Minkälainen ankkuri

Ottaen huomioon henkiset kykysi.
Kirjoitteles taas välillä niitä pissa- ja kakka-aloituksiasi.

Aikanaan näillä sivustoilla häiriköi nimimerkki BB. Jossain vaiheessa joku onneton ehdotti nimimerkkiin etuliitettä Sir. Kaveri otti asian todesta ja sen jälkeen saimme lukea SirBB:n typeryyksiä. Kirjoitus- ja kielioppivireistä, lapsellisista lauseista ja sekopäisessä mielentilassa kirjoitetuista vaihtelevista teksteistä päätellen SirBB on palannut palstoille uudella nimimerkillä AsiajntuntijaMies. Koitetaan kestää.

Mielestäni ankkuri kysymys on hyvä. Ankkureista ei ole keskusteltu palstalla kovin paljoa. Suomessa käytössä olevat ankkurit ovat hyvin vanhoja malleja olleet käytössä vuosikymmeniä
CQR,Bruce,Danfort, Delta jne. Viime vuosina on markkinoille tullut uusia malleja Rocna, Spade, Bulwagga yms, joita ei taideta suomessa myydä.
Eli venetarvike kauppiaamme myyvät meille mielellään kopioita alkuperäisistä vanhoista ankkureista, sillä niiden patentit ovat menneet vanhaksi ja niitä saa valmistaa kuka vaan.

Kopio ankkurit ovat laadultaan varmasti heikompia kuin alkuperäiset, materiaalit ovat heikompia, viimeistely huonompaa jne.

Uuden sukupolven ankkurien suunnitelussa on pyritty poistamaan vanhojen ankkurien huonot puolet. Uusissa ei ole liikkuvia osia jotka voivat vahingoittaa sormia, ne asettuvat aina pohjaan oikeaan asentoon ja tarttuvat pohjaan hyvin vaikka siellä olisi kasvillisuutta tai pohja olisi kovaa hiekkaa. Niiden pito on huomattavasti parempi kuin vanhojen ankkurien.

Spaden ja Rocnan laatuun voi luottaa koska sitä valvoo ankkuri patentin omistaja. Tavallisen teräksen laadussa voi olla huomattavia laatu eroja, puhumattakaan ruostumattomasta teräksestä.
Uusissa ankkureissa materiaalien laatu on tarkkaan määritely ja ilmoitettu. Materiaalin latu takaa, että ankkuri kestää käyttökelpoisena pitkään.Voimme haastaa tarvikemyyjämme myymään meille parempia ja laadukkaampia tuotteita,pyytää venelehtiä testaamaan uusia parempia tuotteita, ettei niitä samoja pyöritellä vuodesta toiseen.

Hyvä ankkuri kanssa joka tarttuu pohjaan ja pitää myrskyn sattuessa on mukavampi tehdä kesän retket.

Olen talvitelakoinnin jälkeen miettinyt tätä ankkurointi kysymystä!Ankkurointi yöksi voi olla riskaabelia,etenkin kun liikun yksin 26-jalkaisella!Olenkin harkinnut 10-kilosen ankkurin lisäksi 25 kiloista poijuankkuria 40-litraista poijua!Eihän niitä joka rantautumisessa tartte käyttää,mutta turvallisuuden kannalta ihan hyvät...tosin melko arvokkaat!

Bruce, kuten moni muukin hyvä ankkuri, on muodoltaan vaikeasti säilytettävä. Pienellä vaivalla saa kuitenkin useimpiin veneisiin hyvän systeemin. Mulla on ollut kahdessa veneessä 7,5 kg Bruce. Ensimmäiseen rakensin säilytyslokeroon pystyyn 15 cm muoviputken, jossa viilto. Ankkuri pysyi siinä tukevasti ja oli nopeasti käyttövalmis. Köysi oli syötetty laatikon pohjalle ja pää kiinni ko. putkessa, joten ankkurin sai veteen muutamassa sekunnissa ja köysi juoksi.

Nykyisessä veneessä säilytyslokero on liian matala tuollaiseen. Nyt ratkaisuna on 30 litran muovinen laatikko, johon menee ensin köysi sitten ketju ja lopuksi ankkuri makamaan köyden päälle. Koko laatikon saa työnnettyä sivuun luukun kohdalta, mutta luukunalunen pitää pitää tyhjänä, jotta ankkurin saa nopeasti esille.

Nykyinen vene on 2,9 tn 28 jalkaa ja kerran on ollut pitoongelmia tuolla 7,5 kg Brucella. Katsastuksen vaatimana "pääankkurina" on 10 kg kopio, mutta sitä en ole koskaan käyttänyt. Edellinen vene oli pienempi ja sillä ei koskaan ollut pito-ongelmia 7,5 kg kopiolla.

Yachting Monthly ja Sail lehdet tekivät suuren ankkuritestin jokin aika sitten, katso viite alla.

Testin heikoimmin pärjänneiden ankkureiden joukossa olivat CQR ja Bruce / Clew.
Uudemmat ankkurityypit (Delta, Rocna ja Spade) kestivät vetoa jopa 10 kertaa enemmän.

www.rocna.com/press/press_0612_wm_ym_testing.pdf

huonoimmista kirjoitti:

Yachting Monthly ja Sail lehdet tekivät suuren ankkuritestin jokin aika sitten, katso viite alla.

Testin heikoimmin pärjänneiden ankkureiden joukossa olivat CQR ja Bruce / Clew.
Uudemmat ankkurityypit (Delta, Rocna ja Spade) kestivät vetoa jopa 10 kertaa enemmän.

www.rocna.com/press/press_0612_wm_ym_testing.pdf

Lue lisää

Ja Vene -lehden testissä (04/2007) CQR oli nimenomaan kaikkein paras...

Joakim kirjoitti:

Bruce, kuten moni muukin hyvä ankkuri, on muodoltaan vaikeasti säilytettävä. Pienellä vaivalla saa kuitenkin useimpiin veneisiin hyvän systeemin. Mulla on ollut kahdessa veneessä 7,5 kg Bruce. Ensimmäiseen rakensin säilytyslokeroon pystyyn 15 cm muoviputken, jossa viilto. Ankkuri pysyi siinä tukevasti ja oli nopeasti käyttövalmis. Köysi oli syötetty laatikon pohjalle ja pää kiinni ko. putkessa, joten ankkurin sai veteen muutamassa sekunnissa ja köysi juoksi.

Nykyisessä veneessä säilytyslokero on liian matala tuollaiseen. Nyt ratkaisuna on 30 litran muovinen laatikko, johon menee ensin köysi sitten ketju ja lopuksi ankkuri makamaan köyden päälle. Koko laatikon saa työnnettyä sivuun luukun kohdalta, mutta luukunalunen pitää pitää tyhjänä, jotta ankkurin saa nopeasti esille.

Nykyinen vene on 2,9 tn 28 jalkaa ja kerran on ollut pitoongelmia tuolla 7,5 kg Brucella. Katsastuksen vaatimana "pääankkurina" on 10 kg kopio, mutta sitä en ole koskaan käyttänyt. Edellinen vene oli pienempi ja sillä ei koskaan ollut pito-ongelmia 7,5 kg kopiolla.

Lue lisää

Mulla on myös 10 kilon bruce-kopio ja toisena kevyempi (7,5 kg?) CQR. Pääasiassa käytän kevyempää CQR:ää, mutta se vaatii enemmän ketjua tarttuakseen kunnolla. Bruce on varmempi, mutta hankalampana se on "takimmaisena" boxissa ja siis harvemmin käytössä.

Brucen perässä ei ole kuin 2 metriä ketjua ja säilytysjärjestely molemmissa ankkureissa kuten Joakimilla: Muovilaatikko, jossa köysi, ketju ja ankkuri. Tuo muovilaatikko on sitlootan sivuboxissa ensimmäisenä, joten se on aina heti käytettävissä. Brucen kanssa ei ole koskaan ollut pito ongelmia, vaikka melkoisissa keleissä sen varassa joskus ollaan oltu.

Joskus aiemmin olen käyttänyt myös sitä perinteistä biltema-ankkuria (nelisakarainen, kokooontaitettava) ja se toimi yllättävänkin hyvin muuten, mutta savi/hiekkapohjassa pito oli heikohko. Suojaisissa lahdissa toimi silti riittävästi.

