"
Tallinnalainen perintätoimisto alkaa mainostaa häpeällä
1.1.2009 11:02
Tallinnalainen perintätoimisto on ottamassa käyttöön erittäin tehokkaan menetelmän - häpeän.
CKE Inkasso -niminen firma aikoo Postimees-lehden mukaan ripustaa keskelle kaupunkia mainostaulun, johon se laittaa heikosti velkojaan hoitavien asiakkaidensa nimet.
Perintätoimistosta kerrotaan, että velalliset ovat viime aikoina muuttuneet yhä huonotapaisemmiksi ja siksi toimisto päätti hankkia 35 neliömetrin kokoisen mainoskyltin. Kyltti koristaa talon seinää Tallinnan keskustassa, ja siinä on kymmenen yhtiön ja niihin yhteydessä olevien ihmisten nimet.
Postimees-lehti kertoo, että taululle päätyvät nimet eivät määräydy niinkään velkasumman, vaan asiakkaiden käyttäytymisen mukaan. Plakaatille voi päätyä esimerkiksi, jos velallinen ei ole maksanut kuukauteen latin latia perintätoimistolle.
Mainostaulu on tarkoitus julkistaa 5. tammikuuta.
"
Lähde:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200901018850083_ul.shtml
Tuo häpäiseminen on opittu suomesta, liekö ihan suomalaistaustainen yritys. Suomessahan pakkohuutokauppailmoituksissa julkistettiin lamauhrejen nimet ja syntymäajat valtakunnallisissa sanomalehdissä vaikka uhrit olisivat vapaaehtoisestikin vakuutensa myyneet, jos olis annettu lupa. Valotaulusta nimet sentään häviää, mutta lamauhrejen häpäisy pysyy ikuisesti painetussa sanassa Suomen historiassa, sillä kaikki sanomalehdet säästetään kansallisarkistoissa historiantutkijoiden käyttöön. Köyhyys on suomalaisen valtiovallan mielestä rikos ja häpeänsä ansainnut. Tallinnan valotaulu on ihmimillisempi, jos nimet vaihtuvat sentään. Veikkaan kuitenkin, että demokraattinen EU-maa, Viro, ei tuota menettelyä salli. Tallinnalaisen perintäfirman kannattais tulla tänne Suomeen mainostamaan velallisiaan, täällä saa kansalaisia häpäistä vailla yksityisyyden suojaa ihan syntymäaikojen kera. Tervetuloa!
Tallinnalainen perintätoimisto alkaa mainostaa häpeällä
1.1.2009 11:02
Tallinnalainen perintätoimisto on ottamassa käyttöön erittäin tehokkaan menetelmän - häpeän.
CKE Inkasso -niminen firma aikoo Postimees-lehden mukaan ripustaa keskelle kaupunkia mainostaulun, johon se laittaa heikosti velkojaan hoitavien asiakkaidensa nimet.
Perintätoimistosta kerrotaan, että velalliset ovat viime aikoina muuttuneet yhä huonotapaisemmiksi ja siksi toimisto päätti hankkia 35 neliömetrin kokoisen mainoskyltin. Kyltti koristaa talon seinää Tallinnan keskustassa, ja siinä on kymmenen yhtiön ja niihin yhteydessä olevien ihmisten nimet.
Postimees-lehti kertoo, että taululle päätyvät nimet eivät määräydy niinkään velkasumman, vaan asiakkaiden käyttäytymisen mukaan. Plakaatille voi päätyä esimerkiksi, jos velallinen ei ole maksanut kuukauteen latin latia perintätoimistolle.
Mainostaulu on tarkoitus julkistaa 5. tammikuuta.
"
Lähde:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200901018850083_ul.shtml
Tuo häpäiseminen on opittu suomesta, liekö ihan suomalaistaustainen yritys. Suomessahan pakkohuutokauppailmoituksissa julkistettiin lamauhrejen nimet ja syntymäajat valtakunnallisissa sanomalehdissä vaikka uhrit olisivat vapaaehtoisestikin vakuutensa myyneet, jos olis annettu lupa. Valotaulusta nimet sentään häviää, mutta lamauhrejen häpäisy pysyy ikuisesti painetussa sanassa Suomen historiassa, sillä kaikki sanomalehdet säästetään kansallisarkistoissa historiantutkijoiden käyttöön. Köyhyys on suomalaisen valtiovallan mielestä rikos ja häpeänsä ansainnut. Tallinnan valotaulu on ihmimillisempi, jos nimet vaihtuvat sentään. Veikkaan kuitenkin, että demokraattinen EU-maa, Viro, ei tuota menettelyä salli. Tallinnalaisen perintäfirman kannattais tulla tänne Suomeen mainostamaan velallisiaan, täällä saa kansalaisia häpäistä vailla yksityisyyden suojaa ihan syntymäaikojen kera. Tervetuloa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lamasta tulee aina uhreja, mutta se mitä Suomi teki 90-luvulla oli aktiivista laittomuutta omia kunnon kansalaisia kohtaan. Tässä on se ero.
silloin tällöin joku uskaltaa julkistaa totuuksia.
Suomesta poistettiin jalkapuu-rangaistus 1800-luvun lopulla, koska sitä pidettiin (jo silloin) liian häpeällisenä sekä uhrille, että tämän perheenjäsenille.
Mutta kun ihmisen koko elämäntyö muutetaan yhteiskunnan toimesta rahaksi, sen saa yhteiskunta tehdä mitä julminta häpeää tuottaen.
Itse koin pakkohuutokaupan tuoman "maineen kasvun" hurjalla 90-luvulla, ja osansa siitä saivat myös puoliso sekä ala-aste ikäiset lapsetkin. Lapsia nöyryyttivät raa'asti ja tehokkaasti parempien ihmisten kultamussukat.
En ole vieläkään kyennyt antamaan anteeksi yhteiskunnalle sitä tapaa, jolla omaisuuteni myytiin pilkkahinnalla, velat minulle jättäen. Jonain päivänä he kaikki vielä...
Jos sattuisin tuollaisen Viron mallisen häpeäpaalun näkemään, saattaisin sen tuhota.
Se pahiten häpee, joka viimeksi häpee eli nämä voudit, jotka omalla allekirjoituksellaan paistattelivat lehtien pakkohuutokauppakuulutuksissa kerta toisensa jälkeen. Nolo historia heillä, ei suinkaan uhreillaan. Hah, ja siitä he eivät ikinä pääse eroon. Onneksi.