Käytiin pitkästä aikaa kylässä sukulaisillamme(miehen serkulla) maalla. Ne ei osanneet muusta puhua, kuin navettatöistä, navetan laajentamisesta, eu;sta,traktorista ja sen laitteista. Ketä kiinnostaa, siis jos ei ole syntyjään maalta, maatalosta.Tulin varta vasten tähän: yleistä maataloudesta palstalle, kun ihmettelen onko kaikki maalaiset niin oman navan ja oman työnsä ympärillä pyöriviä pikku junttaroita, että jää koko muu elämä elämättä? Säälin näitä sukulaispariskuntaa, ainut aukko maailmaan on tv.Ei paljon auta se maallinen omaisuus, rikkaus jos henkistä rikkautta ja pääomaa ei ole.En tunne muita maaseudun ihmisiä, en tiedä millaista elämää heillä on. Harrastatteko te mitään? Missä käytte iltaa istumassa? Miten vietätte viikonlopun? Mistä ylipäätään voi maaseudun ihmisten kanssa keskustella jos jätetään lehmät ja koneet käsittelemättä? Kiitos oikeista vastauksista.
Käytiin kylässä ja voi voi
lappeenrantaviivaa --------...
343786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kyllähän se tällaistakin on. Tiedän ihan itse kun olen kuullut.Toiset ei osaa muusta puhua. Leuhkivat nuo meitinkin naapurit, sillä mitä on ostettu ja paljonko lypsää parhaimmat. No ihan satatonnaria eivät ole saaneet.Kuuluu yleissivistykseen että osaa keskustella. Ja muustakin kuin maataloudesta.Iltamenot ovat täällä semmoiset, että töitten jälkeen vaan peitot korviin, joskus. Viikonloppulomia saa jos saa lomittajan. Jos haluat pitää suhteet kunnossa kyseisiin ihmisiin, opettele asioita, mitkä koskettaa maalaiselämää. Siitä se lähtee, että olet utelias kyselemään. En usko, etteivät osaa muustakin puhua.Meitä on niin monenlaista maalaista ja niin on kaupunkilaisiakin, jopa siellä lappeenrannalla.
Onhan se valitettavaa, että tähän on päädytty: viljelijät, etenkin maitotilalliset ovat niin sidottuja siihen oravanpyörään, että heidän ei sovi edes ajatella muuta. Monelle heistä se on koko elämä koska ei ole varaa ajatella muuta tai putoaa kelkasta. Vaikka rahaa pyörii kautta, ei siitä paljon taskunpohjalle jää omaan käyttöön - että se siitä rikkaudesta..
Itse olen ainakin sopeutuvainen niin maalaisiin kuin kaupunkilaisiin, osaan puhua ja kyläillä kummassakin paikassa.
Se on vaan sopeutumisesta kiinni, kyllä sen ymmärtää että monesti sukulaisvierailut eivät ole niitä hohdokkaimpia, ne on vain kestettävä tai oltava yksinkertaisesti menemättä mukaan.
kyllä se puoliso yksinään - lapsineen pärjää siellä sukulaisissa.
Se on elämäntavastakin kiinni mistä osaa puhua, kaupunkilaisten elämää hallitsee (omia kokemuksia) harrastukset, illanvietot kuka mitenkin.. loma-ajat ja suunnitelmat, mökkeily.. yms.
Maalaiset taas puhuvat enemmän töistään, koneista, rakennuksista, ymmärrettävästi vapaa-ajan puheet vähemmistönä.
Suosittelen asenne muutosta tai mememättä jättämistä, mikään ei ole pakkopullaa, paitsi ruotsin opiskelu itä rajalla.
Huumorikin auttaa monessa asiassa =)) kuten edellinen virke kertoo.