Itselläni oli Fortressistä monen vuoden hyvät kokemukset. Nyt harmittaa, kun tulin antaneeksi sen pois edellisen veneeni mukana.
Peräankkurina olen taas käyttänyt Danforthia, mutta aion sittenkin hankkia uuden Fortressin (verkkokaupasta). Se oli kevyempänä mukavampi käsitellä ja sen pito oli erinomainen (paitsi kivikossa tai kallioisessa pohjassa). Keula-ankkurina on painava CQR niinkuin sinullakin, varma valinta. Rocna voisi olla vaihtoehto CQR:lle.

Tässä valintataulukko ja muutakin tietoa Fortressistä:
http://www.fortressanchors.com/fortress_anchor_guide.html

Normaaliankkurin paino lasketaan yksirunkoisissa veneissä kaavalla:
P = L B D,
jossa P on ankkurin paino (kg), L on veneen kokonaispituus (m), B on veneen suuri leveys (m) ja D on
veneen uppouma (tn). Kevytankkuri voi olla enintään 40 % kevyempi kuin kaavalla saatu tulos.
Kokoonpantavien ankkureiden lukituksen käyttöasentoon pitää olla varma ja kunnossa.

kertovavvt kirjoitti:

Normaaliankkurin paino lasketaan yksirunkoisissa veneissä kaavalla:
P = L B D,
jossa P on ankkurin paino (kg), L on veneen kokonaispituus (m), B on veneen suuri leveys (m) ja D on
veneen uppouma (tn). Kevytankkuri voi olla enintään 40 % kevyempi kuin kaavalla saatu tulos.
Kokoonpantavien ankkureiden lukituksen käyttöasentoon pitää olla varma ja kunnossa.

Lue lisää

Noinhan ne katsastussäännöt sanovat. Toisaalta tuossa jonkun mainitsemassa Sail:in testissä käytettiin toisenlaisia arvoja. Niissä oli lähtökohtana jenkkien ABYC:n laskelmat veneessäoleviin kiinnityspisteisiin kohdistuvasta kuormasta. Lehti oli mielestäni loogisesti arvioinut, että ankkurin pidon pitäisi yltää vastaaviin lukuihin (ja toisaalta, isommasta ei olisi hyötyä, koska vene hajoaisi). 35-jalkaisella (pienin jutussa mainittu) rasitus olisi 115 kg luokkaa 8 m/s tuulessa ja 410 kg luokkaa 15 m/s tuulessa. Kuitenkin sitten mainittiin, että nämä arvot ovat erityisen varovaisia ja useat muut asiaan perehtyneet "auktoriteetit", mm. muuan nimeltä mainittu "naval architect" arvioivat, että todelliset kuormat olisivat jopa 2/3 pienempiä. Mutta sitä ei mainittu, tarkoittivatko arviot kokonaisvaikutusta (tuuli aallokko) vai vain tuulen aiheuttamaa kuormaa.

Bruce näkyi tosiaan pärjänneen kehnosti eli 16-kiloinen ei edes ottanut kiinni kunnolla. Mutta jopa se olisi nähtävästi riittänyt pitelemään 35-jalkaista 15 m/s tuulessa. Aura-ankkurit (kuten Delta tai Rocna) olisivat pärjänneet vielä paljon paremmin.

On siis ilmeistä, että suosituksissa on melkoinen turvamarginaali ja lisäksi ne on laadittu "valtameriluokkaan".

Itse mitoittaisin katsastussäännöistä piittaamatta omaan veneeseen, jos mitat olisivat kysyjän ilmoittamat, seuraavasti: pääankkuriksi 10-kiloinen (Bruce, Delta, Rocna, ylipäätään jokin niistä malleista, joissa ei ole mitään liikkuvia osia) ja kakkosankkuriksi n. 7,5-kiloinen. Kettinkiä kumpaankin viitisen metriä. Isomman valitsemisesta ei tietenkään ole muuta haittaa kuin käsittelyn hankaloituminen. Hinnat tietysti rupeavat nousemaan (16 kg Delta on yli 40% kalliimpi kuin 10 kg), mutta eipä niitä toisaalta joudu yleensä ostamaan kuin yhden koko veneen eliniässä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Noinhan ne katsastussäännöt sanovat. Toisaalta tuossa jonkun mainitsemassa Sail:in testissä käytettiin toisenlaisia arvoja. Niissä oli lähtökohtana jenkkien ABYC:n laskelmat veneessäoleviin kiinnityspisteisiin kohdistuvasta kuormasta. Lehti oli mielestäni loogisesti arvioinut, että ankkurin pidon pitäisi yltää vastaaviin lukuihin (ja toisaalta, isommasta ei olisi hyötyä, koska vene hajoaisi). 35-jalkaisella (pienin jutussa mainittu) rasitus olisi 115 kg luokkaa 8 m/s tuulessa ja 410 kg luokkaa 15 m/s tuulessa. Kuitenkin sitten mainittiin, että nämä arvot ovat erityisen varovaisia ja useat muut asiaan perehtyneet "auktoriteetit", mm. muuan nimeltä mainittu "naval architect" arvioivat, että todelliset kuormat olisivat jopa 2/3 pienempiä. Mutta sitä ei mainittu, tarkoittivatko arviot kokonaisvaikutusta (tuuli aallokko) vai vain tuulen aiheuttamaa kuormaa.

Bruce näkyi tosiaan pärjänneen kehnosti eli 16-kiloinen ei edes ottanut kiinni kunnolla. Mutta jopa se olisi nähtävästi riittänyt pitelemään 35-jalkaista 15 m/s tuulessa. Aura-ankkurit (kuten Delta tai Rocna) olisivat pärjänneet vielä paljon paremmin.

On siis ilmeistä, että suosituksissa on melkoinen turvamarginaali ja lisäksi ne on laadittu "valtameriluokkaan".

Itse mitoittaisin katsastussäännöistä piittaamatta omaan veneeseen, jos mitat olisivat kysyjän ilmoittamat, seuraavasti: pääankkuriksi 10-kiloinen (Bruce, Delta, Rocna, ylipäätään jokin niistä malleista, joissa ei ole mitään liikkuvia osia) ja kakkosankkuriksi n. 7,5-kiloinen. Kettinkiä kumpaankin viitisen metriä. Isomman valitsemisesta ei tietenkään ole muuta haittaa kuin käsittelyn hankaloituminen. Hinnat tietysti rupeavat nousemaan (16 kg Delta on yli 40% kalliimpi kuin 10 kg), mutta eipä niitä toisaalta joudu yleensä ostamaan kuin yhden koko veneen eliniässä.

Lue lisää

Siten 32-jalkaisen keula-ankkuriksi sopii 35 lbs CQR (16kg). Laskukaava on brittiläinen ja sopii erityisesti CQR-ankkureille.
Jos harrastaa pitkänmatkan purjehduksia, ankkuriketjua kannattaa hankkia vähintään 30 m ankkurivinssi.

Peräankkuriksi käy kevyempi, vaikkapa 7.5kg Bruce-kopio, Danforth tms. Kalliimpi vaihtoehto on Fortress; 32-jalkaiseen riittää taulukon mukaan malli FX-16 (paino vain 4.5kg!).

LOA ft = ankkurin paino lbs kirjoitti:

Siten 32-jalkaisen keula-ankkuriksi sopii 35 lbs CQR (16kg). Laskukaava on brittiläinen ja sopii erityisesti CQR-ankkureille.
Jos harrastaa pitkänmatkan purjehduksia, ankkuriketjua kannattaa hankkia vähintään 30 m ankkurivinssi.

Peräankkuriksi käy kevyempi, vaikkapa 7.5kg Bruce-kopio, Danforth tms. Kalliimpi vaihtoehto on Fortress; 32-jalkaiseen riittää taulukon mukaan malli FX-16 (paino vain 4.5kg!).

Lue lisää

no pitäskö laittaa peräankkuri 7,5kg Brucekopion kaveriksi Ankarolina jotta ei tarttis köyttä aina koilata. Jos näin niin onko 30metriä riittävä vai pitäskö olla 50metriä? Joskus on 30 metriä köyttä jäänyt liian lyhyeksi kun on ajoissa pudottanut peräankkurin rantautuessa, sitten on akrobaattisesti joutunut sitomaan lisäpalasia viimehetkellä...

Minkä paksunen Ankarolina riittäis tohon, se ohuempi vai pitääkö olla se paksumpi?

