Esolla vietetyssä keskioluen vapauttamisen 40-vuotisjuhlassa juhlapuheen piti parlamentin vanhin ja kokenein jäsen Ikä-Ilmari, joka päivysti Essolla jo ennen 1.1.1969. Siksi hänen juhlapuhettaan odotettiin suurella jännityksellä, eikä kukaan joutunutkaan pettymään. Ikä-Ilmari oli suorastaan mykistävä puhuja.
Puheen alussa oli pieniä vaikeuksia, sillä Ilmari oli nyt raskaan Joulun jälkeen sen verran väsynyt, ettei hän päässyt omin avuin puhujanpönttöön. Me valppaat essolaiset havaitsimme heti ongelman, ja ihan salamana Kalu-Kalle ja Seksi-Sulo menivät Ilmarin avuksi. He saivatkin Ilmarin nopeasti vertikaaliseen puheasentoon, joten ohjelma ei lainkaan viivästynyt.
Toinen ongelma tuli siitä, että Ilmari ei aluksi muistanut sitä, mistä hänen pitikään juhlakansalle puhua. Taaskin essolaisten reagointi oli nopea. Koko juhlakansa otti silloin keskarikolpakon käteensä ja osoitti sormellaan kolpakkoa. Tämä palautti Ilmarin muistin, ja pian hän olikin jo äänessä.
Uusi ongelma tuli esiin heti juhlapuheen alussa. Ilmari puhui kyllä äänekkäästi sihauttaen ehkä vähän liian voimakkaasti s-kirjainta, mutta hän käytti puheessaan jotakin tunnistamatonta kieltä. Einari Essonen yritti simultaanitulkkauksella kertoa meille muille, mitä Ilmari halusi sanoa, mutta Einarin taidot loppuivat kesken. Ilmari jatkoi innostuneena omia vieraskielisiä muistelmiaan.
Ilmari jatkoi juhlapuhettaan pidempään kuin ohjelmaan oli merkitty, ja siitä tulikin jälleen ongelma. Silloin Einari muisti sen, että ainoastaan keskarilla Ilmarin saa hiljenemään. Einari lupasikin äänekkäästi tarjota kaikille juhlavieraille ilmaisen keskarin, ja silloin Ilmari lopetti juhlapuheen ja tarpoi ihan omin avuin pöytäänsä. Juhla pääsi siis jatkumaan ihan ennakko-ohjelman mukaisesti.
Ilmarin juhlapuhe oli todella mykistävä, eikä kukaan kyennyt sitä heti kommentoimaan. Uskon vakaasti, että kevätkauden aikana Esson päiväistunnoissa kyllä selvitetään, mitä Ikä-Ilmari mykistävässä juhlapuheessaan oikein sanoi.
Puheen alussa oli pieniä vaikeuksia, sillä Ilmari oli nyt raskaan Joulun jälkeen sen verran väsynyt, ettei hän päässyt omin avuin puhujanpönttöön. Me valppaat essolaiset havaitsimme heti ongelman, ja ihan salamana Kalu-Kalle ja Seksi-Sulo menivät Ilmarin avuksi. He saivatkin Ilmarin nopeasti vertikaaliseen puheasentoon, joten ohjelma ei lainkaan viivästynyt.
Toinen ongelma tuli siitä, että Ilmari ei aluksi muistanut sitä, mistä hänen pitikään juhlakansalle puhua. Taaskin essolaisten reagointi oli nopea. Koko juhlakansa otti silloin keskarikolpakon käteensä ja osoitti sormellaan kolpakkoa. Tämä palautti Ilmarin muistin, ja pian hän olikin jo äänessä.
Uusi ongelma tuli esiin heti juhlapuheen alussa. Ilmari puhui kyllä äänekkäästi sihauttaen ehkä vähän liian voimakkaasti s-kirjainta, mutta hän käytti puheessaan jotakin tunnistamatonta kieltä. Einari Essonen yritti simultaanitulkkauksella kertoa meille muille, mitä Ilmari halusi sanoa, mutta Einarin taidot loppuivat kesken. Ilmari jatkoi innostuneena omia vieraskielisiä muistelmiaan.
Ilmari jatkoi juhlapuhettaan pidempään kuin ohjelmaan oli merkitty, ja siitä tulikin jälleen ongelma. Silloin Einari muisti sen, että ainoastaan keskarilla Ilmarin saa hiljenemään. Einari lupasikin äänekkäästi tarjota kaikille juhlavieraille ilmaisen keskarin, ja silloin Ilmari lopetti juhlapuheen ja tarpoi ihan omin avuin pöytäänsä. Juhla pääsi siis jatkumaan ihan ennakko-ohjelman mukaisesti.
Ilmarin juhlapuhe oli todella mykistävä, eikä kukaan kyennyt sitä heti kommentoimaan. Uskon vakaasti, että kevätkauden aikana Esson päiväistunnoissa kyllä selvitetään, mitä Ikä-Ilmari mykistävässä juhlapuheessaan oikein sanoi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyllä Ilmarin esitys viestitti omalla tavallaan, siitä mitä keskarin, jatkuva, toistuva, päivittäinen ja pakonomainen, käyttö tekee ihmisen aivoille
mitä se tekee psyykkisesti ja fyysisesti
käypä mielessä, että lieneekö puhe ollut Ilmarin aikaansaannosta...vai ..kenen?
Ilmarin ulosannissa ainakin on tapahtunut hyvin rappeuttava ilmiö...joka sekin johtuu aivoista
miten lienee sitten syömis-juomis ja hengityselinten tila?
mahtoiko tämä Ilmari parka olla enää aikaan- ja paikkan orientoitunut ...?
ainoa asia, minkä hän ymmärsi oli keskari...
ja mitä hänen tasapainolle onkaan tapahtunut?
itse ei hän kykene enää tekemään korjaavaa liikettä, vaan se täytyy muiden tuottaa hänelle
jotta hän yleensä pääsee kävelemään
mitä on sitten tapahtunut jo ennen tätä?
koska kuulen Ilmarista nyt ensimäistä kertaa?
*m..mii...mmielikuvitukseni*
ELÄ nyt ala laukkaamaan...!!! ;///
Olen usein ihmetellyt ja tainnutpa kysyäkin sinulle miksi kaikki tarinasi on niin viinan höyryisiä. Onko jonkinlaista mennyttä elämääsi jota käyt läpi näillä Esson jutuilla.
Ei silti eräs ihminen jaksaa huomautella runoistani. Hän kuvittelee elämäni olevan kuin runoni varsinkin ne raadollisemmat kyhäilyni.
Tietenkin, istuskelu baareissa ja juopuneiden käytöksen seuranta tuottaa luovalta ihmiseltä hyvinkin hupaisia tarinoita.
Pohjois-Karjala on mitä parhain paikka kerätä kokemuspohjaa tarinoihin. Muutamina kesinä siellä matkatessani olen saanut nauraa monta makeaa naurua paikallisväestön kanssa rupatellessani.
roudattu sinne kremlinmuurille, vaikka henki ei ollut pihissyt muutamaan kuukauteen.