Sen tiedän et maalaiset osaa puhua vain kahesta asiasta. Ne on kaikki maatalouteen liittyvä ja raviurheilu. Hahhaaa on niin tuttua juttua. Maatalous on nykysten niin vaativaa et kaikki aika menee. Pitää tietää ja osata. Ja vaikka tietää voi seuraavana vuotena tulla taas uutta tietoa sieltä brysselistä.Ja taas on sopeuduttava. Maalaiselle ois kyllä elintärkeetä olla ystäviä, sukulaisiakin ketkä eivät ole maalaisia.Että sais jotain muutaki perspektiiviä. Ihan tosi.
huvi. Tosiaankin uutta tietoa tulee jatkuvasti ja siihen on sopeuduttava, se on tosi. Kyllähän niitä ystäviä on ympäri Suomea niin maaseudulta kuin kaupungistakin. Kun lomapäiviä on ainoastaan 25 vrk vuodessa, ei kovin paljon ehdi kylästelemään. Työt on hoidettava, oli sitten viikonloppu, joulu tai juhannus.
Kiitos vaan eu:n, siksi maajussit ovat niin väsyneitä ja uppoutuneita vain oman tilan asioihin.Minun nuoruudessani oli meillä 7 lehmää ja muu karja. Ja sillä eli 5 henkinen perhe. Isä teki lisäksi risusavottahommia. Oli hytitön takapotku massikka ja hevonen.Jokunen työkone, paljon tehtiin käsin.Ja aikaa oli silti, kyläiltiin ja autettiin vielä naapureitakin.Ja puhumista riitti, oli sitte kaupunkilaisia eli maalaisia.Ne oli hyviä aikoja.Ei ollut lapsilla nenä tietokoneen ruudussa, eikä tv:n.Se oli viatonta aikaa. Leikit keksittiin itse omasta mielikuvituksesta.Nyt ei lapsilla ole "mitään tekemistä" vaikka kaikkea niillä on. Vanhemmilla ei ole aikaa lapsille, toisilleen, sukulaisille, ystäville.Jos on pitää olla kaksi lomittajaa.Työ määrä on järjetön.Nyt on oltava 100 lehmää, robotti ja muut koneet. Silti ei ole aikaa levähtää ja seurustella.Eu tukipaperit vaatii tosi paljon, se miten ne täyttää ettei tee mokia ja tuu sanktioita.Olen samaa mieltä että pitäkää yhteyttä maaseudulla asuviin sukulaisiin kaupunkilaiset, älkää ihmetelkö jos ne ovat laiskoja kyläilemään. Kyllä moni haluais, mut kun tulee se väsy.
Mutta huomaan,että vaivaantuneita ollaan,kun emäntä alkaa ängetä navetalle kesken hyvän tv-
ohjelman tmsellaisen.
Itse osallistun kunnallispolitiikkaan luottamushenkilötasolla,osaan kyllä keskustella
muustakin kuin lehmistä.Mutta moninverroin tiukemmasta olen leipäni ottanut kuin te.Yhtään
joulua en ole ollut vapaana 40 vuoteen-enkä haluaisikaan.Mitenkä jaksavatkin vatvoa tietokone ja pelihienouksia kokonaisen viikon.
Ja kitata kaljaa?-Voisitte tekin tulla puolitiehen vastaan-ja kutsua meidät joskus vierailemaan luoksenne.
Meillä luiskahtavat autoihinsa hei heitä toivotellen ja kiitellen tarjoiluista,mutta vierailu-
kutsua ei vain kuulu.-Menen hotelliin yöksi,kun käyn joskus pääkaupungissa.
Onko se jonkin sortin kateutta kuitenkin. Siis sitä kohtaan ken jää kotitilalle? Me jatkoimme tilan pitoa ja muut veljet meni kaikki kaupunkeihin oulun ja helsingin välille.Joka joulu piti anoppini toimesta tappaa yksi hieho,joka jaettiin niitten veljesten kesken, ketkä oli maailmalla.Se oli anopin ehdoton tahto, vaikkei niille kaupunkilaisille edes olisi kelvannut.Se oli iso puutos se yksi hieho joka vuosi meidän karjasta.Kyllä ollaan saatu kuulla vihjauksia, että eletään kuin pellossa. Minä olen kyllä oikaissut. Kyläkutsuja kyllä on tullut, mutta minua ei huvita pätkän vertaa mennä.Mieluummin lähetään tuttava viljelijäpariskunnan kanssa laivaristeilylle tai kylpylään.On totta että ei meillä ole oikein mitään aitoa juttua kaupunkilaisten kanssa, se on semmoista väkinäistä ja teeskentelyä.