Perhepurjehtija kirjoitti:

Noinhan ne katsastussäännöt sanovat. Toisaalta tuossa jonkun mainitsemassa Sail:in testissä käytettiin toisenlaisia arvoja. Niissä oli lähtökohtana jenkkien ABYC:n laskelmat veneessäoleviin kiinnityspisteisiin kohdistuvasta kuormasta. Lehti oli mielestäni loogisesti arvioinut, että ankkurin pidon pitäisi yltää vastaaviin lukuihin (ja toisaalta, isommasta ei olisi hyötyä, koska vene hajoaisi). 35-jalkaisella (pienin jutussa mainittu) rasitus olisi 115 kg luokkaa 8 m/s tuulessa ja 410 kg luokkaa 15 m/s tuulessa. Kuitenkin sitten mainittiin, että nämä arvot ovat erityisen varovaisia ja useat muut asiaan perehtyneet "auktoriteetit", mm. muuan nimeltä mainittu "naval architect" arvioivat, että todelliset kuormat olisivat jopa 2/3 pienempiä. Mutta sitä ei mainittu, tarkoittivatko arviot kokonaisvaikutusta (tuuli aallokko) vai vain tuulen aiheuttamaa kuormaa.

Bruce näkyi tosiaan pärjänneen kehnosti eli 16-kiloinen ei edes ottanut kiinni kunnolla. Mutta jopa se olisi nähtävästi riittänyt pitelemään 35-jalkaista 15 m/s tuulessa. Aura-ankkurit (kuten Delta tai Rocna) olisivat pärjänneet vielä paljon paremmin.

On siis ilmeistä, että suosituksissa on melkoinen turvamarginaali ja lisäksi ne on laadittu "valtameriluokkaan".

Itse mitoittaisin katsastussäännöistä piittaamatta omaan veneeseen, jos mitat olisivat kysyjän ilmoittamat, seuraavasti: pääankkuriksi 10-kiloinen (Bruce, Delta, Rocna, ylipäätään jokin niistä malleista, joissa ei ole mitään liikkuvia osia) ja kakkosankkuriksi n. 7,5-kiloinen. Kettinkiä kumpaankin viitisen metriä. Isomman valitsemisesta ei tietenkään ole muuta haittaa kuin käsittelyn hankaloituminen. Hinnat tietysti rupeavat nousemaan (16 kg Delta on yli 40% kalliimpi kuin 10 kg), mutta eipä niitä toisaalta joudu yleensä ostamaan kuin yhden koko veneen eliniässä.

Lue lisää

"Mutta sitä ei mainittu, tarkoittivatko arviot kokonaisvaikutusta (tuuli aallokko) vai vain tuulen aiheuttamaa kuormaa. "

No ei mainittukaan, mutta kun veneellä pääsee koneella vastatuuleen noissa oloissa ja potkurin työntö on laskettavissa, on tästä helppo päätellä noiden olevan aaltokuormien kanssa ja isolla marginaalilla. Ts sopivalla joustolla (=pitkä köysi) kuormat saa selvästi pienenemään. 35ft veneessä pelkkä tuulikuorma 15m/s tuulessa jää selvästi alle 100kgf:n eli alle 1000N

pitäskö hankkia2 kirjoitti:

no pitäskö laittaa peräankkuri 7,5kg Brucekopion kaveriksi Ankarolina jotta ei tarttis köyttä aina koilata. Jos näin niin onko 30metriä riittävä vai pitäskö olla 50metriä? Joskus on 30 metriä köyttä jäänyt liian lyhyeksi kun on ajoissa pudottanut peräankkurin rantautuessa, sitten on akrobaattisesti joutunut sitomaan lisäpalasia viimehetkellä...

Minkä paksunen Ankarolina riittäis tohon, se ohuempi vai pitääkö olla se paksumpi?

Lue lisää

Itselläni oli huono kokemus ankaroliinasta:
- vispaava liike ja äänekäs humina tuulessa
- hihna on hankalampi käsille kuin pyöreä köysi
- terävät kulmat, kivet tms vaurioitavat hihnaa helpommin kuin köyttä. Ankaroliina haurastuu ja heikkenee uv-säteilystä (ompele suojapussi, jos hankit liinakelan). Muistaakseni SXK:n tekniikkasivuilla oli juttua Ankaroliinan heikkenemisestä ja vetolujuuksista.

Minun mielestäni köysirulla, esim. kotimainen Arifin-tuote, on parempi ratkaisu kuin Ankarolina.
14 mm paksuinen riittää. Pituus sellainen mitä rullaan mahtuu (50m?).
Vaikka ohuissa köysissä on aika kovia vetolujuuksia, ohuita on ikävämpi käsitellä.

LOA ft = ankkurin paino lbs kirjoitti:

Siten 32-jalkaisen keula-ankkuriksi sopii 35 lbs CQR (16kg). Laskukaava on brittiläinen ja sopii erityisesti CQR-ankkureille.
Jos harrastaa pitkänmatkan purjehduksia, ankkuriketjua kannattaa hankkia vähintään 30 m ankkurivinssi.

Peräankkuriksi käy kevyempi, vaikkapa 7.5kg Bruce-kopio, Danforth tms. Kalliimpi vaihtoehto on Fortress; 32-jalkaiseen riittää taulukon mukaan malli FX-16 (paino vain 4.5kg!).

Lue lisää

kohdistuvat voimat ovat helposti keula-ankkuriin kohdistuvia voimia suuremmat, joten peräankkurin tulisi olla mitoitettu isommaksi kuin keula-ankkurin. Lisäksi laituriin ankkuroitaessa peräankkurin köysi jätetään usein lyhyeksi optimimittaan nähden. Tosin useimmiten peräankkurissa ollessa ollaan veneessä tai sen lähettyvillä.
Äkillinen ukkospuuska luonnonsatamassa saattaa olla kohtalokas, jos ankkuri pettää. Ranta on lähellä ja aikaa on vähän.
Millä muuten perustelet, että pitkän matkan purjehtijoilla tulisi olla ketjua? Eikö lyhyemmällä matkalla voi tulla vastaavaa ankkurointitilannetta.

vielä : kirjoitti:

"Mutta sitä ei mainittu, tarkoittivatko arviot kokonaisvaikutusta (tuuli aallokko) vai vain tuulen aiheuttamaa kuormaa. "

No ei mainittukaan, mutta kun veneellä pääsee koneella vastatuuleen noissa oloissa ja potkurin työntö on laskettavissa, on tästä helppo päätellä noiden olevan aaltokuormien kanssa ja isolla marginaalilla. Ts sopivalla joustolla (=pitkä köysi) kuormat saa selvästi pienenemään. 35ft veneessä pelkkä tuulikuorma 15m/s tuulessa jää selvästi alle 100kgf:n eli alle 1000N

Lue lisää

Ei kannata laskea pelkkää tuulikuormaa, kun aallokon aiheuttamat tempoilut tulee käytännössä mukaan.
Joitakin lukuarvoja ankkuri- ja kiinnitysköysien kuormituksista on esitetty Svenska Kryssarklubbenin sivuilla
http://www.sxk.se/tekniska/btf/ankring/art12.htm

pitäskö hankkia2 kirjoitti:

no pitäskö laittaa peräankkuri 7,5kg Brucekopion kaveriksi Ankarolina jotta ei tarttis köyttä aina koilata. Jos näin niin onko 30metriä riittävä vai pitäskö olla 50metriä? Joskus on 30 metriä köyttä jäänyt liian lyhyeksi kun on ajoissa pudottanut peräankkurin rantautuessa, sitten on akrobaattisesti joutunut sitomaan lisäpalasia viimehetkellä...

Minkä paksunen Ankarolina riittäis tohon, se ohuempi vai pitääkö olla se paksumpi?

Lue lisää

Jos valitsee 8-lyödyn punotun, siis Octoply, Squareplait, tai millä nimikkeillä sitä nyt myydäänkin, ei köyttä tarvitse, eikä edes kannata koilata. Se pysyy parhaiten selvänä vain lappamalla säilytystilaansa.

30 m tosiaan jää usein lyhkäiseksi. Jos vain satamassa on tilaa, kannattaa ankkuri aina jättää niin kauas kuin mahdollista, ruotsalaiset asia erikseen.

Ikäseilori kirjoitti:

kohdistuvat voimat ovat helposti keula-ankkuriin kohdistuvia voimia suuremmat, joten peräankkurin tulisi olla mitoitettu isommaksi kuin keula-ankkurin. Lisäksi laituriin ankkuroitaessa peräankkurin köysi jätetään usein lyhyeksi optimimittaan nähden. Tosin useimmiten peräankkurissa ollessa ollaan veneessä tai sen lähettyvillä.
Äkillinen ukkospuuska luonnonsatamassa saattaa olla kohtalokas, jos ankkuri pettää. Ranta on lähellä ja aikaa on vähän.
Millä muuten perustelet, että pitkän matkan purjehtijoilla tulisi olla ketjua? Eikö lyhyemmällä matkalla voi tulla vastaavaa ankkurointitilannetta.

