Tällaista kyselisin kun miehelläni ja hänen entisellä vaimollaan kaksi lasta. Muutimme eri paikkakunnalle yli vuosi sitten ja sen jälkeen haemme ja viemme lapset aina äidille. joskus kun pyytää äitiä tuomaan tai hakemaan lapsia, niin ei käy aina on joku tekosyy.. yleensä raha tai auto tms.. on kuitenkin hyvätuloinen mies hänellä. Kuljtukset hoidan aina ylnsä minä ja nuorempi lapsista itkee ja voi pahoin joka ikinen kerta kun häntä kotiin vien..ei haluaisi kuulemmma mennä, vaikka uskon että on siellä hyvät oltavat. uusi vauva kylläkin, mutta muuten.siksi ehdotimme että äiti hakisi aina kotiin päin.. ei ole kuulemma rahaa ajella... Me kuitenkin ostamme lapsille harrastustarvikkeita kuskaamme ja mitään tarpeellista ei puutu ja äidin luo lähdetään aina hyvin varustautuneina.. Itse olen tullut siihen lopputulokseen että sillä elatusmaksulla mitä mieheni maksaa pitäisi siitä rittää bensarahaa kaksi kertaa kuussa 100 kilometrin matkaan.. koska muuten se raha ei lapsiin mene, paitsi tietysti ruokaan.. miten teillä muilla hommat pelittää??
kunka teillä
kuljetukset ym
20956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minun ja ex:n kanssa homma menee suunnilleen puoliksi, toinen hoitaa toisen matkan ja toinen toisen. Asumme kyllä noin 10 kilsan päässä toisistamme. Mieheni lapset asuvat kaukana ja mieheni vastaa 100% lastensa hauista ja vienneistä sekä niistä tulevista kustannuksista. Epäreilua...toki, mutta se on mieheni asia enkä halua siihen puuttua.
vai ei
tästä on? Eikös asia kuulu hänelle eikä sinulle?
Ja mitä lasten äidin uuden miehen tulot tähän kuuluvat?
ne kuulukaan mutta kun tämä nainen aina joissain tilanteissa kehuu miehensä tuloja.. niin tuntuu hassulta kun heillä vielä yhteinen lapsi ettei naiselle likenis yhtään.. vaikka tämä rahahommahan onkin vain yekosyy kun ei huvita ajella kun joku muukin sn voi thdä. ja mieheni on samaa mieltä kuin minä. puoliksi pitäisi matkat hoitaa ja varsinkin s että me haetaan meille ja äiti kotiin päin.. siksi myös tästä kirjoitan vaikka ovatkin mieheni lapsia mutta pääasiassa minä hedän kanssaan aikaa vietän miehen töiden takia niin paljon kuin mahdollista. rakastan lapsia ja tiedän että he rakastavat minua, olenhan heidän varaäiti kuten itse sanovat.. emmekä ole exän kanssa huonoissa väleissä enää. alkuun hän suuttu un tulin mukaan kuvioihin ja inhottavaa peliä jatkui toista vuotta kunnes itse huomasi käytöksensä ja pyysi anteksi. Tämä tästä. halusi vain kuulla asallisia kommentteja kuinka muut ihmiset hoitelee näitä asioita. Tämä on meidän perhe vaikka lapset ei olekaan minun ja näin aiomme elää. ja jos ihmiset asuvat yhdessä ja ovat naimisissa niin minun mielestä kakki asiat ovat yhteisiä niin surut ja lot. toki viimeinen vastuu on oikeilla vanhemmilla mutta en itse voisi vetäytyä sivuun ja sanoa miehelle että huolehdi sinä kun ne on sun. ei suhde kestäisi sitä että aletaan erotella asioita ja sitten jää jokin aina kalvamaan mieltä.
hyvänsä, niin ne eivät tähän kuulu. Äidillä on uusi vauvakin, kuten kerroit, joten eiköhän se ole viisainta että lasten isä hoitaa ne kuljetukset. Mitä tästä nyt turhia riidellä...