Enpä oo ennen kuullut, että hieho olisi ollut anopin toimessa ja vielä piti tappaa jouluksi.
Hieho , anopin toimesta siis aloitteesta lihoiksi muille lapsille. Se oli silloin 70- luvulla semmosta.Ei sitä aina juuri jouluksi tapettu, vaan syksyisinkin. Mutta kun lapset tuli kotiin joululomillaan, oli helpompi silloin antaa ne lihat pakasteesta.
Siitä mistä täällä on sivuttu, on aivan totta. Ei löydy yhteisiä puheenaiheita ja mikä vielä ikäväänntäällä meidän kylällä on muutama iso maatila.Erään sellaisen sukulaisen kanssa oli puhetta, että he eivät voi oikein milloinkaan mennä niille, tilallisille kyläilemään, kun aina niillä on töitä, eivät viitsi mennä häiritsemään.Tämmöiseksi se on mennyt.Vaikka on palkattua työvoimaa, silti jää omistajille vielä liian paljon työtä. Ja se työ on melkein kellon ympäri ainakin keväästä syksyyn.Kuka jaksaa ja kuinka kauan tällaista ruljanssia?
maajussin tarvitse sinun mielipiteiden mukaan elää.
Hulluhan siitä tulisi.
Eikä se sinua sinne kaipaa passattavaksi.
Maalla on kova juttu kun työtä tehdään keväästä syksyyn. Hah !
Normaali pienyrittäjä (ei tukiaispelle) tekee kuin hullu työtä ympäri vuoden omassa pajassaan eikä näe edes unta yhteiskunnan palkkaamista lomittajista.
Voi vittu mitä loissakkia maajussit ovat!
Niistä puheenaiheista. Meillä on käynyt kylässä sellaisia hyvin maaseutuvastaisia ihmisiä ja kun olemme kertoneet työstämme, tukiaisista, verotuksesta niin heidänkin käsityksensä maanviljelijöistä on muuttunut, myönteisesti. Heitä on alkanut kiinnostamaan ruuan tie heidän pöytäänsä. Toki me puhumme muustakin. Olen sitä mieltä, että oikea tieto poistaa kateutta ja kaunaa maanviljelijöitä kohtaan, jos vaan kaupunkilainen haluaa. Kaikki vieraat eivät ymmärrä sitä, että kesken vieraiden on lähdettävä töilleen, oli pyhä tai arki. Kyllä se vaan on niin mukava kun joku tulee kylään.
syksyyn tehdään töitä - kuka hoitaa eläimet muuna aikana? Aivan oikein - viljelijä. Töitä riittää siis ympärivuoden aamusta iltaan, arkena ja pyhinä, yhteensä 340 vrk/vuosi.
Eläintilalla käydään töissä tuotantolaitoksessa 2krt/vrk *365.
Myös tänä iltana huomenaamuna, niin Uuudenvuoden päivänä myös Juhannuksena joka aamu ja ilta. Mitäs sinä oienyrittäjä oletko tänä iltana töissä kauankin, entäpä huomenaamuna alkaako työpäiväsi klo 6..?
Kannattaa kadehtia lomittajaa joka muutamat päivät antavat isäntäväen nukkua aamulla pitempään.
Vastaappa
ettei tarvitse luulla sinua pelkäksi suunsoittajaksi!!!!!!!
härjil ajaa niin se vaa on.
Olen jonkun verran ollut tekemisissä työni puolesta eri ammattiryhmien kanssa ja harrastustenkin puolesta vielä, niin voin todeta tuon sanonnan pitävän hyvin paikkansa, oli ammatti mikä tahansa. Kyllä se "sorvi" tuppaa tulemaan kotiin ja vapaa-aikaan todella monella.