Lue lisää

Olen kanssasi eri mieltä ankkuroinnin kuormituksista.
-Keula-ankkurin varaan jäädään yleensä paljon avoimimmille ankkurointipaikoille kuin peräankkurilla. Esimerkkinä vuorovesialueen ankkuroinnit, joilla peräankkurin käyttämiseen ei yleensä ole mahdollisuuttakaan.

-Painava ketju vaimentaa veneen tempoilemista aallokossa eikä se hankaudu pohjan kivikoissa. Vene myös vaeltelee keula-ankkurissa ollessaan vähemmän kuin ankkuriköyttä käytettäessä. Omassa 33-jalkaisessa veneessäni on 70 metriä 10-millistä ketjua, CQR 35 lbs. Koko pituus on tarvittu varsin usein.
-vaikka ketjun kanssa ankkuroidessa yleensä riittää 3 x syvyys, suojattomalla paikalla kannattaa laskea ketjua 5-6 x syvyyden verran (ketjussa merkit 10 m välein). Pito paranee ketjulla. Ei rekaa myrskyn puuskissakaan, jos ankkuri on kunnolla tarttunut.

Pitkänmatkanpurjehtijoilla keula-ankkurointi toistuu sen verran usein, että ketju ankkurivinssi on ehdottomasti mukavin ankkurointitapa. Vinssi on jokseenkin välttämätön, jos ankkuroi tuulisilla paikoilla ja painavilla varusteilla. Hyvä varustus se on lyhyemmilläkin retkillä, mutta satunnaisista ankkuroinneista selviää vaatimattomimmillakin varusteilla.

Olet oikeassa äkillisistä ukkospuuskista. Juuri siksi en mielelläni laita peräankkuria ja kiinnitä keulaa rantakallioon - ellei paikka ole suojainen. Mieluummin keula-ankkuri ja rantautuminen kumijollalla. Se on mielestäni myös yksinkertaisin tapa.

Fortress on mukavampi kirjoitti:

Itselläni oli Fortressistä monen vuoden hyvät kokemukset. Nyt harmittaa, kun tulin antaneeksi sen pois edellisen veneeni mukana.
Peräankkurina olen taas käyttänyt Danforthia, mutta aion sittenkin hankkia uuden Fortressin (verkkokaupasta). Se oli kevyempänä mukavampi käsitellä ja sen pito oli erinomainen (paitsi kivikossa tai kallioisessa pohjassa). Keula-ankkurina on painava CQR niinkuin sinullakin, varma valinta. Rocna voisi olla vaihtoehto CQR:lle.

Tässä valintataulukko ja muutakin tietoa Fortressistä:
http://www.fortressanchors.com/fortress_anchor_guide.html

Lue lisää

Kuinka tuo Fortress eroaa Danforthtista?

Itse olen ollut enempi kuin tyytyväinen bruce kopioon. Paatti painaa 5,5t ja päivä ankkurina on http://www.biltema.fi/ ja pääkuokkana http://www.biltema.fi/
Jos on pienet säilytystilat ei bruce ole käytännöllisin, mutta...

koilaamatta kirjoitti:

Jos valitsee 8-lyödyn punotun, siis Octoply, Squareplait, tai millä nimikkeillä sitä nyt myydäänkin, ei köyttä tarvitse, eikä edes kannata koilata. Se pysyy parhaiten selvänä vain lappamalla säilytystilaansa.

30 m tosiaan jää usein lyhkäiseksi. Jos vain satamassa on tilaa, kannattaa ankkuri aina jättää niin kauas kuin mahdollista, ruotsalaiset asia erikseen.

Lue lisää

koska se oli aina märkä. Kerran suolavedessä uitettu multiplait-köysi ei tuntunut kuivuvan koskaan - toisin kuin tavallinen kolmilyöty köysi, joka ei ime vettä punosten väliin.

En nähnyt etua köyden koilaamisessa enkä koilaamatta jättämisessäkään. Kolmilyödyn köydenkin lappaan aivan samalla tavalla eikä sekään mene sekaisin. Ehkä kolmilyötyjen laaduissa on jotain eroja?

60-metrisen multiplaittini pesin lopulta makealla vedellä ja muutaman vrk:n kuivatuksen jälkeen panin koilattuna varaköydeksi peräboksin pohjalle. En tykännyt.

Ikäseilori kirjoitti:

kohdistuvat voimat ovat helposti keula-ankkuriin kohdistuvia voimia suuremmat, joten peräankkurin tulisi olla mitoitettu isommaksi kuin keula-ankkurin. Lisäksi laituriin ankkuroitaessa peräankkurin köysi jätetään usein lyhyeksi optimimittaan nähden. Tosin useimmiten peräankkurissa ollessa ollaan veneessä tai sen lähettyvillä.
Äkillinen ukkospuuska luonnonsatamassa saattaa olla kohtalokas, jos ankkuri pettää. Ranta on lähellä ja aikaa on vähän.
Millä muuten perustelet, että pitkän matkan purjehtijoilla tulisi olla ketjua? Eikö lyhyemmällä matkalla voi tulla vastaavaa ankkurointitilannetta.

Lue lisää

tuon "peräankkuriin kohdistuu suurempia voimia"? Tyypillisimminhän peräankkuria käytetään suojaisemmassa paikassa kuin keula-ankkuria.

Katselin niitä SXK:n sivuja äsken. Siellä oli myös artikkeli heidän kokeilustaan Winga 29:lla ja Najad 34:lla. Mielenkiintoinen oli havainto, että 14-16 m/s tuulessa Najadin suurin kuormitus ankkuriliinaan oli n. 2000 N, mikä vastaa n. 200 kg kuormaa. Tosin ihmettelen, millaisessa paikassa he ovat kokeensa tehneet, kun tuo tuuli nosti vain 50-70 cm aallokon. Tekstissä kyllä mainittiin kyseessäolleen "avoimet ankkuripaikat noin merimailin päässä rannasta".

Joka tapauksessa tuokin teksti tuki samaa näkemystä kuin monien kertomat kokemukset eli että huomattavasti katsastussääntöjen vaatimuksia kevyemmät ankkurit riittävät. Pohjan laadulla ja ankkurin tarttumisella on paljon enemmän merkitystä kuin painolla.

Luulen, että tuo kysymäsi juttu "pitkän matkan purjehtijoista" oli kirjoitettu samanlaisella ajatuskululla kuin itse kirjoitin "valtamerellisistä mitoituksista". Itämerellä ja erityisesti Suomen rannikoilla ja saaristossa ankkuroidaan tyypillisesti aivan toisenlaisissa paikoissa ja olosuhteissa. Siksi jokin 20 kg ankkuri 30 m ketju 100 m köysi on meidän vesillämme aika pahasti "ylitapon" puolella. En tarkoita, ettäkö olisi jotenkin väärin semmoinenkaan varustus hankkia, jos haluaa ja sille on järkevästi tilaa veneessä.

Bruce Spring... kirjoitti:

Kuinka tuo Fortress eroaa Danforthtista?

Itse olen ollut enempi kuin tyytyväinen bruce kopioon. Paatti painaa 5,5t ja päivä ankkurina on http://www.biltema.fi/ ja pääkuokkana http://www.biltema.fi/
Jos on pienet säilytystilat ei bruce ole käytännöllisin, mutta...

Lue lisää

Varmoja eroja mielestäni ovat:
- erilainen metalli ja eroa rakenteessa
- Fortress on pitokykyyn nähden kevyempi
- Fortress on kalliimpi
- testituloksissa on eroja
Fortressin hyviä puolia, oma mielipide:
- vara-ankkuriksi erityisen hyvä, koska on purettavissa osiin ja mahtuu pieneen tilaan
- kevyenä se on helppo käsitellä (FX-16 painaa 4.5 kg)
- erittäin hyvä pito savi-, muta- ja hiekkapohjassa (joskus asettuu keveyden takia hitaasti, mutta pitää tartuttuaan).

Vara-ankkurina olen joutunut turvautumaan Fortressiin pari kertaa, kun Bruce-peräankkurin ote on yllättäen pettänyt ja keula on alkanut tökkiä kallioon. Nykyisessä veneessäni ei enää ole Brucea peräankkurina.

