Mikrorobitissä 8/2008 oli muutaman kameran kohinatestiä ja minun silmään ainakin näyttää Nikon pärjäävän 1600 arvolla parhaiten . En tosin tiedä, minkä verran kuvaajan kädenvakaudella on asian kanssa tekemistä:)
http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2008/08/jarkkarit/
Ajattelin vaan, että jos pimeässä kuvailee, niin onhan tuollakin merkitystä.
http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2008/08/jarkkarit/
Ajattelin vaan, että jos pimeässä kuvailee, niin onhan tuollakin merkitystä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuollaisella testillä ei ole mitään arvoa.
Merkki ei pärjää.
Voi mitään testata. Kädet tutisseet ja kuvat vauhtiviivaa. Eikö raukoilla ole varaa edes jalustaan?
"En tosin tiedä, minkä verran kuvaajan kädenvakaudella on asian kanssa tekemistä"
Minä tiedän. Kohina ei riipu siitä kuinka paljon käsi tärisee.
Anteeksi terminologian epätarkkuus ...ajattelin lähinnä, että minkä verran tuossa testissä kuvaajan kädenvakaus on vaikuttanut siihen, että tuon Nikonin kuva näyttää "vähemmän tärähtäneeltä" kuin muut kuvat.
testi on suoritettu amatöörimäisesti. mitään testatuista ei ilmeisesti oltu säädetty (esim. valkotasapainot jne..) studioarvoilla kuntoon ja tämän jälkeen telineeltä hoidettu kankaalla iso-herkkyystesti KEINOVALOSSA! en hauku testissä mitän merkkiä, mutten testin perusteella mitään ostaisikaan. lukekaa esim. dbpreviewiä tms..
Miten paljon kuvaat pimeässä... tarkoitan että onko tällä jotain merkitystäkin....?
Kohinalle on monta "tekijää".
Kennon rakenne, valotusaika, kennolle syötetty sähkö (herkkyysasetus), kuvaprosessori.
Luminanssikohina on "eri asia" kuin värikohina
Ns. mustasta kohinasta on vähiten haittaa kun se on helposti poistettavissa kuvasta.
jne.
Lyhyesti kaikki nykyjärkkärit tekevät ISO 1600 asti ihan siedettävää jälkeä, näistä on testejä netti turvoksissa. Nikon D90 ja Canon EOS 50D ovat vielä varsin hyviä ISO 3200 herkkyydellä. Nikon D3, D300 ja D700 leipovat vielä asiallisen kuva ISO 6400 herkkyydellä. Myös 1-sarjan Canonit pystyvä huippuherkkyyksiin. Joidenkin haukkuma Olympus E-sarja tekee hyvää kuvaa ISO 1600 herkkyyteen saakka.
Kohinanpoisto ja äärimmäiset herkkyydet eivät ole mikään itseisarvo hyvään kuvaan. Esimerkiksi Nikonin D90, D300, D700 ovat dynamiikassa tummalla puolella helposti tukeutuvia, joten kohinapoisto toisaalla aiheuttaa ongelmia taas muualla.
Olen pitkälti samaa mieltä. Aikanaan tietokoneiden myynnissä oli tärkeätä kuinka monta bittiä kone kykeni käsittelemään kerralla, joskus keskusmuisti oli hyvyyden mitta, jollekin kovalevyn koko oli valintaperuste. Kaikki nämä ovat edelleen tärkeitä asioita, mutta ketä ne enää kiinnostaa, kun jokainen uusi tietokone on tavalliselle tallaajalle aivan riittävän hyvä.
Kameroissa on samanlainen tilanne. Enää kukaan ei jaksa innostua vertaamaan kameroiden kohinaa eikä pahasti liputtamaan megapikseleidensä puolesta.
Kaiken vertaamisen tarkoitus on markkinointi. Ellei tarkoitus ole myydä lehteä, myydään jotain tuotetta tai palvelua. Minä luen mielelläni vertailuja ja iloitsensi siitä, että oma merkkini pysyy tuotekehittelyssä muiden kanssa samassa vauhdissa.
"Minä luen mielelläni vertailuja ja iloitsensi siitä, että oma merkkini pysyy tuotekehittelyssä muiden kanssa samassa vauhdissa."
Tekisitkö itse testejä, jos niitä ei kukaan muu tekisi? Eli mistä tietäisit, että oma merkki on ajan tasalla, jos noita testejä ei kukaan tekiksi? Hankkisitko useita ehkä sinulle tarpeettomia välineitä vain, että voisit testata niitä?
Niin kauan kun noita testejä tehdään ja niiden menetelmät kerrotaan myös lukijoille, on niistä myös jotain hyötyäkin, siis muutakin kuin markkinointi. Minä en juurikaan testejä lue, mutta toisaalta kiinnostuisin aiheesta hyvinkin nopeasti, jos joku vaikka täällä sanoisi, että useissa testeissä oma merkkini menestyy luvattoman huonosti ja aina uudessa edellistä huonommin.
"Niin kauan kun noita testejä tehdään ja niiden menetelmät kerrotaan myös lukijoille, on niistä myös jotain hyötyäkin, siis muutakin kuin markkinointi."
Testeillä ei ole koskaan mitään muuta virkaa kuin markkinointi. Jos sinä kuluttajana hyödyt markkinoinnista niin hyvä, mutta testejä tehdään ainoastaan tuotteen myymiseksi ja oikeastaan usean tuotteen myymiseksi samaan aikaan. Pelkästä tieteellisestä uteliaisuudesta ei ole tehty yhtäkään testiä eikä tulla tekemään.
