Isäni on syntynyt aviottomana, ja hänen äitinsä meni muutaman vuoden kuluttua naimisiin toisen miehen kanssa. Heille syntyi yhteinen tyttö.
Isäni äiti kuoli 40 vuotta sitten, jolloin myös hänelle selvisi ettei hänen isäpuolensa ole hänen biologinen isänsä.
Jokunen vuosi sitten tämä isäpuolikin kuoli, jolloin myös selvisi ettei hän ollut adoptoinut isääni, kuten oli luultu, vaan hänet oli vaan otettu (tätini kertoman mukaan) vain nimelle. (En tiedä onko tämä mahdollista, sukunimi olisi vaihdettu kun isäni oli 2 vuotias ja hän oli 12 kun äitinsä kuoli niin eikös joku huoltaja pitäis olla tms.?)
Isäni ei koskaan saanut isäpuolensa perunkirjoitusta käsiinsä ja on tästä katkera. Ei ole katkeruudessa rypiessään tehny asian eteen mitään, mutta kuuluisiko hänen kuitenkin nähdä perunkirjoitus vaikkei hänellä olisi mitään arpaa itse pienehköön perintöön?
Itse olen väsynyt tähän taisteluun, ja tahtoisin saada asialle jonkinlaisen pisteen ennen kuin se on kenenkään osalta liian myöhäistä. Osaisikohan kukaan sanoa mistä voisin alkaa vyyhtiä purkamaan ilman että kauhiat rahalaskurit alkavat raksuttamaan?
Ja tietysti jos jollain on selkeäkielistä tietoa miten nämä asiat menevät niin sekin auttaisi jo valmiiksi asian selvittely prosessissa.
Isäni äiti kuoli 40 vuotta sitten, jolloin myös hänelle selvisi ettei hänen isäpuolensa ole hänen biologinen isänsä.
Jokunen vuosi sitten tämä isäpuolikin kuoli, jolloin myös selvisi ettei hän ollut adoptoinut isääni, kuten oli luultu, vaan hänet oli vaan otettu (tätini kertoman mukaan) vain nimelle. (En tiedä onko tämä mahdollista, sukunimi olisi vaihdettu kun isäni oli 2 vuotias ja hän oli 12 kun äitinsä kuoli niin eikös joku huoltaja pitäis olla tms.?)
Isäni ei koskaan saanut isäpuolensa perunkirjoitusta käsiinsä ja on tästä katkera. Ei ole katkeruudessa rypiessään tehny asian eteen mitään, mutta kuuluisiko hänen kuitenkin nähdä perunkirjoitus vaikkei hänellä olisi mitään arpaa itse pienehköön perintöön?
Itse olen väsynyt tähän taisteluun, ja tahtoisin saada asialle jonkinlaisen pisteen ennen kuin se on kenenkään osalta liian myöhäistä. Osaisikohan kukaan sanoa mistä voisin alkaa vyyhtiä purkamaan ilman että kauhiat rahalaskurit alkavat raksuttamaan?
Ja tietysti jos jollain on selkeäkielistä tietoa miten nämä asiat menevät niin sekin auttaisi jo valmiiksi asian selvittely prosessissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hae isälle sukuselvitys kirkkoherranvirastosta (siis isän virkatodistus ja isäpuolen virkatodistus - tosin en ole varma saako sen noin vain, mutta kokeile).
JOS isäsi ei ole perillinen, niin hänellä ei ole mitään oikeutta perukirjaankaan. Jos taas on (selviää noista papereista) niin silloin perinnönjako tulee tehdä uusiksi.
Tuo lapsen sukunimen muuttaminen ilman adoptiota on mahdollista tänäänkin - ja vielä helpompaa aimemmin. Lue enemmän http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Puolisonsukunimijalapsensukunimi/Yhteisensukunimenantaminentoisenpuolisonlapselle
Kyllä on mahdollista, että isäsi on saanut isäpuolensa nimen, mutta häntä ei ole adoptoitu. Isäpuoli on voinut olla isäsi holhooja hänen äitinsä kuoltua, mutta hänen ei ole tarvinnut olla mitenkään "virallinen isä". Alaikäisten holhoojina on voinut toimia vaikka joku sukulainen, mutta se ei ole tehnyt alaikäisestä ja sukulaisesta toisilleen siinä merkityksessä perhettä, että se olisi muodostanut perimyssuhteen. Silloin isäsi ei ole isäpuolen perillinen eikä oikeutettu isäpuolen perintöön tai edes mihinkään tietoihin perunkirjoituksesta. Jos näin on, niin valitettavasti isäsi on tuntenut turhaan katkeruutta asiasta, joka on mennyt ihan lain mukaan ja siten, kuinka hänen äitinsä ja isäpuoli ovat asian halunneet olevan.
Oleellista on, kuten sinulle jo vastattiin, onko isäsi mainittu isäpuolen lapsena. Sitä varten tarvitset isäpuolen virkatodistuksen, täsmällisemmin katkeamattoman ketjun niitä kaikista seurakunnista/maistraateista, joiden alueella tämä asui täytettyään 15 vuotta. Viimeisimmän asuinkunnan virastoista kannattaa aloittaa asian selvitys. Virkatodistuksista ilmenee kaikki lapset, jotka isäpuolen nimiin on kirjattu. Ja vain niillä lapsilla on oikeus perintöön tai edes mihinkään tietoihin isäpuolen asioista. Kun sanot, että isäpuolen kuoltua asia selvisi, niin silloin on joka tapauksessa tarvittu tämä virkatodistusten ketju ja isääsi ei ilmeisesti niissä ole mainittu. Helpoimmalla pääsisit, jos tämä isäpuolen biologinen tytär olisi halukas näyttämään sinulle nämä virkatodistukset, joista asian voisi todeta. Muuten niiden tilaaminen maksaa jonkin verran, mutta jos asia vaivaa kovin paljon, niin ehkä se raha kannattaa maksaa.
>>Isäni äiti kuoli 40 vuotta sitten, jolloin myös hänelle selvisi ettei hänen isäpuolensa ole hänen biologinen isänsä.
Jokunen vuosi sitten tämä isäpuolikin kuoli>Isäni ei koskaan saanut isäpuolensa perunkirjoitusta käsiinsä ja on tästä katkera. Ei ole katkeruudessa rypiessään tehny asian eteen mitään, mutta kuuluisiko hänen kuitenkin nähdä perunkirjoitus vaikkei hänellä olisi mitään arpaa itse pienehköön perintöön?