Perhepurjehtija kirjoitti:

tuon "peräankkuriin kohdistuu suurempia voimia"? Tyypillisimminhän peräankkuria käytetään suojaisemmassa paikassa kuin keula-ankkuria.

Katselin niitä SXK:n sivuja äsken. Siellä oli myös artikkeli heidän kokeilustaan Winga 29:lla ja Najad 34:lla. Mielenkiintoinen oli havainto, että 14-16 m/s tuulessa Najadin suurin kuormitus ankkuriliinaan oli n. 2000 N, mikä vastaa n. 200 kg kuormaa. Tosin ihmettelen, millaisessa paikassa he ovat kokeensa tehneet, kun tuo tuuli nosti vain 50-70 cm aallokon. Tekstissä kyllä mainittiin kyseessäolleen "avoimet ankkuripaikat noin merimailin päässä rannasta".

Joka tapauksessa tuokin teksti tuki samaa näkemystä kuin monien kertomat kokemukset eli että huomattavasti katsastussääntöjen vaatimuksia kevyemmät ankkurit riittävät. Pohjan laadulla ja ankkurin tarttumisella on paljon enemmän merkitystä kuin painolla.

Luulen, että tuo kysymäsi juttu "pitkän matkan purjehtijoista" oli kirjoitettu samanlaisella ajatuskululla kuin itse kirjoitin "valtamerellisistä mitoituksista". Itämerellä ja erityisesti Suomen rannikoilla ja saaristossa ankkuroidaan tyypillisesti aivan toisenlaisissa paikoissa ja olosuhteissa. Siksi jokin 20 kg ankkuri 30 m ketju 100 m köysi on meidän vesillämme aika pahasti "ylitapon" puolella. En tarkoita, ettäkö olisi jotenkin väärin semmoinenkaan varustus hankkia, jos haluaa ja sille on järkevästi tilaa veneessä.

Lue lisää

Ei tätä minulta kysytty, mutta vastaanpa silti.

Taannoinen myrsky, jossa raumalaisten Gävlen-eskaaderin osanottajia kuoli, vietettiin Ruotsin puolella ankkurissa. Yksikin ankkuri piti kevyesti, mutta toisen lisääminen lopetti "uistelun". Tuulta oli vielä saaren takana ankkuripaikallakin hyvän matkaa yli kahdenkymmenen topin korkeudella ja sitä kesti kauan. Ujellus oli melkoinen, mutta mikään paikka ei ollut lujilla, aivan olosuhteiden kunnioituksesta annkuriköydet oli kuitenkin tuotu vinsseille.

Muutamia kertoja on sattunut kovempi sivutuuli peräankkurissa ollessa. Veto ankkuriköydessä on silloin ollut aivan toista kertaluokkaa ja hyvin kaivautuneen ankkurin nosto vaatinut todella voimaa. Siinä se perustelu oli rivien välissä, sivuttaisesta voimasta se johtuu. Vieläpä tuulipintaakin veneillä on paljon enemmän kyljissä. Naantalin satamaakin voi pitää suojaisena, mutta se sivusta tuleva tuuli väärästä suunnasta oli kerran riittävä irroitellakseen koko vierasvenelaituria. Onneksemme emme olleet siinä kiinni sillä kertaa.

ankkuriköyteen, kirjoitti:

koska se oli aina märkä. Kerran suolavedessä uitettu multiplait-köysi ei tuntunut kuivuvan koskaan - toisin kuin tavallinen kolmilyöty köysi, joka ei ime vettä punosten väliin.

En nähnyt etua köyden koilaamisessa enkä koilaamatta jättämisessäkään. Kolmilyödyn köydenkin lappaan aivan samalla tavalla eikä sekään mene sekaisin. Ehkä kolmilyötyjen laaduissa on jotain eroja?

60-metrisen multiplaittini pesin lopulta makealla vedellä ja muutaman vrk:n kuivatuksen jälkeen panin koilattuna varaköydeksi peräboksin pohjalle. En tykännyt.

Lue lisää

Köyden märkyys ei kylläkään suuremmin riipu punonnasta, vaan materiaalista. Eri kuidut vetävät vettä aivan eri tavoin. Polyamidi on ankkuriköydeksi mukavan venyvää, mutta märkää. Samoin rakenteista 8-lyöty on nykäyksiä vaimentavaa. Ja kaupan päälle lähes täysin sotkeentumatonta, mikä on siinä käytössä todella suuri plussa.

punonta kirjoitti:

Köyden märkyys ei kylläkään suuremmin riipu punonnasta, vaan materiaalista. Eri kuidut vetävät vettä aivan eri tavoin. Polyamidi on ankkuriköydeksi mukavan venyvää, mutta märkää. Samoin rakenteista 8-lyöty on nykäyksiä vaimentavaa. Ja kaupan päälle lähes täysin sotkeentumatonta, mikä on siinä käytössä todella suuri plussa.

Lue lisää

on se märkä köysi.

Oma 3-lyöty ankkuriköyteni on Tarzan-Birosoftia, joka myös on mukavan sotkeutumaton eikä ole märkä.

pitäskö hankkia2 kirjoitti:

no pitäskö laittaa peräankkuri 7,5kg Brucekopion kaveriksi Ankarolina jotta ei tarttis köyttä aina koilata. Jos näin niin onko 30metriä riittävä vai pitäskö olla 50metriä? Joskus on 30 metriä köyttä jäänyt liian lyhyeksi kun on ajoissa pudottanut peräankkurin rantautuessa, sitten on akrobaattisesti joutunut sitomaan lisäpalasia viimehetkellä...

Minkä paksunen Ankarolina riittäis tohon, se ohuempi vai pitääkö olla se paksumpi?

Lue lisää

köysi versio ja 50 metriä pitkä koska jos haluat nukkua ja olla veneessä rauhassa,liina kovassa tuulessa alkaa "soimaan" ja väpättämään jos tuulikulma on oikea, köysi on äänetön eikä väpätä.Bruce ei koskaan ole pettänyt ,köyden ja ankkurin väliin kannattaa hankkia väh. 3metrin "lyijyköysi" ankkuri peräkaiteeseen telineeseen säilytykseen.Ruotsalaiset purjehtijat käyttävät kaiteessa telinettä jota pitkin voi ankkurin laskea ja nostaa rullaa pitkin ettei kolhi kylkiä voi myös pestä sen T: VEN

kertovavvt kirjoitti:

Normaaliankkurin paino lasketaan yksirunkoisissa veneissä kaavalla:
P = L B D,
jossa P on ankkurin paino (kg), L on veneen kokonaispituus (m), B on veneen suuri leveys (m) ja D on
veneen uppouma (tn). Kevytankkuri voi olla enintään 40 % kevyempi kuin kaavalla saatu tulos.
Kokoonpantavien ankkureiden lukituksen käyttöasentoon pitää olla varma ja kunnossa.

Lue lisää

Veneemme 32 jalkaa ja 5t tyhjäpainoa ja ankkureina 10kg Delta keulasssa 6m suurempaa kettinkiä (juuri jaksaa käsin nostaa kun on ankkuriteline (ilman moottoroitua ankkurivinssiä)) ja takakaiteessa 10kg Bruce 3m kettinkiä.
Saareen rantautuessa käytämmä Brucea. Saaristossa redille ankkuroituna Deltaa ja joskus laitamme n. 60 asteen kulmaan keulaan myös Brucen tuon Deltan lisäksi eli kaksoisankkurointi keulasta. Saaristossa pärjätty mainosti näin.

ankkurin pitoa kirjoitti:

Olen kanssasi eri mieltä ankkuroinnin kuormituksista.
-Keula-ankkurin varaan jäädään yleensä paljon avoimimmille ankkurointipaikoille kuin peräankkurilla. Esimerkkinä vuorovesialueen ankkuroinnit, joilla peräankkurin käyttämiseen ei yleensä ole mahdollisuuttakaan.

-Painava ketju vaimentaa veneen tempoilemista aallokossa eikä se hankaudu pohjan kivikoissa. Vene myös vaeltelee keula-ankkurissa ollessaan vähemmän kuin ankkuriköyttä käytettäessä. Omassa 33-jalkaisessa veneessäni on 70 metriä 10-millistä ketjua, CQR 35 lbs. Koko pituus on tarvittu varsin usein.
-vaikka ketjun kanssa ankkuroidessa yleensä riittää 3 x syvyys, suojattomalla paikalla kannattaa laskea ketjua 5-6 x syvyyden verran (ketjussa merkit 10 m välein). Pito paranee ketjulla. Ei rekaa myrskyn puuskissakaan, jos ankkuri on kunnolla tarttunut.