Markkinointi on myös tuotetietojen jakamista ja esiintuomista. Useimpia varmasti kiinnostaa, mitä ja minkälaisia ominaisuuksia hankittavassa kamerassa on? Jos ollaan pelkästään mutu-pariaatteella tai valmistajan ilmoittamien ominaisuuksien perusteella tekemässä päätöstä, niin miten voi olla varma, että ominaisuudet ovat ne mitä luvataan?
"Pelkästä tieteellisestä uteliaisuudesta ei ole tehty yhtäkään testiä eikä tulla tekemään."
Minä olen tehnyt, enkä silti koe olevani mikään uranuurtaja. Tämä ei mielestäni ole mikään mielipidekysymys.
"miinuksena Kit-objektiivin melu" niin eihän sitä voi kukaan ottaa vaakavasti! hahahahaha kit-objektiivin melu!!!!!
> Mikrorobitissä 8/2008 oli muutaman kameran kohinatestiä ja minun silmään ainakin näyttää Nikon pärjäävän 1600 arvolla parhaiten.
...myös paljolti siitä, miten mitataan. Tuossa on vertailtu kameroitten JPEG kuvia suoraan kamerasta.
Testin voi tehdä myös toisin. Tuossa on vertailtu Sony A100:lla ja Minolta AF 50mm f/1.7 RS:llä otettua ISO 1600 kuvaa, joka on muunneltu RAW-aihiosta eri RAW-muuntimilla.
ISO 1600 - RAW muuntimet autoasetuksin
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/sets/72157612046822689/
ISO 1600 - RAW-muuntimet manuaalisäädöin
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/sets/72157612046870609/
Kuva oli otettu RAW:lla käsivaralta ja kameran oma kohinanpoisto oli otettu pois päältä. Valitettavasti kuva oli aavistuksen ylivalottunut, mutta siihen ei ole tarpeen nyt puuttua.
PS. Ei tuo kaikkien kohinoitten äiti, Sony A100, välttämättä kohise jumalattomasti, kunhan valitsee oikean RAW-muuntimen.
> Mikrorobitissä 8/2008 oli muutaman kameran kohinatestiä ja minun silmään ainakin näyttää Nikon pärjäävän 1600 arvolla parhaiten.
...melkolailla kohinattomia kuvia RAW:illa ISO 1600:lla, jos haluaa nähdä vaivaa RAW-muuntimen valinnalla. Tuossa näytteet kolmen eri RAW-muuntimen kyvystä poistaa kohinaa suurilla ISO-arvoilla - ISO 1600, kuvattuna "kaikkien kohinapesien äidillä", Sony A100 Minolta AF 50mm f/1.7 RS.
Automaattiset asetukset:
Adobe Camera RAW 5.2
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163148244/sizes/o/in/set-72157612046822689/
vs. DxO Optics Pro Standard v5.3.1
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163144444/sizes/o/in/set-72157612046822689/
vs. Sony Image Data Converter SR 3.0
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3162313477/sizes/o/in/set-72157612046822689/
Säädöt tehtynä käsin:
Adobe Camera RAW 5.2
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3162317439/sizes/o/in/set-72157612046870609/
vs. DxO Optics Pro Standard v5.3.1
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163143318/sizes/o/in/set-72157612046870609/
vs. Sony Image Data Converter SR 3.0
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163146864/sizes/o/in/set-72157612046870609/
RAW-testikuva oli otettu käsivaralta ja kameran oma kohinanpoisto oli kytketty pois päältä.
Jos vielä tuon DxO Optics Pro Std v5.3.1:n aikoo hankkia, niin vielä on tämä päivä aikaa ostaa lisenssi ALE-hintaan, n.96 € sis. ALV, tuolta.
https://shop.dxo.com/login.php?CountryShow=International
Kohinasta on viimeaikoina kohistu niin paljon, että joillekin aloittelijoille siitä on tullut kameralaitteiston ja kuvien laadun ainoa ja absoluuttinen mittari. Mainosmiehet ovat aivopesseet nämä uskomaan että ainoa tapa saada hyviä kuvia on ostaa parin vuoden välein 2000 euron "täysikennoinen" kamera. Kameran muut ominaisuudet, optiikka ja kuvaajan taidot ovat sitten toisarvoisia. Pahinta on että nämä omasta mielestään asiantuntijat ja huippukuvaajat sitten käyttävät kuvaamisen sijaan suuren osan ajastaan erilaisilla keskustelupalstoilla kehumassa oman kameransa kohinaominaisuuksia ja haukkuessaan kaikkia muita.
Totuushan on että 4-5 numeroisiin ISO-lukuihin on päästy digikameroilla vasta muutama vuosi. Filmillläkin ISO800 suurempi herkkyys oli harvinaisuus. Silti oikeat kuvaajat ovat ottaneet kameroillaan loistokuvia jo vuosikymmenien ajan. Jos välttämättä pitää kuvata todella hämärässä, niin voi ottaa käyttöön salaman, valovoimaisemman objektiivin, jalustan tai vakaajan. Jos kohina vielä senkin jälkeen häiritsee (julisteita tms. tulostettaessa) on maailma täynnä erilaisia kuvankäsittelyohjelmia kohinan poistamiseen jälkikäsittelyssä.