Olen asunut kennelissa koko pienen ikani ja opin kaymaan nayttelyissa aitini kanssa ja tykkasin pienena esttaa minulle rakasta koiraa nayttelyissa.
Nyt vanhempana olen miettinyt mika helkkarin pakkomielle on joka kasvattajalla juosta nayttelyissa ja vaatia pentujen ostajatkin nayttelyihin...? miksi?
Syy ei voi olla se etta kun ja jos koira voittaa niin se nayttaa hyvalta papereissa ja silla voi proystailla... ja kun pentuja tehdaan niin voi kertoa myynti ilm. etta ema on fin mva ym ja isa on est mva ja fin mva yms... mita sitten jos emo ja isa on sita ja tata kun ei ne nayttelyissa voitetut jutut periydy pennullekoska pennuista voi tulla ita rimppakinttuja tahansa vaikka olisi millaiset vanhemmat. Ihan sama jos mis suomi ja mister finland tekee lapsen ei lapsesta valttamatta tule miss tai mister universum vaikka vanhemmat ovatkin kauniita...
Onhan nayttely tosaalta kiva harrastus mutta ei koiran mielesta vai oletko kysynyt koiraltasi jaksatko koko paivan ilman ruokaa ja nautitko koko paivan olla kuumassa tai kylmassa hallissa tai yms...
Jos joskus itse ostan koiran katson etta vanhemmat ovat silma ja lonkka kuvattuja... minulle ei merkkaa mita vanhemmat ovat nayttelyssa saaneet... Ja nayttelyiden palkinnot heh mita skeidaa... Pokalleja ja muuta romua hoh... Ja ilmoittautuminen maksaa omaisuuden ja sitten saat eh:n kateen niin heh onnea vaan teille nayttely friikit ... Ennemmin kannattaisi vaikka agilitya tai jalkea harrastaa siina meinaan saa kuntoilla itsekkin
Nyt vanhempana olen miettinyt mika helkkarin pakkomielle on joka kasvattajalla juosta nayttelyissa ja vaatia pentujen ostajatkin nayttelyihin...? miksi?
Syy ei voi olla se etta kun ja jos koira voittaa niin se nayttaa hyvalta papereissa ja silla voi proystailla... ja kun pentuja tehdaan niin voi kertoa myynti ilm. etta ema on fin mva ym ja isa on est mva ja fin mva yms... mita sitten jos emo ja isa on sita ja tata kun ei ne nayttelyissa voitetut jutut periydy pennullekoska pennuista voi tulla ita rimppakinttuja tahansa vaikka olisi millaiset vanhemmat. Ihan sama jos mis suomi ja mister finland tekee lapsen ei lapsesta valttamatta tule miss tai mister universum vaikka vanhemmat ovatkin kauniita...
Onhan nayttely tosaalta kiva harrastus mutta ei koiran mielesta vai oletko kysynyt koiraltasi jaksatko koko paivan ilman ruokaa ja nautitko koko paivan olla kuumassa tai kylmassa hallissa tai yms...
Jos joskus itse ostan koiran katson etta vanhemmat ovat silma ja lonkka kuvattuja... minulle ei merkkaa mita vanhemmat ovat nayttelyssa saaneet... Ja nayttelyiden palkinnot heh mita skeidaa... Pokalleja ja muuta romua hoh... Ja ilmoittautuminen maksaa omaisuuden ja sitten saat eh:n kateen niin heh onnea vaan teille nayttely friikit ... Ennemmin kannattaisi vaikka agilitya tai jalkea harrastaa siina meinaan saa kuntoilla itsekkin
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan on vapaasti valittavissa, harrastaako koiransa kanssa näyttelyitä tai mitä sitten haluaakaan harrastaa. Jonkun mielestä näyttelyt (eli koiran rodunomaisuuden arviointi) voi olla turhaa ja tietenkin on koiria, jotka eivät nauti ihmistenilmoilla olemisesta. Niinhän on ihmisissäkin, jotkut tykkää olla esillä, toiset ei. Eihän jokainen kaunis tyttö mene missikisoihin tai mannekiinikouluun, eikä jokainen kaunis mies osallistu Mister-Finland-kisaan eikä edes jokainen, joka osaa laulaa tai soittaa tai on liikunnallisesti lahjakas, rupea muusikoksi tai yleisurheilijaksi. Niin ei toimi myöskään lasten vanhemmat, joilla on lahjakkaita lapsia, siis eivät kaikki vanhemmat raahaa lapsiaan jääkiekkotreeneihin viidesti viikossa, kuljeta niitä soitto- ja laulutunneille tai äidit kipitä kauniine tyttärineen mallikursseille vain siksi, koska HEISTÄ se olisi mukavaa.