Ehkä mieleen painuvin kokemus elämässäni tästä on, kun matkustin linja-autolla pidemmän matkan ja muutama kanssamatkustajana ollut lajitoveri antoi varsin kattavan selvityksen K-kaupan sen hetkisestä tilanteesta, jättämättä myöskään käsittelemättä työpaikkansa ihmissuhteita.
Olen vuosien varrella toki tullut tietoiseksi useammastakin ammatista varsin kattavasti, kuten tiehöylän kuljettamisesta, valimon muottien puhdistamisesta, kaupunginsairaalan eri osastojen toiminnasta ja lukuisista muista erikoisosaajista puhumattakaan, oli tämä K-kaupan maailma aivan vartaistaan vailla.
Ollessani nuorena viljelijä "kloppina" mukana kunnallispolitiikassa, on mieleeni jäännyt yksi emäntä, joka jaksoi joka kokouksessa tuoda esille ammattinsa ja usein ei oltu kokousta saatu pidetyksi viittä minuuttiakaan, kun jo päästiin "lypsylle". Nyt olen tuntenut hänet jo 30 vuotta ja sama meno jatkuu edelleen, en anna sen häiritä kuitenkaan, kävimme perheeni kanssa heillä kylässä syksyllä ja muutenkin olemme tekemisissä heidän perheensä kanssa.
Kyllä minäkin kävisin iltaa istumassa, matkustelemassa eri maissa ja paikkakunnilla, pitäisin lystiä, tutustuisin muihinkin ihmisiin kuin oman kyläläisiin etc. jos ei olisi talousvaikeuksia. Näitä on nyt jatkunut jo muutaman vuoden. Tuntuu kuin aika menee hukkaan. Nyt on kylläkin valoa näköpiirissä. Vieraita kun ja jos käy niin puhun maatalous ja politiikka-asioista vain jos vieras aloittaa. Muuten keskustelen yleisemmällä tasolla ja kyselen kuulumisia. Saatanpa kertoilla tarinoitakin.
Aikoinaan kun olin Maaseutunuorissa, niin kyllä minua suoraan sanottuna keljutti, kun aina oli puheenaiheena navetta, maatalous yms siihen liittyvä. Mieluummin sitä olisi vaikka naisista jutellut. Maaseutunuoret muuttui "Karjakerhoksi" niin en enää käynyt niissä.
Itse olen maajussi ja yrittäjä, enkä oikeastan koskaan puhu kummastakaan alasta muiden ihmisten, kuin sellaisten kanssa jotka ovat samalla alalla, tai jotenkin muuten kolleegoja.
Syynä ei ole se, etteikö asioista voisi puhua, mutta olen huomannut, että kaikki tälläiset keskusteluyritykset tulkitaan hyvin yksioikoisesti siten, että kuulijan mielestä on kysymys valittamisesta tai kehumisesta.
Enkä halua harrastaa kumpaakaan, joten asioista ei kannata sellaisen kanssa keskustella yhtään mitään, joka ei itse niistä jotain ymmärrä.
>En tunne muita maaseudun ihmisiä, en tiedä
>millaista elämää heillä on. Harrastatteko te
>mitään? Missä käytte iltaa istumassa? Miten
>vietätte viikonlopun? Mistä ylipäätään voi
Eipä oikein ehdi harrastamaan mitään. Iltaa ei käydä istumassa missään, kun aamulla pitää olla töissä ja työkunnossa. Eikä lapsiakaan voi jättää keskenään saati ottaa mukaan. Viikonloppu vietetään samalla tavalla kuin arkenakin, tosin talvisunnuntaisin yritetään pyhittää lepopäivä ainakin ulkotöistä - silloin yleensä tehdään kirjanpitoa tai muita toimistohommia.
Oma päiväohjelmani on: herätys 5.30, navettaan klo 6, lähtö päivätöihin klo 7.30 ja takaisin klo 17.30-18. Sen jälkeen navettaan, josta pois klo 19.30. Iltakierrokselle navettaan klo 21-22. Tämä kolmena päivänä viikossa, neljänä päivänä ei tarvitse lähteä mihinkään, vaan saa tehtyä kotona hommia koko päivän.