Kyllä ne avopuolison tulot (eli minun) vaan ainakin meillä näyttää kuuluvan asiaan aika paljonkin, vaikka minulla ei periaatteessa olekaan minkäänlaista elatusvelvollisuutta. Avomiehelläni on alle kouluikäinen lapsi, yhteishuoltajuus, ja poika käy meillä ainakin 2 kertaa kuukaudessa pidennetyillä viikonlopuilla. Minulla on hyvät välit lapsen kanssa, ja pääasiassa minä touhuankin meillä olo ajat lapsen kanssa (mikä sinällään harmittaa, sillä haluaisin myös isänsä mukaan).
Avopuolisoni on ollut työttömänä koko seurusteluaikamme, joten kaikki minun tuloni vähentävät hänen työttömyyskorvauksiaan. Ja jos en kävisi töissä, tulomme koostuisivat siinä tapauksessa hänen työttymyyskorvauksesta ja minun opintotuestani. Mitään tukia emme esim. sossusta saa, sillä siellä vaaditaan minua nostamaan opintolaina (mikä on ensisijainen tuki opiskelijalle opintotuen jälkeen). Eli perheemme ruoka, asumis sekä muut kulut (mukaanlukien ne kuljetuskustannukset) jäävät lähes kokonaan minun maksettavikseni.
Tahdoin tuoda tämän esille, jotta ymmärtäisitte, ettei kaikki asiat ole aina niin helppoja, ja jokaisella meistä on erilainen tilanne elämässämme (tämä huomautus ihan siitä syystä, että hirvitti lueskella noita syytöksiä vastaan entiset ja nykyiset puolisot)..
nykyään yksin junalla. Matkaa n. 300 km. Poika käy vain, kun haluaa, eli kesällä, syys-, joulu- ja hiihtolomalla. Saisi käydä useamminkin, jos haluaisi. Poika 11v.
Mieheni lähettää aina junalippurahat, äitinsä saattelee junalle ja me (minä tai mieheni) haemme pojan asemalta. Sama toisinpäin, mieheni antaa junalippurahat, vie junalle ja äitinsa hakee juna-asemalta.
Eli isä kustantaa kyllä matkat, mutta meille se ei ole ollenkaan ongelma. Hänen äitinsä on yksinhuoltaja, pienipalkkainen, joten ihan tästäkin syystä näin.
Kun poika oli nuorempi, isänsä haki hänet ja vei autolla. Nyt junamatkat sujuvat ihan mukavasti jo, kun katsoo valmiiksi suoran yhteyden ilman vaihtoja. Poika oli/on n. viikon kerrallaan.
t. edellisen "vinku-intiaani tuli taloon" aloittaja
Kumma, että uusikot aina valittaa rahata, et mies laitta OMIIN LAPSIIN liikaa rahaa! Jumakekkuli sentää, mene töihin, jottei tarvi miehen lasten rahoja käyttääja vinkuu ettei pääse kaljalle eikä saa uusia tekoripsiä sun muuta hörhöö!!!
luepas viestit uudestaan. en kertaakaan ole valittanut rahasta ja siks toisekseen minä olen se ketä tavarat ja muut menot maksaa.. isänsä on sitä mieltä että ei sitä tarvii.. häneltä menee elatusmaksu muut jutut minä kustannan vaikkeivat ole omiani, mutta valittanut en ole missään vaiheessa. tämä on oma valintani. ja yleistä mielipidettä kyselin..Ps.en käytä alkoholia enkä edes ripsiväriä kuin silloin tällöin:) heippa!!