Jos siis minä ja jokunen muu pidetään koirien arviointia näyttelyissä sekä rodun jalostusta edistävänä asiana että vieläpä mukavana harrastuksena ja sosiaaliset kontaktit mahdollistavana tilaisuutena ja tuo välikappale on koira, joka selkeästi nauttii esillä olostaan ja reissaamisesta ja mamman kanssa vietetyistä hotelliöistä, niin mitäpä sen pitäisi ketään sellaista häiritä, joka ei itse niin toimi tai sitä arvosta?
Minä nimittäin EN tykkää ravata sateisessa metsässä, eikä tykkää koiranikaan. Jäljet ja haut on niitten valinta, jotka siitä tykkäävät ja hyvä niin. Ei se ole minulta ja koiraltani pois, että naapurin rouva ja sen kersat reuhaavat lähimetsissä merkaten puita kirjavilla nauhoilla ja nyppien kaiket ehtoot, ainakin syksyisin, koiristaan takiasia ja roskia ja omasta päästään hirvikärpäsiä. Nyppiköön, kun kerta tykkäävät. Sillä on kaikenlisäksi hyväkuntoiset koirat! Niin on kyllä meilläkin, vaikka ei puihin mitään merkkipiuhoja ripustellakaan ja ravata "jäljillä" (ei tuo koira edes tajuaisi, mikä hajujälki on). Me lenkkeillään teillä ja poluilla siinä missä naapuri umpimettässä. Se ei vie hyväkuntoisia koiriaan näyttelyihin kuin pakon edestä (jos sittenkään), mutta mepäs viedäänkin: koirasta on hienoa olla puhdas ja se suorastaan "syttyy" kehässä muiden lajitovereidensa joukossa.
Että tahdon tässä vaan sanoa, että ei kannata tuomita kenenkään mielitekoja, ei ihmisten eikä koirien, saatikka kasvattajien hyväksi kokemia asioita, millaisin alkulähtökohdin, terveysasioiden lisäksi, he haluavat koiransa kasvattaa. Koiran ulkomuotoseikat, kauneus ja rotumääritelmän mukaisuus, ei ole poissulkeva tekijä koiran terveydelle. Jos aloitustekstin kirjoittanut tyttö (?) noin kokee ja haluaa arvostaa koirassaan terveysasioita ilman mitään lisiä, on se hänen valintansa. Älköön silti yleistäkö tai syytelkö muita: mikään asia ei ole noin mustavalkoinen! Jos ei koira vastaa esitettyyn kysymykseen "haluatko käydä näyttelyissä?", niin vastaako se muka kysymykseen: "oletko itse päättänyt olemassaolostasi vai onko joku ihminen päättänyt, että juuri sinun emäsi on lisääntymiskelpoinen ja juurikin emäsi omistavan ihmisen valitseman uroksen kanssa?"
Mitäs, jos sen tervelonkkaisen ja silmätutkitun koiran vanhemmille olisikin annettu omaehtoinen oikeus lisääntyä juuri haluamanaan ajankohtana ja haluamansa kumppanin kanssa? Mitä, jos se olisikin ollut niin, että koko pentua tai lisääntymistä ei näin ollen olisi koskaan tapahtunutkaan?
En oikeen jaksa ymmärtää paatoksellisia kirjoituksia "koirien haluista" tai ihmisten itsekkäistä näyttelytarpeista, sillä ihan samata valinnathan koiran omistaja tekee vaikka sen koiran kanssa harrastamansa MEJÄn suhteen: ei siinäkään kysytä, lähtisikö koira vapaaehtoisesti tuuleen, sateeseen tai lumeen taapertamaan vai pistäisikö mieluummin pötkölleen ja kävisi muuten vaan lenkillä - jos se todella saisi itse valita.
Mukavia näyttelyreissuja vaan kaikille tai hauskoja metsästyskokemuksia koirakoille, kuka mitäkin sitten haluaakaan tessunsa kanssa tehdä :)
Aika karmeaa luettavaa sinulta.
"Minä nimittäin EN tykkää ravata sateisessa metsässä, eikä tykkää koiranikaan."
-> Metsässä on paljon virikkeitä koiran nenälle ja vaihtelevaa maastoa tassujen alle. Jos koiralle on annettu mahdollisuus sopeutua metsässä kulkemiseen, niin kyllä se tykkää kulkea metsässä.
"minä ja jokunen muu pidetään koirien arviointia näyttelyissä sekä rodun jalostusta edistävänä asiana että vieläpä mukavana harrastuksena"
-> Koiranäyttelytulosten perusteella ei pitäisi jalostaa koiria, sillä jalostuksessa pystytään keskittymään yhteen ominaisuuteen kerralla. Näyttelyssä kilpaillaan parhaasta ulkomuodosta. Koiran luonne ratkaisee kuitenkin paljon enemmän kuin kauneus.
"koirasta on hienoa olla puhdas ja se suorastaan "syttyy" kehässä muiden lajitovereidensa joukossa."
