kuolla vai eikö kuolla..siinäpä pulma

Hei!älä missään nimessä tapa itseäsi! Se aiheuttaisi suurta surua ja tuskaa läheisillesi! Mullakin on välillä samanlaisia tuntemuksia. Tosin mulla on duuni joka välillä on . . .tanan raskasta henkisesti. Oon joskus vähän kateellinen kavereille jotka ovat työttömiä. Muija mäkättää välillä ihan naurettavista asioista. Muksuni on uhmaiässä. Osaa se olla myös tosi ihana. Eli stressiä on mulla välillä enemmän kuin pienessä kylässä. Välillä mustakin tuntuu että vois vaan luovuttaa. Noh tää kaikki on onneksi vain väliaikaista. Aina tulee parempia päiviä. Työttömyys varmasti masentaa, mut yritä ottaa rennosti ja nauttia vapaudesta.töitä kyllä löydät sit jos vain oikeesti haluat löytää. Tärkeintä on kuitenkin että on katto pään päällä ja saa joka päivä nauttia lämpimästä ruuasta. Ei kenenkään elämä oo aina ruusuista. Sulla ku on paljon aikaa ni voit kotona tehdä ruokaa ja siivota jne. Aivan varmasti kihlattusi on mielissään ja palkitsee sua jollain kivalla tavalla, joka piristää kummasti Ü. Toivon että pystyisit nauttimaan elämästäsi..psykiatrin kanssa juttelu saattais auttaa.liikunta ja päiväkirjan kirjoittaminen auttaa ehkä. Kaikki menee vielä parempaan suuntaan. Hengaa! Älä luovuta!

Ei ole välttämättä totta, että Sinä olisit umpikujassa. Se on sinun tunteesi ja näköalasi, koska et tiedä tulevasta. Näin on, että se hirveesti ahdistaa, omakin on kokemus tuosta.

Mä oon sama kuin vastasi tuolle edellä olevalle. Oon uskovainen ja sanon, kokemuksesta, että noi syyllisyydentunteet kuuluvat Vapahtajalle Jeesukselle. Heitä rukoillen itsesi ja noi painavat asiasi Hänelle. Vaikka et vielä uskoisi, niin kokeile nyt. Tarviit ensin helpostuksen noista mainitsmistasi 'virheistä'. Vaikea on tietää, mitä ajat takaa, mutta kerro ylöspäin.

Itse sain VALTAVAN avun aikoinaan nuorena aikuisena kun mulle aukesi se ymmärrys, että minulla on johdatus ja elämälläni on suunnitelma. Tuo suunnitelma on Jumalan käsissä, ja sieltä sitä tipottain totean, että miten se milloinkin menee. Kaikella on tarkoituksensa, ja helpolla ei pääse kukaan, mutta kerran taivaassa kaikki paremmis ja rakkaus täydellistä. Näin tahdon rämpiä eikä itsetuhoiset ajatukset riivaa, sillä luotan, että Hän tietää ja näkee minut tässä ja nyt. Itsestäni tuntuu välistä, että täysin hukassa olen ja ihan kaikki on epäselvää, mutta valtavasti helpottaa, jos vaikka ääneenkin sanon, että Sinä Tiedät. Tarkoitan, että Jumala tietää ja mun tehtävä on vissiin etsiä tahtoaan ja rakkauttaan ihan joka päivä uudelleen ja uudelleen. Siinä tulee elämälle tarkoitusta, vaikkei niin olisi ihmisiäkään, jotka minua rakastaisi ja ymmärtäisi. Näin mä jaksan. Ymmärrän hyvin tunteesi tuossa elämänvaiheessasi ja tässä ajassa ja tämän ajan uutisoinnin keskellä. 'Etsikää, niin löydätte."

Kuin suoraan omasta elämästäni, paitsi että minulla oli jo silloin mielestäni kaunis vaimo sekä sisältä, että päältä. Itsehän sinä oman tiesi valitset ja arvosi määrittelet. Laitapas kädet ristiin ja rukoile nöyrästi isä meidän rukous, huomaat että ajattelet pikkuhiljaa toisin sekä itsestäsi,elämästäsi ja vaimostasi. Olet jo niin saatanan talutusnuorassa, että on aika sanoa hyvästi sille heebolle ja sen karkoitat itsestäsi vain rukoilemalla. Valintahan on tietysti kokonaan sinun.

vasta 25 vuotia ja elämäsi alussa! Vaihda ammattia, unohda virheesi, mutta opiksi niistä, niistä nenäsi ja aloita uusi elämä!
"Auta itseäs, niin Herrakin auttajas on..!"
Voimia ja tsemppiä! Elämä on vasta alussa!