Eikä se ole miehen ja ex vaimon välinen asia, miten toimivat? Jos mies haluu maksaa, se on hänen aia, jos maksavat puoliksi, se on heidän asia, mikä juttu sulla siinä on? Ei pitäs olla mitään!
eli kohta 13-vuotias. Tyttö pääsäänöisesti menee bussilla kaupunkiin (n. 50km) jossa isä töissä. Isä vastassa asemalla ja menevät sieltä isän kotiin (jonne toiset n.50km) tai minne sit menevätkin.
Jos lähtee bussilla, minä maksan sen silloin. Isä tuo monasti maanantai aamuna kotiin asti, ja vastaa kustannuksista silloin.
Jos tulee sunnuntai iltana kotiin, käyn hakemassa puolesta välistä, eli kustannukset menee puoliksi silloin.
Joskus en töiden takia ole voinut hakea, isä tuonut kotiin asti ja maksanut kustannukset.
Välillä vaihdetaan esim. mummolassa jne. Monia eri tyylejä.
Rahasta ei olla riidelty ikinä, tärkeintä että tyttö pääsee isälleen ja pääsee kotiin.
Silloin kun oli pienenpi, kuskaaminen jäi suuremmaksi osaksi isän vastuulle. Ei laiskuuteni, vaan hankaloiden työaikojeni takia. (haki välillä hoidosta suoraan jne.)
Aina on voitu sovitella asiat parhain päin.
tämän tyyppisiä vastauksia hain kitos sinulle. ja edelliselle kirjoittajalle tiedoksi että olemme kuitenkin perhe. me emme voisi elää niin että mies sopii exän kanssa lapsiasiat kun ne kuitenkin liittyvät MEIDÄN elämään ja edelleenkin sanon että isänsä ei kuskaa vaan minä ja yleisiä hommia kyselin. kiitos kaikille!
usein (kuten ehkäpä myös teidänkin tapauksessanne) hoitaa KAIKEN muun. Vie hoitoon / kouluun, harrastuksiin, leffaan, kaverille jne jne. Ehkäpä hän kuskailee jo paljon sinä aikana kun lapset ovat kotonaan ja tekee kaiken muunkin arkielämisen, että on katsonut että isä voisi EDES SEN verran hoitaa lasten kuskailua sun muuta että edes luokseen hakee ja tuo kotiin? Ehkäpä nämä ajat ovat äidille tarpeellinen henkireikä, ja jos siitäkin pitäisi pienen vauvan kanssa lähteä 200 km ajelemaan niin uskon ettei varmasti kiinnosta.
ei hän ole velvollinen maksamaan mitään lasten kuluihin, ei edes bensaan jolla lapset pääsisi isin luo.
Tuo että lapsi ei halua mennä kotiin takaisin, kielii yleensä siitä että hän pelkää lähteä isältä, koska ei ole tietoa seuraavasta tapaamisesta, lapsi tietää riidat kuljetusten suhteen (tuntee syyllisyyttä) yms. Ei voida yksioikoisesti ajatella että lapsi sanoo ettei halua kotiin, siis lapsi kärsii siellä. Vaan tuo on oire jostain. Meillä lapsi ei halunnut lähteä isältä kotiin ja isä luuli että kotona on jotain vinossa. No, lasta vietiin sosiaalikuraattorille ja asiasta juteltiin. Selvisi että lapsi ei halunnut kotiin, koska pelkäsi joka kerta että oli ehkä viimeinen kerta kun näkee isänsä. Sovimme säännölliset tapaamiset ja näistä kerrottiin lapselle. ½ vuoden päästä lapsi meni/tuli kumpaankin kotiinsa ilolla ja reippaasti. Ei tarvinnut pikkuisen enää miettiä aikuisten asioita.
Äitiä tuskin kiinnostaa kuskata lapsia isälle joka muutti toiselle paikkakunnalle omasta tahdostaan ja käyttää siihen rahaa. Varsinkin jos on pieni vauvakin kotona. Ei minuakaan kiinnosta viedä lastani isälleen minun kustannuksellani. Jos hän päättäisi muuttaa eri paikkakunnalle, tuskin laittaisin tikkua ristiin jos ei minulle sopisi muuten. Saisi kyllä itse hoitaa tapaamisensa. Meillä nämä asiat on ajateltu näin, ja otettu huomioon elareissa.