Ei järkeä vaan elämäntapa!
Kuinka tuollaista voi kestää? Meillä on vaan tää yksi elämä, toista ei tule koskaan. Mihin teidän elämänne kuluu? Eikö siellä maalla voi ottaa irtiottoja, siis lähteä vaan vaikka maailman toiselle laidalle? Minä olen palkkatyöläinen, mutta saan vapaata järjestettyä vaikka ykskaks jos tulee äkkilähtö vaikka havajille.Tykkäämme molemmat matkustella erilaisissa paikoissa ja totta on että matkailu avartaa ja piristää.Soisin niin mieluusti teille maalaisille irtiottoja niistä arjen rutiineista. Ettekö voisi vaikka palkata työntekijöitä siksi aikaa? Mahtavaa olla vaikka kuukausi espanjassa.Tai erämökissä lapissa, mukavuuksin.Tai purjehtimaan merelle,( vuokraveneellä)Kiitos teille jotka vastasitte , en olisi arvannut että tällaista on elämänne. En kadehdi pätlääkään. Joka tukieuron olette todella ansainneet. Toivottavasti tuottajahintanne nousee että saatte palkkaa työstänne.Mielelläni lukisin lisääkin teidän elämästänne.Hyvää uutta vuotta jokaiselle! t: kaupunkilaistyttö jolla siippa maalta lähtöisin. : )
Olen itse palkkatöissä nykyään mutta maatöitä tuli tehtyä 10v. ennen siirtymistä vieraalle töihin. Minulle oli varsin uutta se miten vähän tai erilaista tietoa maaseudun elämästä eri ympäristöissä voi olla, niihin enempi puuttumatta. Mutta aidolla kiinnostuksella voi jopa saavuttaa jotakin. Voi kysellä, asiallisesti ja aidosti kiinnostuneesti jos kiinnostaa mitä ja miten eletään maalla.
Eri asia tietysti on jos ei haluakaan tietää mitään maaseudun elämästä.
Kun työkaverini kertovat lähtevänsä mökille, polttopuita tekemään (on suuri ja iso tapahtuma) niin se on heidän tapaansa elää. Tai kun kerrotaan kuinka aikovat viettää kolme viikkoa veneilemässä, mitä siitä se on erilaista elämää vain mihin olen itse totttunut. Kerron itse tekeväni remonttia, lämmityspuut talveksi lomilla yms.
Havaijille nyt tuskin moni haluaa, tai haluaa mutta harva edes palkkatyöläinen lähtee, välimerellekään ei yksikään työkavereistani lähde venettä vuokraamaan..joten pienempää suuta ja suhteellisuuden tajua.
Asenteessasi on jotakin vialla, ja harmillista koska ymmärtämällä erialaisia ihmisiä ja tutustumalla heihin saamme kaikki enemmän.
paklkatyöläinen ja maalta lähtöisin.
Ei ne kaupungissa syntyneet ja ikänsä siellä asuneet voi ymmärtää miten vastuullista on elämä täällä maalla.Vaikka lähden 2 viikon lomalle, on kännykkä oltava aina ulottuvilla.Vieras( lomittaja) kun ei voi tietää mitä tehdä, jos tulee yllätyksiä.Mistä saa päävesihanan kiinni tai missä on tilan sulakkeet tai Ketan palkki rikkoutuu ja sonnit karkaa, mitä tehdä. Nämä esimerkkeinä vaan. Kaikkea kun ei kertakaikkiaan muista selittää.Niin se on ressiä lomallakin.Onneksi meillä on hyviä naapuria ketkä voi auttaa, kenen puoleen kääntyä.Kerran tultuamme lomalta jäätyi paskakuilu. Onneksi vasta sitten, siinä olis ollut lomittajalla kova työ. Että niitä irtiottoja ei niin vaan oteta.En valita, itseppä olen alani valinnut.Mutta se on kurjaa, ettei meillä tosiaankaan ole aikaa kyläillä, sukuloida kuin harvoin.Päivisinkin pitää käydä navetalla on sairastapauksia, poikimiset, siemennykset ja aiv;n laasemista.Pikkuvasikoita pitää tarkkailla.Kokonaisvaltaista.Ja sittenkin tulee yllätyksiä, vaikka kuin vahtaa.