Pitkänmatkanpurjehtijoilla keula-ankkurointi toistuu sen verran usein, että ketju ankkurivinssi on ehdottomasti mukavin ankkurointitapa. Vinssi on jokseenkin välttämätön, jos ankkuroi tuulisilla paikoilla ja painavilla varusteilla. Hyvä varustus se on lyhyemmilläkin retkillä, mutta satunnaisista ankkuroinneista selviää vaatimattomimmillakin varusteilla.

Olet oikeassa äkillisistä ukkospuuskista. Juuri siksi en mielelläni laita peräankkuria ja kiinnitä keulaa rantakallioon - ellei paikka ole suojainen. Mieluummin keula-ankkuri ja rantautuminen kumijollalla. Se on mielestäni myös yksinkertaisin tapa.

Lue lisää

lähinnä sitä, miksi vain pitkän matkan menijöillä pitäisi olla ketju. Kyllä lyhyelläkin matkalla voi tulla yhtä vaativat ankkurointitarpeet.
Eihän ankkurin kokoa valita sen mukaan kuinka usein joku tilanne toistuu, vaan sen mukaan, että sen ensimmäisen ja ehkä ainoan tilanteen tullen on riittävä pito.
Mukavuustekijät on sitten oma lukunsa.
Vuorovesialueet on muuten niitä ainoita paikkoja, missä käytetään perä- ja keula-ankkuria yhtäaikaisesti esim. jokisuistoissa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

tuon "peräankkuriin kohdistuu suurempia voimia"? Tyypillisimminhän peräankkuria käytetään suojaisemmassa paikassa kuin keula-ankkuria.

Katselin niitä SXK:n sivuja äsken. Siellä oli myös artikkeli heidän kokeilustaan Winga 29:lla ja Najad 34:lla. Mielenkiintoinen oli havainto, että 14-16 m/s tuulessa Najadin suurin kuormitus ankkuriliinaan oli n. 2000 N, mikä vastaa n. 200 kg kuormaa. Tosin ihmettelen, millaisessa paikassa he ovat kokeensa tehneet, kun tuo tuuli nosti vain 50-70 cm aallokon. Tekstissä kyllä mainittiin kyseessäolleen "avoimet ankkuripaikat noin merimailin päässä rannasta".

Joka tapauksessa tuokin teksti tuki samaa näkemystä kuin monien kertomat kokemukset eli että huomattavasti katsastussääntöjen vaatimuksia kevyemmät ankkurit riittävät. Pohjan laadulla ja ankkurin tarttumisella on paljon enemmän merkitystä kuin painolla.

Luulen, että tuo kysymäsi juttu "pitkän matkan purjehtijoista" oli kirjoitettu samanlaisella ajatuskululla kuin itse kirjoitin "valtamerellisistä mitoituksista". Itämerellä ja erityisesti Suomen rannikoilla ja saaristossa ankkuroidaan tyypillisesti aivan toisenlaisissa paikoissa ja olosuhteissa. Siksi jokin 20 kg ankkuri 30 m ketju 100 m köysi on meidän vesillämme aika pahasti "ylitapon" puolella. En tarkoita, ettäkö olisi jotenkin väärin semmoinenkaan varustus hankkia, jos haluaa ja sille on järkevästi tilaa veneessä.

Lue lisää

,jolla liikkuu vaikuttaa tietysti ankkurivalintaan. Jos liikut sisäsaaristossa tai järvillä kuten jutuistasi voisi päätellä pärjäät tietysti kevyemmällä kalustolla.
Ulkosaaristossa ja rannikolla ankkurointivaatimukset ovat samaa luokkaa kuin muillakin maailman merillä osittain jopa vaativammat. Aina ei ole mahdollisuutta valita ankkurointipaikkaa eikä aikaa.

Ikäseilori kirjoitti:

,jolla liikkuu vaikuttaa tietysti ankkurivalintaan. Jos liikut sisäsaaristossa tai järvillä kuten jutuistasi voisi päätellä pärjäät tietysti kevyemmällä kalustolla.
Ulkosaaristossa ja rannikolla ankkurointivaatimukset ovat samaa luokkaa kuin muillakin maailman merillä osittain jopa vaativammat. Aina ei ole mahdollisuutta valita ankkurointipaikkaa eikä aikaa.

Lue lisää

Jos tosissasi väität, että huviveneilijän ankkurointiolosuhteet missään Itämerellä ovat samanlaiset kuin vaikkapa Southhamptonin edustalla?

ikä olla noin 15 kirjoitti:

Jos tosissasi väität, että huviveneilijän ankkurointiolosuhteet missään Itämerellä ovat samanlaiset kuin vaikkapa Southhamptonin edustalla?

oli aika huono esimerkki sen takia, että siellä on ankkuripaikkoja todella vähän. Yksityisiä poijuja on runsaasti ja rantavedet matalia (kuivuu laskuvedellä), liikenne on vilkasta. Itse menisisin Southamptonissa vaikka Ocean Village Marinaan (joka on kallis!). Parempia, joskaan ei ehkä tuulilta yhtä suojaisia ankkuripaikkoja on Eng.kanaalin alueella nimenomaan muualla kuin Southamptonissa ;-)

Olen samaa mieltä ikäseilorin kanssa siinä, että on turha hankkia liian heppoista ankkurivarustusta kotivesillekään. Jotain yönä se ukkosmyrsky kuitenkin yllättää. Edes kunnollinen pääankkuri (esim. CQR, Bruce-kopio, Delta, Rocna..) 5m ketjua 40-50 m köyttä kannattaa sittenkin hankkia, vaikka "lounas"ankkurina käyttäisikin jotain heppoisempaa varustusta.

Kaikkein huonoin ankkuri, jota näkee perheveneissä käytettävän, on mielestäni kokoonpantava naara-ankkuri tai pienikokoinen tukkiankkuri. Jos tukkiankkurin hankkii, sen pitää olla iso ja painava (ehkä 20-25 kg 32-jalkaiseen veneeseen).

Jos tulevaisuuden suunnitelmissa on purjehdusreviirin laajentaminen, miksi ei samantien hankkisi vuorovesille kelpaavaa varustusta? Sillä on hyvä ankkuroida Saaristomerelläkin. Eihän ankkurin rekaaminen voi olla kivaa, vai onko?

Oletko muuten kokeillut kovan tuulen ankkurointia Gotska Sandön suojassa?

Southamptonissa ankkurointi kirjoitti:

oli aika huono esimerkki sen takia, että siellä on ankkuripaikkoja todella vähän. Yksityisiä poijuja on runsaasti ja rantavedet matalia (kuivuu laskuvedellä), liikenne on vilkasta. Itse menisisin Southamptonissa vaikka Ocean Village Marinaan (joka on kallis!). Parempia, joskaan ei ehkä tuulilta yhtä suojaisia ankkuripaikkoja on Eng.kanaalin alueella nimenomaan muualla kuin Southamptonissa ;-)

Olen samaa mieltä ikäseilorin kanssa siinä, että on turha hankkia liian heppoista ankkurivarustusta kotivesillekään. Jotain yönä se ukkosmyrsky kuitenkin yllättää. Edes kunnollinen pääankkuri (esim. CQR, Bruce-kopio, Delta, Rocna..) 5m ketjua 40-50 m köyttä kannattaa sittenkin hankkia, vaikka "lounas"ankkurina käyttäisikin jotain heppoisempaa varustusta.

Kaikkein huonoin ankkuri, jota näkee perheveneissä käytettävän, on mielestäni kokoonpantava naara-ankkuri tai pienikokoinen tukkiankkuri. Jos tukkiankkurin hankkii, sen pitää olla iso ja painava (ehkä 20-25 kg 32-jalkaiseen veneeseen).

Jos tulevaisuuden suunnitelmissa on purjehdusreviirin laajentaminen, miksi ei samantien hankkisi vuorovesille kelpaavaa varustusta? Sillä on hyvä ankkuroida Saaristomerelläkin. Eihän ankkurin rekaaminen voi olla kivaa, vai onko?

Oletko muuten kokeillut kovan tuulen ankkurointia Gotska Sandön suojassa?