Nuo asiat pitää miettiä ja sopia ennenkuin tekee tuollaisia ratkaisuja.
Asia ei muutenkaan kuulu sinulle vaan lapsen vanhemmille, sinun ei tarvitse maksaa eikä ajella. Hyvä kuitenkin että lapset kiinnostavat sinua, etkä ole välinpitämätön.
Se hakee lapsen, jonka luo lapsi on menossa. Eikä ikinä ole kumminkaan päin jäänyt hakematta.
Lapsi asuu 50-50 kummallakin vanhemmalla.
miten hänellä varaa on. Muuten aina puoliksi, toinen vie, toinen tuo, mutta joskus on niin, ettei isällä ole varaa. Silloin käytännön maksajana on yleensä mun uusi avomies. Joskus on ollut tilanne, että olen käynyt lasten kanssa ostamassa viikonlopuksi heille sinne ruokaa. Viikkorahansa ja karkkirahansa ottavat mukaan, ettei isin tarvi maksaa. Lapset siis ovat isällään joka toisen viikonlopun, se pysyy aina. Jos rahavaikeuksia on, autetaan. Käytännössä mun mies, kun itsekin odotin yli 7 kk ansiosidonnaisesta päivärahasta päätöstä;-o.
Miehen lapset ovat isällään ja äidillään 50/50. Mies on aina se joka kuskaa. Lasten äidillä ei korttia olekaan, mutta olisi mies, joka voisi kuskata.
sun ukkos joutuu maksamaan sunkin lasten kuskaamiset ? Eikö toi mene jo aika rankan kusetuksen puolelle ???
jotkut ihmiset on perhe ja ihmisillä on yhteiset rahat, ei siitä hommasta mitään tuu jos lasketaan että nyt meni sulle noin ja mulle näin. kyllä sen jo erkkikin tajuaa että pitäisi joustaa jos yhdessä haluaa elää. Voisin itsekin lapsettomana jättää kaiken miieheni harteille mutta en näe sinä mitään järkeä
ai että uutta muijaa ei voi auttaa jos on lapsi toisen kanssa? Meillä kyllä näkee isäänsä ja tietää aina milloin tulee seuraavan kerran. lapset ei kuule riitoja kun ei niistä riidellä. minä vaimona hoidan asiat mieheni exän kanssa ja tää on meille kaikille paras ratkaisu.. ja meillä ei isä muuttanut vaan äiti. joka muutaman vuoden jälkeen palasi kuvioihin hyvänä äitinä.. lähti ns toisen miehen matkaan kun toinen oli alle vuoden.. eikä nähnyt lapsiaan liki kolmeen vuoteen nyt on muutama vuosi eletty viikko viikko systeemiä ja kun lapsella toisella alkoi koulu halusi äiti hoitaa mutta ei tämä pidemmän päälle onnistu..en jaksa edes selittää kun ei sitä hyötyä ole. Äiti ei vaan jasa perehtyä lapsiin niin paljon kuin ehkä pitäisi. uusi vauva on jo kaksivuotias, äiti kotona mutta laset aamusta iltaan ensin hoidossa ja koulusta hoitoon viiteen asti.. sitten kotiinsa ja vähän dvdtä ja seiskalta pitää olla jo unessa. itse olen ollut kolmisen vuotta mukana kuvioissa ja sanoo kuka mitä hyvänsä niin kyllä lasten hyvinvointi kuuluu myös minulle, ja kun hommat toimii, meillä hyvä mieli niin suhdekin toimii. kiitos kaikille ja mukavaa talvenjatkoa!!
ja me hoidetaan lähestulkoon aina lapsen kuljetus.
Kello ja ajantaju kun ei ole äiteellä kovin hyvin hanskassa.