Juu en tiä kuin ihanaa olis olla jossa epsanjasa tai reikasa tai lapisa ku en oo koskaan ollu. Eikä olis varaakaan niin onnex ei oo mitään hinkua sinne. Enkä oo ollu purjehtimassakaan. Kyllä tässä on kiinni vaikka olis lomittajakin.
Tottaksi se vituttaa, jos iltakierroksella huomaa että lehmä poikii ja väsyttää jo valmiiksi. Mut ei auta, autettava on ehkä poikimisessa ja vasikka juotettava, jos se ei pääse tissille.
Mut on tullut kierrettyä vähän muutakin kuin tahkoa ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että elän nyt laadukkainta aikaa tähän astisessa elämässäni. Enkä toivo muuta kuin järkeä Suomen päättäjille, etteivät päästäisi kotimaista elintarviketuotantoa loppumaan!
...ja reissuaminen ovat elämänsuola????? Eikö elämässä ole muuta??? Tiedätkö, että lentely ympäriinsä tuhoaa ilmakehää???
Maalla ihmisillä on se onni ja hyväolo siinä käden ulottuvilla, ei toisella puolella maapalloa. Kotona tekeminen ja touhuaminen, yhdessäolo, eläimistä huolehtiminen lasten "pyöriessä jaloissa" on parasta, mitä tiedän.
Kohtalo "ajoi" minut pois maalta, mutta onneksi työni vuoksi saan olla maalaisten kanssa tekemisissä. Nautin, kun saan puhua lehmistä, traktoreista, kaikesta kaupunkilaisten mielestä "turhasta" ja tympeästä.
Kaupunkilaisvuosinani olen joutunut tutustumaan valtakunnalliseen "kermaan", olen joutunut opettelemaan "smooltoolkia", olen osallistunut erilaisille "kekkereille" pyntättynä ja tällättynä. Olen saanut kuulla kohteliaisuuksia korvat täyteen, mutta kaikki on ollut lähinnä sanahelinää. "Jupit" osaavat puhua sitä, mitä olettavat toisen haluavan kuulla.
Maaseudulla, jos juro poikamies isäntä sanoo, että "Oot muuten helevetin mukava ja hyvännäkönen akka", niin sen minä uskon ihan kerta laakista. Harva maalainen sanoo mitään, mitä ei todella tarkoita. Osataan vittuillakin suoraan päin näköä =).
Maalaiset elävät täyttä elämää siellä maalla. Heidän sydämensä on siellä. Ei se tarkoita, että heidän elämänsä on vain oman navan ympärillä pyörimistä. Maalaiset ovat mitä sydämellisimpiä ihmisiä, mutta heitä pitää osata arvostaa ja kunnioittaa sellaisina kuin he ovat. Jos olisit mieli avoimena ja sydän vastaanottavaisena, niin saisit tutustua ihan uuteen ja uskomattoman ihanaan maailmaan.
Matkustelu ei lisää sydämen avaruutta. Rahapussia se avartaa ja ohentaa ilmakehää. Sydämellisyys ja lähimmäisenrakkaus tulee toisten kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Olen itse matkustellut jonkin verran ja tuntuu, että huonoiten turistipaikoissa käyttäytyvät ne ihmiset, jotka ovat matkustelleet paljon. He vaativat eniten ja narisevat mistä milloinkin.
Kyllä maalaiset matkustelevat, mutta tekevät sen harkitusti. Se on totta, että karjaa hoitavien maalaisten pitäisi saada enemmän vapaa-aikaa ja heidän pitäisi päästä useammin lähtemään tilalta sukulaisiin, kylään tai vaikkapa seksilomalle hotelliin =). Onneksi jotkut kunnat tukevat rahallisesti maalaisten ja pienyrittäjien lomia.
Minä toivon kaikille uskoa, toivoa, jaksamista, rakkautta, helliä hetkiä ja ennen kaikkea ONNEA UUDELLE, TULEVALLE VUODELLE 2009 !!!!