Lue lisää

Arviolta n. 25 kg tukkiankkuri ja 5m ketjua köysi on pitänyt hyvin monenlaisissa luonnonsatamissa. Vene 3300 kg

Southamptonissa ankkurointi kirjoitti:

oli aika huono esimerkki sen takia, että siellä on ankkuripaikkoja todella vähän. Yksityisiä poijuja on runsaasti ja rantavedet matalia (kuivuu laskuvedellä), liikenne on vilkasta. Itse menisisin Southamptonissa vaikka Ocean Village Marinaan (joka on kallis!). Parempia, joskaan ei ehkä tuulilta yhtä suojaisia ankkuripaikkoja on Eng.kanaalin alueella nimenomaan muualla kuin Southamptonissa ;-)

Olen samaa mieltä ikäseilorin kanssa siinä, että on turha hankkia liian heppoista ankkurivarustusta kotivesillekään. Jotain yönä se ukkosmyrsky kuitenkin yllättää. Edes kunnollinen pääankkuri (esim. CQR, Bruce-kopio, Delta, Rocna..) 5m ketjua 40-50 m köyttä kannattaa sittenkin hankkia, vaikka "lounas"ankkurina käyttäisikin jotain heppoisempaa varustusta.

Kaikkein huonoin ankkuri, jota näkee perheveneissä käytettävän, on mielestäni kokoonpantava naara-ankkuri tai pienikokoinen tukkiankkuri. Jos tukkiankkurin hankkii, sen pitää olla iso ja painava (ehkä 20-25 kg 32-jalkaiseen veneeseen).

Jos tulevaisuuden suunnitelmissa on purjehdusreviirin laajentaminen, miksi ei samantien hankkisi vuorovesille kelpaavaa varustusta? Sillä on hyvä ankkuroida Saaristomerelläkin. Eihän ankkurin rekaaminen voi olla kivaa, vai onko?

Oletko muuten kokeillut kovan tuulen ankkurointia Gotska Sandön suojassa?

Lue lisää

tuo sinun minimisuosituksesi näyttää olevan kuin minulla tuolla muuta rivi ylempänä. Mutta olen eri mieltä siitä, kannattaako hankkia Itämerellä veneilyyn ankkurivarustusta, joka riittäisi valtamerille. Perustelu: sellainen varustus (15-20 kg ankkuri, 50-100 m kettinkiä ja ehkä vielä 100-200 m köyttä) maksaa, vie tilaa ja on pirun hankala käsitellä ilman vinssiä. Jos sinne "isoille vesille" joskus tosiaan lähtee, moisen hankinnan voi tehdä sittenkin. Jos ei lähde, meni rahat hukkaan ja kaluston hankalakäyttöisyys luultavasti aiheuttaa sen, että ankkuroimiset jäävät sikseen.

kokemukset kirjoitti:

Arviolta n. 25 kg tukkiankkuri ja 5m ketjua köysi on pitänyt hyvin monenlaisissa luonnonsatamissa. Vene 3300 kg

ja samalla saa vähän liikuntaa kun laskee ja nostaa käsin painavaa ankkuria ketjuineen, kun ei ole punttisalia veneessä, ainakaan vielä :)

Southamptonissa ankkurointi kirjoitti:

oli aika huono esimerkki sen takia, että siellä on ankkuripaikkoja todella vähän. Yksityisiä poijuja on runsaasti ja rantavedet matalia (kuivuu laskuvedellä), liikenne on vilkasta. Itse menisisin Southamptonissa vaikka Ocean Village Marinaan (joka on kallis!). Parempia, joskaan ei ehkä tuulilta yhtä suojaisia ankkuripaikkoja on Eng.kanaalin alueella nimenomaan muualla kuin Southamptonissa ;-)

Olen samaa mieltä ikäseilorin kanssa siinä, että on turha hankkia liian heppoista ankkurivarustusta kotivesillekään. Jotain yönä se ukkosmyrsky kuitenkin yllättää. Edes kunnollinen pääankkuri (esim. CQR, Bruce-kopio, Delta, Rocna..) 5m ketjua 40-50 m köyttä kannattaa sittenkin hankkia, vaikka "lounas"ankkurina käyttäisikin jotain heppoisempaa varustusta.

Kaikkein huonoin ankkuri, jota näkee perheveneissä käytettävän, on mielestäni kokoonpantava naara-ankkuri tai pienikokoinen tukkiankkuri. Jos tukkiankkurin hankkii, sen pitää olla iso ja painava (ehkä 20-25 kg 32-jalkaiseen veneeseen).

Jos tulevaisuuden suunnitelmissa on purjehdusreviirin laajentaminen, miksi ei samantien hankkisi vuorovesille kelpaavaa varustusta? Sillä on hyvä ankkuroida Saaristomerelläkin. Eihän ankkurin rekaaminen voi olla kivaa, vai onko?

Oletko muuten kokeillut kovan tuulen ankkurointia Gotska Sandön suojassa?

Lue lisää

- jos ensin hankit suosituksia pienemmän ankkurin, joudut ehkä muutaman pahan rekaamisen jälkeen toisiin ajatuksiin ja vaihdat isompaan. Säästöäkö?
- ei ankkurointi ole yhtään vaikeampaa kunnon varustuksella, päinvastoin. Jos keulassa on valmiina pidikkeessään esim. 16 kg:n CQR ja 8-millinen ketju juoksee ankkurivinssin kautta ketjuboksista, voiko enää olla helpompaa? Ketjuun olet laittanut merkit 10 metrin välein ja kaiusta tsekannut ankkuripaikan syvyyden. Ketjua päästät ulos 3 x syvyyden verran ja panet varmuuden vuoksi ketjukoukun köyden pätkän keulaknaapiin (ettei kuormitus jää vinssin varaan). Nopea ja kerralla selvä. Voit vielä tsekata pidon pakittamalla reippaasti, jos haluat. Siinä pysyy yöllisissä puuskissakin. Minusta homma on niin helppo, etten juuri viitsi käyttää peräankkuria ja viritellä köysiä maihin.
- Keula-ankkurointiin on helppo tulla ja lähteä yksinäänkin. Jolla on rantautumisia varten.

pieni 32-jalkaiseen! kirjoitti:

- jos ensin hankit suosituksia pienemmän ankkurin, joudut ehkä muutaman pahan rekaamisen jälkeen toisiin ajatuksiin ja vaihdat isompaan. Säästöäkö?
- ei ankkurointi ole yhtään vaikeampaa kunnon varustuksella, päinvastoin. Jos keulassa on valmiina pidikkeessään esim. 16 kg:n CQR ja 8-millinen ketju juoksee ankkurivinssin kautta ketjuboksista, voiko enää olla helpompaa? Ketjuun olet laittanut merkit 10 metrin välein ja kaiusta tsekannut ankkuripaikan syvyyden. Ketjua päästät ulos 3 x syvyyden verran ja panet varmuuden vuoksi ketjukoukun köyden pätkän keulaknaapiin (ettei kuormitus jää vinssin varaan). Nopea ja kerralla selvä. Voit vielä tsekata pidon pakittamalla reippaasti, jos haluat. Siinä pysyy yöllisissä puuskissakin. Minusta homma on niin helppo, etten juuri viitsi käyttää peräankkuria ja viritellä köysiä maihin.
- Keula-ankkurointiin on helppo tulla ja lähteä yksinäänkin. Jolla on rantautumisia varten.

Lue lisää

Ei ton kokoisissa yleensä ole vinssiä eikä sitä oikein ole järkevää hankkiakaan, jos ei ole varma tarpeesta. Itämeriankkurointiin ei tarvita.
Vinssi maksaa, vaatii huoltoa ja on ennenkaikkea tiellä siinä keulakannella. Siksi kaluston pitää olla helposti käsiteltävissä.

Kymppikiloinen riittää kevyesti noin pieneen. Jos ankkuri ei tartu, ei muutama lisäkilo enää auta. Silloin haetaan parempi paikka. Uskosi noihin pahoihin rekaamisiin on säälittävää.

Keula-ankkurointi on sinänsä helppo ja näppärä tsydeemi. Ilman muuta parempi kuin rantakiinnitykset luonnonsatamissa, siinä ollaan samaa mieltä.

pieni 32-jalkaiseen! kirjoitti:

- jos ensin hankit suosituksia pienemmän ankkurin, joudut ehkä muutaman pahan rekaamisen jälkeen toisiin ajatuksiin ja vaihdat isompaan. Säästöäkö?
- ei ankkurointi ole yhtään vaikeampaa kunnon varustuksella, päinvastoin. Jos keulassa on valmiina pidikkeessään esim. 16 kg:n CQR ja 8-millinen ketju juoksee ankkurivinssin kautta ketjuboksista, voiko enää olla helpompaa? Ketjuun olet laittanut merkit 10 metrin välein ja kaiusta tsekannut ankkuripaikan syvyyden. Ketjua päästät ulos 3 x syvyyden verran ja panet varmuuden vuoksi ketjukoukun köyden pätkän keulaknaapiin (ettei kuormitus jää vinssin varaan). Nopea ja kerralla selvä. Voit vielä tsekata pidon pakittamalla reippaasti, jos haluat. Siinä pysyy yöllisissä puuskissakin. Minusta homma on niin helppo, etten juuri viitsi käyttää peräankkuria ja viritellä köysiä maihin.
- Keula-ankkurointiin on helppo tulla ja lähteä yksinäänkin. Jolla on rantautumisia varten.

