti sen verta tylsää ikäluokkaa, että edelleen vanhenemme ystävien kanssa samaa tahtia, emmekä koskaan radikaalisesti repäisseet itseämme "irti", vaan pysyimme tutusta ja turvallisessa, vaikka välillä tylsässäkin seurassa;)

vastaten: kirjoitti:

Mun ensirakkauteni on kanssa ystäväni ja
kaiken lisäksi paras ystäväni, vaikka hänkin
on naimisissa jo tahollaan. Soitellaankin
päivittäin ja koirat ovat aina tarpeen
tullen hoidossa jommalla kummalla, kuka nyt
tarvitsee hoitajaa ja me molemmat rakastetaan
toistemme koiriamme kuin omiamme. :)

onpa kiva tilanne siltäkin kannalta et koirilla on luotettava hoitopaikka tarpeen tullen!Mukavaa että järjestely sopii nykyisille puolisoillekkin,joku voisi olla jopa mustasukkainen ;D

old_profile_12660 kirjoitti:

Mun nuoruudessani oli aika toinen. Silloin pysyttiin samoissa samoissa kaveripiireissä kauan. Kaveruus alkoi jo saman asuinalueen muksujen kesken, sitten sama kansakoulu, sama yhteiskoulu jne. Osa ystävistä jopa avioitui keskenään. Olemme ilmeisesti sen verta tylsää ikäluokkaa, että edelleen vanhenemme ystävien kanssa samaa tahtia, emmekä koskaan radikaalisesti repäisseet itseämme "irti", vaan pysyimme tutusta ja turvallisessa, vaikka välillä tylsässäkin seurassa;)

oo yhtään "hiekkalaatikko"-aikaista kaveria tallessa.Muuttojen,sekä omien että kavereiden seurauksena yhteydenpito tahtoo jäädä ja kun elämäntilanteetkin muuttuvat niin kaverit osittain sitä mukaa.En näe siinä mitään pahaa.

Ärrieri kirjoitti:

onpa kiva tilanne siltäkin kannalta et koirilla on luotettava hoitopaikka tarpeen tullen!Mukavaa että järjestely sopii nykyisille puolisoillekkin,joku voisi olla jopa mustasukkainen ;D

Jo alkuun tuli selväksi, että me ollaan nyt
ja aina parhaita ystäviä ja jos siihen ei
sopeudu niin godbye vaan. :D

Tosiaan ollaan rakkaita ystäviä keskenämme
ilman mitään "fyysisiä ajatuksia", voisi
sanoa kuin sisko ja veli, tai jotain sinne päin.

kaikille puoliskoille kirjoitti:

Jo alkuun tuli selväksi, että me ollaan nyt
ja aina parhaita ystäviä ja jos siihen ei
sopeudu niin godbye vaan. :D

Tosiaan ollaan rakkaita ystäviä keskenämme
ilman mitään "fyysisiä ajatuksia", voisi
sanoa kuin sisko ja veli, tai jotain sinne päin.

ihastuksen alkuhuumassa tahtoo kaverit/ystävät unohtua mut hyvä et laitoitte heti kissan pöydälle.Varmaan tuo avoin asenne helpotti kumppaneita :)

Ärrieri kirjoitti:

oo yhtään "hiekkalaatikko"-aikaista kaveria tallessa.Muuttojen,sekä omien että kavereiden seurauksena yhteydenpito tahtoo jäädä ja kun elämäntilanteetkin muuttuvat niin kaverit osittain sitä mukaa.En näe siinä mitään pahaa.

aivan samoin kuin pysyttiin samoissa työpaikoissa mun lapsuudessani. Vanhemmat kun vielä varsinkin rakas äitini, olivat erittäin tarkkoja ystävistäni.

Ärrieri kirjoitti:

ihastuksen alkuhuumassa tahtoo kaverit/ystävät unohtua mut hyvä et laitoitte heti kissan pöydälle.Varmaan tuo avoin asenne helpotti kumppaneita :)

näinkin, kun olet sen ensi ihastuksesi kanssa jo käynyt sama lastentarhaa, ja istunut potalla vieri vieressä, nähnyt kun sankari on itkenyt ja täti niistänyt nenän....on siinä romantiikka aika kaukana. Silloin on parempi luovuttaa ja pysyä ystävinä;)

old_profile_12660 kirjoitti:

näinkin, kun olet sen ensi ihastuksesi kanssa jo käynyt sama lastentarhaa, ja istunut potalla vieri vieressä, nähnyt kun sankari on itkenyt ja täti niistänyt nenän....on siinä romantiikka aika kaukana. Silloin on parempi luovuttaa ja pysyä ystävinä;)

voihan se olla noinkin ;D
Ja toisaalta ehkä ei oo niin vaarallista vaikkei sitä sydänkäpystä olis vielä tarhaiässä katsottukkaan!Rakkaus on ikuista-kohde vaan vaihtuu ;)

Ärrieri kirjoitti:

voihan se olla noinkin ;D
Ja toisaalta ehkä ei oo niin vaarallista vaikkei sitä sydänkäpystä olis vielä tarhaiässä katsottukkaan!Rakkaus on ikuista-kohde vaan vaihtuu ;)

"Ei rakkaus kuole, se vain jättää meidät, me siinä kuolemme."

-Elokuvasta Arvottomat

hellyyttävää