Rakkaudella......Satu
tekstiä!Siis ainakin näin "maalaistollona"!
Tässä kun on parina viime vuonna olosuhteiden pakosta(kin) joutunut/saanut tutustua ihmisiin.(varsinkin yrittänyt enempi naisia jututtaa..).
Ja siis kierrellyt ympäri suomenmaan kaupunkejakin,niin huomaa kyllä eroja mistä ihmiset ovat lähtöisin.Kyllä enempi tahtoo se materiaali kiinnostaa mitä suurempi kaupunki taustalla on.
Olen kyllä tutustunut yhteen ihan mukavaan kaupunkilaisnaiseen ja kyllä sillä kaikki palikat ihan kohdallaan on(en nyt yleistä siis ihan kaikkiin).Mutta kyllä maaltalähtöisillä ihmisillä on joku erilainen "ajattelu"malli useimmilla.Jotenkin osaavat arvioida kokonaisuuksia paremmin..eivät niin yhtä pikkuasiaa jaksa jauhaa kovin kauan..
Kyllähän sitä tuota kielenkäyttöä pitäisi varmaan osata jotenkin muuttaa..,mutta olenpa sanonut suoraan että olenkin maalta,ettei minun kaikkea tarvikaan tietää ja osata valmiiksi!Joku tykkää ja joku ei.Yks naurokin,että on kyllä huomattu,siis sanoi sen hyvällä tavalla!En todellakaan jaksa ruveta puhuun mitä sattuun,suoraan ja rehellisesti parempi!
Ja yllätys yllätys,näyttää ulkomuotokin tieten maalaisissa kelpaavan kun ihan "ahdistelemaan" joskus tulevat ujoa maalaispoikaa ja ehdottelevat mitä kummempia asioita!Oiskohan se raitis ulkoilma joka näkyy päällepäin..
Meitähän on monenlaisia niin maalaisissa kuin kaupunkilaisissa.Kumpiakin varmasti tarvitaan!
Hyvää uuttavuotta 2009!
Hyvin osasit sanasi asettaa, kiitos vaan.Mutta ei voi yleistää. Meilläpäin oli hiljattain uusjako.Tiedättekö mikä se on? Sen pitäisi olla selventävä ja peltolohkoja yhdistävä ja asumista helpottava homma. Ja niin se meillä ainakin olikin. Mutta se riita, uhkailu ja tappelu mitä muutamat ihmiset kävi ja käy on kaukana maaseutu idyllistä.Välit meni poikki toisilla tosi pahasti.Nyt tekevät ilmoituksia mitä ihmeellisimmistä asioista.Siitäkin, jos vihatun naapurin lapsi sattuu kulkemaan toisen yksityistietä.Poliisi asia heti. Tämä vain yksi esimerkki kuinka "piippuun"on ihmiset menneet.Onni, hyväolo ja rauha ovat kliseitä. Ehkä enemmistö niin onkin, mutta kateus, viha,kauna,pahaolo ovat yleisempää maalla kuin luullaankaan. Pahin on kateus.Jos siis haluatte kuntaanne,kyläpahaseenne vipinää, hommatkaa uusjako.Sen kälkeen on asiat taatusti sekasin ja puheenaihetta riittää.
sapetti,kun porukkaa tuli kyläilemään juuri navettatöiden aikaan.
Eikä edes mitään tähdellistä asiaa.
Talonväellä oli silloin kaksi mahdollisuutta.
Joko mennä tekemään ansiotyönsä heti,ja jättää vieraat hölmönä istumaan.
Tai pitää seuraa ja keittää kahvia, sekä nauraa hekotella vieraiden latteuksille,ja tehdä ansiotyöt iltaa ja yötä myöten.
Mutta eihän niiltä ymmärtämättömiltä voi paljoa vaatia,kun ei ollut paljon annettukaan,sanotaan.
Nämä samat ymmärtämättömät sitten vaaleissa valitsevat muita ymmärtämättömiä määräämään,
miten meidän tulee elää.