Lue lisää

jos et halua käyttää veneen mittoihin perustuvaa laskentakaavaa. Turha niitä kaavoja tai suosituksia on tyrmätä uskomuksella, että kevyempi pitää siinä missä painavampikin (ankkuriköyteen asennettavia lisäpainojakin muuten käytetään pidon lisäämiseksi). "Siperia opettaa" ;-)

http://www.cncphotoalbum.com/technical/anchorguide.htm

http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=69

painosuosituksia kirjoitti:

jos et halua käyttää veneen mittoihin perustuvaa laskentakaavaa. Turha niitä kaavoja tai suosituksia on tyrmätä uskomuksella, että kevyempi pitää siinä missä painavampikin (ankkuriköyteen asennettavia lisäpainojakin muuten käytetään pidon lisäämiseksi). "Siperia opettaa" ;-)

http://www.cncphotoalbum.com/technical/anchorguide.htm

http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=69

Lue lisää

Jälkimmäisen linkin mukaan 32-jalkaiseen riittäisi hyvinkin jopa 7,5-kiloinen. Lewmarin taulukko on kovin harvajakoinen, 20-30 ft ja 30-40 ft. Koska epäilemättä suositus on tehty riittämään taulukon yläpäässä, on se alapäähän reilusti yli. Siksi katsoin myös alempaa kokoa, jossa suositeltiin 7,5-10 kg.

Noiden perusteella 10 kg Bruce tai Delta riittää varmasti 32-jalkaiseen. Liityn siis näihin hillitymmän kokoluokan suosittelijoihin.

näköjään noin kirjoitti:

Ei ton kokoisissa yleensä ole vinssiä eikä sitä oikein ole järkevää hankkiakaan, jos ei ole varma tarpeesta. Itämeriankkurointiin ei tarvita.
Vinssi maksaa, vaatii huoltoa ja on ennenkaikkea tiellä siinä keulakannella. Siksi kaluston pitää olla helposti käsiteltävissä.

Kymppikiloinen riittää kevyesti noin pieneen. Jos ankkuri ei tartu, ei muutama lisäkilo enää auta. Silloin haetaan parempi paikka. Uskosi noihin pahoihin rekaamisiin on säälittävää.

Keula-ankkurointi on sinänsä helppo ja näppärä tsydeemi. Ilman muuta parempi kuin rantakiinnitykset luonnonsatamissa, siinä ollaan samaa mieltä.

Lue lisää

Vertailussa oli 7kg ja 11kg CQR sekä 5kg ja 11kg Bruce. Katso itse testituloksia ja päättele auttaako "muutama lisäkilo".
http://www.sxk.se/tekniska/btf/ankring/ankpr1.htm
http://www.sxk.se/tekniska/btf/ankring/ankprb3.htm

Samassa pituuluokassa on tietenkin monen tyyppisiä ja painoisia veneitä. Painavaan matkaveneeseen on varmaankin syytä valita raskaampi ankkuri kuin kevyempään kippoon. Käyttöaluekin vaikuttaa niinkuin totesit. Ankkurin paino riippuu myös sen tyypistä. Painava ketju lisää ankkurin pitoa.

Ankkurivinssi on joissakin veneissä sijoitettu ankkuriboksiin. Nykyisessä 33-ft veneessäni se on keulakannella, mutta en ole huomannut sijoitusta häiritseväksi siinäkään. Omakohtaista kokemusta on kertynyt Lofransin, S-L:n ja Lewmarin ankkurivinsseistä edellisissä veneissäni. Mielestäni niiden huollontarve on ollut jopa vähäisempi kuin skuutti- ja fallivinssien.
"Uskosi noihin pahoihin rekaamisiin on säälittävää" - kysymys ei todellakaan ollut uskon asioista!

Tietenkin ankkurivinssi maksaa ja pitkä ankkuriketju maksaa. Siitä en suinkaan ole eri mieltä. Joskus muuten turvallisuudesta maksaa mielelläänkin....

painosuosituksia kirjoitti:

jos et halua käyttää veneen mittoihin perustuvaa laskentakaavaa. Turha niitä kaavoja tai suosituksia on tyrmätä uskomuksella, että kevyempi pitää siinä missä painavampikin (ankkuriköyteen asennettavia lisäpainojakin muuten käytetään pidon lisäämiseksi). "Siperia opettaa" ;-)

http://www.cncphotoalbum.com/technical/anchorguide.htm

http://en.lewmar.com/products/index.aspx?lang=1&page_id=69

Lue lisää

yachtworldin sivuilta. Tämän puheena olevan kokoluokan (n. 32 ft) cruisereissa näyttäisi ankkurivinssi olevan yleinen. Johtuneeko siitä, että useimmat myynnissä olevat sattuivat sijaitsemaan vuorovesialueella?

Esim Hallberg Rassyissä 31-jalan kokoluokassa (HR312 ja HR 31 MkII) näytti olevan 16kg CQR (jos ankkurin paino mainittiin), ankkurivinssi ja 8 mm ketju. Sen pituudeksi mainittiin 70 m (olisikohan alkuper. tehtaalla pantu varustus?).
Jos vene oli myynnissä Itämeren puolella, kuvissa ei välttämättä näkynyt keula-ankkuria eikä ankkurivinssiäkään. Tutkikaa itse. Ihan mielenkiintoista nettisurffailua tältäkin kannalta!

pitää olla kirjoitti:

köysi versio ja 50 metriä pitkä koska jos haluat nukkua ja olla veneessä rauhassa,liina kovassa tuulessa alkaa "soimaan" ja väpättämään jos tuulikulma on oikea, köysi on äänetön eikä väpätä.Bruce ei koskaan ole pettänyt ,köyden ja ankkurin väliin kannattaa hankkia väh. 3metrin "lyijyköysi" ankkuri peräkaiteeseen telineeseen säilytykseen.Ruotsalaiset purjehtijat käyttävät kaiteessa telinettä jota pitkin voi ankkurin laskea ja nostaa rullaa pitkin ettei kolhi kylkiä voi myös pestä sen T: VEN

Lue lisää

Harvoinpa jos koskaan on liina ankkuroinnissa soinut. Aika vähänhän sitä on pinnalla näkyvissäkään. Poijussa tilanne on tietysti toinen, mutta silloinhan voi käyttää köyttäkin, jos tietää, että tuulta on yöllä odotettavissa.

ankkurissa kirjoitti:

Harvoinpa jos koskaan on liina ankkuroinnissa soinut. Aika vähänhän sitä on pinnalla näkyvissäkään. Poijussa tilanne on tietysti toinen, mutta silloinhan voi käyttää köyttäkin, jos tietää, että tuulta on yöllä odotettavissa.

Lue lisää

Vedessä oleva liina vaimentaa muutenkin värähtelytaipumusta oleellisesti, vaikka olisi laskenut ankkurin asiallisesti vähän pidemmällekin ja liinaa enemmän näkyvissä. Ankkurin kuitenkin joutuu useammin kuin harvoin vetämään vinssille tuulen friskatessa tai kääntyessä. Silloin köysi on paljon mukavampi käsiteltävä, sanovat liinan käyttäjät liinasta vinssillä mitä hyvänsä. Se köysi kun toimii ST-vinssilläkin.

Tas kuuluu itikan ininää ,vaikka on talvi?

On kokemusta CQR-kopiosta. Surkea. Upposi kyllä mutapohjaan, mutta siinä ankkurista käy vaikka vanha kattila.

Aura pääsi kääntymään ihan liikaa sivulle, akseli väljä. Tämän johdosta ei purrut kiinni kovaan hiekkaan tai jos pohjassa oli kasvillisuutta. Vaihdoin Bruce-kopioon, ei toiminut sekään. Tässä taas etureuna oli aidosta poiketen tylsä ja sivut väärältä puolelta teroitettu.

Nyt ankkurina on Delta, aivan ylivoimainen noihin CQR ja Bruce-kopioihin verraten.