lähihoitaja. On se niin ison inflaation kokenut, että oikein puistattaa. Ennen kaikista tuli merkonomeja nyt lähihoitajia. Jotain tarttis tehdä maineen pelastamiseksi.
Hävettää
olla ..
91113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitäs hävettävää siinä on ja töitä riittää ei
maailmasta hoidettavat lopu senkus lisääntyy
vaan,ja mikäs se maine olikaan.
"Ei nimi miestä pahenna, jollei mies nimeä".
Sopisiko tämä myös LH ammatin ja työn suhteen?
...merkonomeista en niin tiedä..:(
Meillä on Tampereella merkonomi pormestarina ja ainakin kunnallisen terveydenhuollon tila olisi sata kertaa parempi jos pormestarina olisi hyvä lähihoitaja!
Olin liki 20 vuotta palvelualalla ja vieläpä todella heikon statuksen omaavalla pikaruokapuolella. Ensimmäiset 10 vuotta kärvistelin ja kiukuttelin, kun tiesin harvan arvostavan työtäni. Sitten aikuistuin, kasvatin terveen itsetunnon ja aloin arvostaa omaa työtäni sitä kautta, että tein sen niin hyvin kuin ikinä osasin; pidin huolta, että asiakas sai aina tuoreet tuotteet, palvelin ystävällisesti ja mahdolliset virheet käsittelin asiaankuuluvasti. Aloin itsekin nauttia työstäni enemmän. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta, kunhan sen tekee parhaan kykynsä mukaan. Vajaat kolme vuotta sitten vaihdoin uteliaisuuttani teollisuuteen ja nyt olen kahden viikon kuluttua menossa soveltuvuushaastatteluun pyrkimyksenäni päästä oppisopimuskoulutukseen tullakseni lähäriksi. Jos pyrkimyksissäni onnistun, aion olla ylpeä työstäni riippumatta siitä, mitä muut kenties ajattelevat. Hyvää vuotta 2009 kaikille!
ennen kutsumus työ ja nyt jotain ihan muuta??
on huomattu kaikenlaista väkee tunkee työyhteisöihin, kun itse opiskelin lähikseksi tos 03 keskeytin kuitenkin en loppuun suorittanut(oopisopimus paikkaa ei löytynyt läheltä),olin ollut alalla hoitamassa jo ihmisiä lähes 10v ja mulle se on kutsumus.Ja on edelleen,nyt teen sijaisuuksia.Ihminen eli asiakas on mulle tärkee edelleen teen kaikkeni asikaan eteen mitä pyytääkin.
Nyt aijon vaihtaa alaa alkaa jotain uutta, miettiä erialan yrittäjyyttäkin.Koska sijaisena olo ei ole mukavaa ja monia epäkohtia tullut eteen.Kuten nyt 2 kertaa määräaikaisena, kolmas pitäs jo vakinaistaa.Mua ei vakinaisteta kuten hoitoapulaiseksi tarjoilijaa ja muun ammatin omaavaa, vaika mulla vankka hoitotausta.Mrrggg..suututtaaa joillekkin vakipaikan saanti on kuin manulle illalinen.
No ei hätää juuri loppui määräaikaisuus menen nyt heti sinne keikalle, joka päivästä työsoppari tehtävä ja maksu tulee sit ko tulee.
Olen olut haastatteluissa 2-uuteen työhönkin..
Ei suomi voi elää sillä et jokainen nainen on lähis ..mieluummin nyt kouluttaudutaan taas kaupankassaksi vaikka vaihtelua ja siinnä samoilla ominaisuuksilla pärjää pitkälle.Lisäksi hoitoalan työt on niin huonosti palkatut ei niillä elä!ja raskaita töitä.
ihan samaa mieltä.työyhteisöt on surkeita,kaiken sosiaalisen elämän saa unohtaa kun pompit 3-vuorossa,arvostus ei näy palkassa eikä missään muuallakaan,ilmeisesti koska arvostusta ei yksinkertaisesti ole,vakipaikoissa kitsastellaan jne jne.yhtäältä huutaa pomot ja toisaalta omaiset..mä oon ainakin ihan kypsä.
Tälle asialle liitto (Super?) voissi tehdä jotain. Vaatikaa ensiksikin koulutuksen jakamista selvästi lapsityöhön (päiväkodit jne), vanhustyöhön ja sairaalatyöhön jne. Tottakai koulutettujen taso laskee kun samasta putkesta valmistuu kaikkiin tehtäviin. Ajatelkaa nyt että jos vaikka samalla koulutuksella pääsisi lastentarhanopettajaksi ja sairaanhoitajaksi, tuntuisiko luotettavalta sellainen sairaanhoitaja? Lähihoitajan työ on vaativaa eikä siihen mikä yleiskoulutus riitä.
Vaatikaa parempaa palkkaa.
Tehkää työt ylpeästi, jatkokouluttautukaa, tehkää todella parhaanne mukaan eikä vain sinne päin. Tuntuu, että töissä on paljon lähihoitajia, jotka eivät itsekään arvosta omaa työtään ja se näkyy työn jäljessä.
Yhteiskunnassa on aina työtehtäviä, joihin tarvitaan huonolla palkalla perustyön tekijöitä. Ennen oli paljon kaikenlaista toimistotyötä, jota merkonomit tekivät, pankeissakin oli paljon ihmisiä ja paljon merkonomeja töissä. Nyt vanhusten suhteellinen osuus kasvaa kovaa vauhtia ja lähihoitajia tarvitaan.
Merkonomi ei ehkä pystynyt aiheuttamaan kovin suurta vahinkoa kenellekään, mutta epämotivoitunut lähihoitaja voi todella pilata monen ihmisen elämän.
Samasta putkesta valmistuu todella liian monelle sektorille, ei voi antaa todellista pätevyyttä mihinkään, mutta tämähän on koulutuksen järjestäjän vika, eikä koulutettavien.
Joo. On sille maineelle jotain tapahtunut.
70-luvulla kun olin nuori niin lähihoitajan (silloin oli perushoitaja) ammatti kuulosti hyvältä ja jotenkin rehelliseltä, ja minulla oli ajatus opiskella perushoitajaksi ja sitten vasta mennä yliopistoon, niin että ei olisi tarvinnut ottaa lainaa kun olisi voinut tehdä keikkoja ja yövuoroja yms. Halusin kunnon rehellisen ammatin ja sitten vapauden opiskella vaikka kuinka tarpeettomia aineita ja vaikka kuinka kauan.
Hain lähihoitajakouluun ja sieltä minut käännytettiin pois, koska oli ihan hyvä lukion todistus. Kehotettiin hakemaan sairaanhoitajaopistoon ja sanottiin, että en kuitenkaan viihtyisi lähihoitajan työssä. No en minä sairaanhoitajaksi halunnut. Ja miksi kehotettiin hakemaan sairaanhoitajaksi, miksei sitten lääkikseen? Entä jos olisin ollut mies? Näin jäi koko perushoitajakoulutus ja olin vuoden sairaalassaa laitosapulaisena ennen kuin hain ja pääsin yliopistoon. Ja aikanaan valmistuin kahdeksan vuoden opiskelujen jälkeen mutta minulla ei edelleenkään ollut ammattia. Pääaine sosiologia. Sitten lähdin opiskelemaan toista korkeakoulututkintoa saadakseni ammatin..