Hyvää Uutta Vuotta maajusseille!
Meille kans sukua tuppas tuleen just iltatilluun aikoina. Ensin kävivät päivällä vanhalla väellä ja sitten tuuvat meille työaikana. No siit on nyt kakskyt vuotta eikä ne enää tuu ollenkaan kun vanhukset kuolivat siihe loppui vierailut. Älkää( jos kaupunkil tai muut ku maatilalliset lukee nyt)Menkö navettaaikana kyläilemään.Ja varsinkaan ette saa mennä navettaan omilla kengillänne.Mieluummin ei ollenkaan navettaan.Minua ärsytti just se, et piti lähteä näyttämään ammuja lapsille, joita ei oikein edes kiinnostaneet koko elukat.
Ei varmaankaan saa aina ajatella,että on töissä..Kyllähän se on hyvin paljon elämäntapa ja sisältöä pitää saada työstäkin muutakuin raha.Onnistumisen "elämyksiä" tai olisiko ammattiylpeys parempi sanamuoto?
Lomien järjesteleminen on kyllä vaikea kiteyttää muutamaan sanaan..Jos ei talossa ole omaa palkollista(joita on hyvin vähällä,varsinkaan jotka voi yksin jättää)on lomituspalvelujen varaan todella vaikea taloaan jättää(varsinkaan vähän isommat yksiköt joita mahdoton edes yhden pyörittää)!
Esim.kaksi viimeistä lomituskertaa..lomittaja tuli ja lähti kahdentunnin päästä sairaslomille-selkäkipu/vika=uutta lomittajaa ei ole.Oli vastaus lomalautakunnasta!
Ja mitä tähän lomanviettoon tulee,niin aika usein jotka lähtevät lomalle eivät halua mitään luksusta(kallista)..ihan hiljaa istuminen on heille sitä vapaata,eikä suunapäänä juokseminen.
Vastuu tässä on sairaslomillakin.Just vähän ennemmin meni sähköt myrskyn takia.Ei muuta kuin lähde agrekaatti laittaan toimiin,että voi mennä muut navettaan.Ja ai niin ,olen se palkannauttija..yrittäjät saakoon tienata vielä myöhempään..
Meitä on niin monenlaisia ja joillekin on vaan se oma ammatti ja siitä puhuminen tärkeää, kaikki pyörii ammatin ympärillä.
Olen itse maanviljelijä, nykyään kasvinviljelytila, tuttavamme ovat laidasta laitaan ammateissa ja tuttavapiirimme on mielestäni varsin laaja. Omasta kokemuksestani en voi mitenkään yleistää, että pelkästään maanviljelijät puhuisivat omasta ammatistaan jatkuvasti, aivan samoin olen huomannut eri ammattilaisten kanssa seurustellessamme, kyllä ne työasiat monella vaan niissä jutuissa on. Viimeksi kuuntelimme melkoisen rupeaman sairaalan työelämää. K-kaupan elämäkin on joskus tullut tutuksi..
voi vaikkapa maailman menosta, lapsista, työasioista (siis mikäli molemmat ei sitten satu työskentelemään sillä tilalla), joulusta, säästä, autosta...
Ilta ja viikonloppu menee siellä navetalla :) kun eläimiä pitää tiätkö hoitaa ihan joka jumalan päivä, mutta moni on nykyään hyvin koulutettu (heidän alastaan) ja usein toinen on vakituiseen töissä tilan ulkopuolella (miten töissä menee, näkyykö lama, jne.). Lisäksi maalla asuu paljon entisiä kaupunkilaisia (miten olet viihtynyt, kaipaatko kaupunkiin), joten voi kai sitä keskustella vaikka mistä. Julkisten kulkuneuvojen kalleudesta? Jos niitä kulkisi ;)
Ja jos mikään näistä ei natsaa, pitänee puhua sitten niistä traktoreista ja lehmän perseistä.
Joka itsensä ylentää, alennetaan. Se on muuten Raamatusta.
Olisit kysynys vaikka, että, ookko saanu vierasta viimeaikoina ???
Niin olis jutut vaihtunu ...