Kertokaa omia kokemuksia rinnankorjausleikkauksesta. Itselläni edessä jossain vaiheessa ja pistää miettimään eri vaihtoehtoja. Aika iso leikkaus kuitenkin.
Joten otan mielellään vastaan kokemuksia, hyviä ja huonoja!
Joten otan mielellään vastaan kokemuksia, hyviä ja huonoja!
Vastaukset 15
Vanhimmat
http://www.rintasyopayhdistys.fi/?page=21&lang=1
Eli tuoltakin kannattaa kysellä, varmasti löytyy vastaajia. Tuonne siis pitää rekisteröityä mutta jäsen ei tarvitse olla.
lukea tietoa palstalta www,cancar,fi
Jos saisin nyt päättää en tekisi uudelleen.
Olin silloin 34v ja olen saanut lapsen tämän jälkeen. Nyt rinnat ovat aivan eri paria vaikka aliuksi koko ja näkö aika samoja. Kun vuosien varrella toinen suuntaa matkansa alaspäin toinen yhä ah niin terhakka.
suurin ongelma on minusta jatkuva kipu kainalossa koska leikkaus vaati imusolmukkeiden poiston syövän takia niitä ei poistettu. Tästä samasta johtuu myös kainalon turvotus. Olen kova tekemään käsilläni ja rinnan leikkaus invalidisoi lähes kokonaan toisen käden.
Leikkaus on valtava jos ajattelee että leikkauksen jälkeen mittasin huvittaani niin etumuksessa oli 67cm leikkaushaavaa ja vatsan kanssa aluksi hankala tulla toimeen koska nouseminen yms vaikeaa. Etumus on kuin pakanamaan kartta joten en kehtaa käydä yleisissä saunoissa sillä ihmiset tuijottaa vaikka rinta onkin jäähän siihen aivan selvät leikkausarvet kuten vatsaankin.
Kysy lisää minun mielipiteeni tämä eli itse en tyytyväinen.
Olen päässyt kokeilemaan toimeen tulemista sekä proteesin että tram-rinnan kanssa - vuosia molempia - eikä niitä voi edes verrata toisiinsa.
Leikkaus oli pitkä, mutta lopputulos erinomainen ja parani nopeasti. Mitään "jälkitauteja" ei jäänyt. Totta kai leikattu rinta on arpinen eikä tietenkään alkuperäisen veroinen, mutta voittaa kirkkaasti rinnattomuuden, hikoilevat proteesit ja ne kamalat panssariliivit. Uuden rinnan kanssa koko taudin voi suunnilleen unohtaa.
Tram-leikkaukseni tehtiin jo 1996 ja sen jälkeen tekniikat ovat vielä huimasti kehittyneet. Mikäli vain pääset leikkaukseen, mene ihmeessä!
ellei joutuisi kärsimään leikkauksen jälkeisiä vaivoja
en tiedä edes leikataanko sellaisia potilaita joilla syöpä levinnyt kainaloon,epäilen.
Ne on kuule pientä lopputuloksen kannalta eikä kauaa kestä. Ja kyllä leikataan levinneissäkin tapauksissa, jos syöpä on saatu häviämään ja ennuste on hyvä. Eihän niitä terveystakuita voi kenellekään muutenkaan antaa.
yksipuolinen ole olla-
levinnyt paikallisesti kainaloon - minullakin 7.imusolmukkeeseen.
Siitä huolimatta laitettiin uusi rinta vajaan kahden vuoden jälkeen leikkauksesta.
Ja ole tyytyväinen ,kannattaa:)
Saanko kysyä, mitä tarkoitat tuolla että "jos vain pääset leikkaukseen" eikö kaikilla ole mahdollisuutta saada korjausleikkausta
- mutta ei aina mahdollisuutta taudin tilanteen takia. Itsekin haluaisin taas uuden korjausleikkauksen, mutta ennuste ei ole niin hyvä, että siihen ryhdyttäisiin.
Myös jonotusajat ovat joissakin sairaaloissa uuvuttavan pitkiä kuulemani mukaan.
Tämä henkilökohtainen minun oma mielipide. Olin ennen aktiivi liikkuja Bodypump, kuntosali min 2 kertaa vko. Tämän lisäksi harrastuksena puutyöt ja olen jopa rakentanut talon joten ihan pitsin nypläämistä nuo harrastukset ei ole ollut.
5vuotta leikkauksesta ja vaivat turpoaminen, rasituksen jälkeen kipeytyminen yms ei ole lähtenyt mihinkään. Edes perus jumppaan ei pääse käsiliikkeiden takia kun kainalo kipeytyy ja käsi turpoaa. lääkäsi sanoi leikkauksen jälkeen että kättä voi rasittaa vain pienillä painoilla kuin esim kilolla. Miten se onnistuu jos haluaa kantaa betonisäkkejä tai edes omaa lastaan.
Minulla leikkaus onnistui hyvin mutta vaivoja on ollut. Itse vaihtaisin koska vaan vaivat rinnattomuuteen tai implanttiin mitä ei ole otettu vatsanahkasta.
Meitä on monenlaisia ja jos et käsilläsi mitään tee niin leikkaus ihan ok asia mutta tuttu joutui saman leikkauksen jälkeen vaihtamaan sairaanhoitajan ammatin niin aivan samojen vaivojen ja ruumiillisen työn tähden.
....nuo vaivat, kokemukseni mukaan - vaan siitä alkuperäisestä rintasyöpäleikkauksesta. Kuten sanoin, olen kokeillut useita vuosia molempia "olotiloja" ja nuo ovat aivan tyypillisiä rintasyöpäleikkauksen jälkeisiä vaivoja, oli implanttia tai ei. Itselläni ilmaantuivat jo ihan ensimmäisen, pienen osapoiston jälkeen.
Rintasyöpäleikkauksessa ei poistettu imusolmukkeita mutta tram leikkauksessa poistettiin. Juuri imusolmukkeiden puuttuminen aiheuttaa turvotusta ja trammia ei voinut tehdä ilman niiden poistoa.
Kokemusta molemmista..:)
juttu sitten että imusolmukkeet jouduttiin poistamaan tavallaan "turhaan". Minulta ne häipyivät jo ekassa leikkauksessa. Vaivathan siis johtuvat imusolmukkeiden poistosta, eivät korjauksesta: jos imusolmukkeet on jo poistettu, mitään uusia vaivoja ei ole tiedossa.
Mutta onneksi nekin vaivat ovat vain väliaikaisia: minulta poistettiin imusolmukkeet vuonna 1993 eikä sitä ole huomannut mitenkään enää kymmeneen-viiteentoista vuoteen. Imusolmukkeita on poistettu kahdesti tämän jälkeenkin, mutta aikaisempi kiristyksen tunne yms. eivät ole palanneet. Turvotusta ei ole koskaan ollutkaan.