Kuka perii mitäkin?

auto ja kesämökki siis olivat vain vainajan nimissä...

Koska vaimovainaja (ilmeisesti) oli varakkaampi, leskimies saa osituksessa vaimonsa kuolinpesän omaisuudesta tasinkoa niin paljon, että kumpaisenkin puolen netto-omaisuus (varat miinus velat) sen jälkeen on yhtä suuri. Se, mikä osituksen jälkeen jää kuolinpesän osuudeksi (= vainajan jäämistö), lankeaa perintönä vaimovainajan lapsille.

Edellä mainitussa omaisuuden osituksessa otetaan huomioon kaikki puolisoiden omaisuus.

Aviomies ei peri mitään, mutta hän on kuolinpesän osakas.

Lapset perivät ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Sillä, periikö, vai saako osituksena, on merkitystä esimerkiksi veron kannalta. Suurenkin omaisuuden voi saada verovapaasti, jos se annetaan avioliiton päättyessä tasinkona. Perintöjä ei toistaiseksi ole vapautettu verosta.

Seuraava on hyvin yleistajuista ja mutkat suoriksi - selitystä eli pilkunviilaajat eivät nyt toivottavasti tartu.

Kuolleen ihmisen omaisuus luovutetaan kuolinpesään, josta ei saa jakaa mitään ulos, ennenkuin on selvitetty velat ja maksut. Kuolinpesän osakkaita ovat kaikki, jotka perivät jotain ja lisäksi leski. He voivat jakaa omaisuuden myös keskenään, jos sopu säilyy eli niin kauan kun riitoja ei esiinny, voi selvitä hyvin vähällä vaivalla. Kuolinpesän toiminnasta saa lisätietoa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040, lain luvusta 18 eteenpäin.

Ennen perinnönjakoa toimitetaan omaisuuden ositus, jossa molempien, siis kuolleen ja lesken, varat ja velat lasketaan, ja se, kummalla on lopulta enemmän, suorittaa toiselle rahaa tai muuta omaisuutta niin, että "puntit ovat tasan". Leski voi kieltäytyä suorittamasta mitään, jos omistaa enemmän (ns. tasinkoprivilegi), mutta pesän on maksettava, jos leskellä olisi muuten pienempi osuus. Lisäksi, jos jommallakummalla on avio-oikeudesta suljettua omaisuutta eli esim. joku perintö, jonka antaja on määrännyt sen avio-oikeudesta vapaaksi, tätä osuutta ei laiteta osituslaskelmaan ollenkaan, vaan se tulee omistajalleen "extrana".

Osapuolet omistavat edelleen puoliksi yhteiset talot, kesämökit jne ja sitten omissa nimissään erikseen autoja, osakkeita jne. He eivät siis automaattisesti omista jokaista esinettä puoliksi tai kaikkea könttänä yhdessä - Suomen avioliittolaissa on omaisuuden erillisyyden periaate. Laskelmassa molempien osapuolten omaisuus lasketaan ensin erikseen:
varat
50% asunnosta, arvo x euroa
50% kesämökistä, arvo x euroa
osakkeita, arvo x euroa
auto, arvo x euroa
velat
velka x euroa
näistä lasketaan loppusummat ja sitten verrataan keskenään.

Se, kummalla on enemmän omaisuutta ja tasingonsuoritusvelvollisuus, voi lain mukaan valita, mitä omaa omaisuuttaan luovuttaa tai antaa osuuden rahassa. Käytännössä ositus on aina helpointa sopimalla asiasta perijöiden ja lesken välillä. Voidaan katsoa, että molemmat saavat tasapuolisesti omaisuutta, esim. jos lapset käyttävät mökkiä, mutta mies haluaisi asunnon kokonaan itselleen, voidaan asia sopia niin ja hoitaa erotukset rahassa. Ositus on siis kokonaan osapuolten sovittavissa.

Kun ositus on tehty ja kuolinpesä on selvitetty, omaisuus voidaan jakaa perillisille (tästäkin voi sopia). He joutuvat maksamaan perintöveroa ja kuten tiesitkin, pariskunnan yhteistä asuntoa rasittaa lesken asumisoikeus, jos leskellä ei ole muuta omaa asuntoa. Perilliset joutuvat silti maksamaan myös asunnon osalta perintöveroa, jos he sen perivät, mutta toisaalta veroon tulee silloin huojennusta rasitusoikeuden vuoksi. Kun on isompia summia, verosuunnittelu on olennainen osa perinnönjakoa.

perintökaari: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
ositustietoa:
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/ositus/
http://www.laki24.fi/pepe-omaisuudenositus.html