-> Tuota sanoo jokainen koiranäyttelyharrastaja. Onko koirasi todella sanonut sinulle suoraan, että "kiva olla taas puhdas." Välittääkö koirasi todellakin ulkonäöstään. Ja eiköhän jokainen koira jotenkin "syty" ympärillä olevista lajitovereita...
"Koiran ulkomuotoseikat, kauneus ja rotumääritelmän mukaisuus, ei ole poissulkeva tekijä koiran terveydelle."
-> Joissakin roduissa rotumääritelmän mukaisuus on terveyden kanssa pahasti ristiriidassa... Ja yleensä kun koiria jalostetaan ulkomuodon perusteella, niin koiran fyysinen ja henkinen terveys kärsii. Mistäköhän johtuu rotukoirien sairaudet ja ongelmat? -Hmm.. Olisikohan jalostuksella osuutta asiaan..
Koirat eivät ole niin turhamaisia olentoja kuin ihmiset. Mutta koiranäyttelyharrastajat antavat melko turhamaisen kuvan omista "puudeleistaan".
Itse käyn näyttelyissä ja harrastan myös agilitya. Koirat kyllä tykkäävät näyttelyistäkin, eivätkä ole näyttelypäivinäkään syömättä. Aamulla saavat ruokaa ennen näyttelyyn lähtöä, myös matkalla koirat saa ruokaa, vettä ja pääsee ulos kävelemään. Eipä ole kylmä tai kuumakaan koiria vaivannut sen enempää matkalla autossa, kuin näyttelypaikalla.
viedä rodun jalostusta eteenpäin :) Varmaan tämän tiedätkin, jos olet kennel-kodissa kasvanut. Ehkä et vain juuri nyt muistanut. Hauskaa illan jatkoa sinullekkin, hymyillään kun tavataan !
Nuo parjaamasi tittelit kertovat yleensä koiran rodunomaisuudesta. Niiden kanssa ei tarvitse pröystäillä, kuten kirjoitat, vaan asiat voivat olla ihan vaan fakta, toki hyvä sellainen, eikä suinkaan "skeidaa". Miksi hyvän koiran pärjääminen ei saisi olla myös ilonaihe omistajalleen?
Koiran kanssa näyttelyssä käyvä ei valitettavasti itse pysty vaikuttamaan, minkä plakintopränikän se sieltä saa, jos ja kun koiransa pärjää. Ne ovat näyttelyitä järjestävien valintoja. Palkintokippo tai lahjakortti on vain yksi osa tuota harrastemuotoa, joillekin tärkeä ja kiva rikaste, toisille mitäänsanomaton oheistuote. Suurin osa hakee näyttelyistä arviointia omistamansa koiran rodunomaisuudesta. Joissakin roduissa rodunomaisuuteen kuuluu korostuneesti koiran toiminnallisuus (käyttörodut) ja niiden kasvattajat/omistajat mittauttavatkin koiraansa enempi noissa lajeissa.
Mistä sinäkään sen tulevaisuuden koirasi ostaisit ja miksi edellyttäisit sen vanhemmilta silmien ja lonkkien tutkimista, jos et muusta piittaa tai ymmärrä, että koira ei ole vain "silmä" tai "pari niveltä"? Koira on kokonainen paketti ja sitä kokonaisuutta pyritään kasvattamaan, jotta kaltaisesi tuulateit saisivat terveen ja hyväluonteisen seuralaisen, vaikka sitten sinne agilityyn. Tulevaisuuden pentusi voi olla vaikka minkälainen anatominen kummajainen, tai luonnevikainen, tai mitä tahansa, JOS ja KUN ainoat kriteerisi ovat pari tutkimusta. Harrasta sitten jälkeä tai agiliitaa jonkin kuivan kesän oravan kanssa, jolla onkin karpin selkä, lannerankavinoutuma tai kertakaikkisen pielessä oleva rakenne, että koira ei tee muuta kuin kivusta kiukkuisena pureskelee niin sinut kuin läheisesi ja kaikki vastaantulijat.
Aika lailla säälittävä asenne kennelperheen lapselta!
"Mistä sinäkään sen tulevaisuuden koirasi ostaisit ja miksi edellyttäisit sen vanhemmilta silmien ja lonkkien tutkimista, jos et muusta piittaa tai ymmärrä, että koira ei ole vain "silmä" tai "pari niveltä"?"
Erittäin hyvin sanottu!!
Minun oli tarkoitus hankkia ihan vaan kotikoira, kun ensimmäistä koiraa hankin. Kasvattajalla oli kuitenkin vielä kotia vailla vuoden ikäinen uros. Ihastuin tähän koiraan täysin, mutta kasvattaja ei suostunut myymään koiraa minulle kokonaan: hän halusi sen joko sijoitukseen tai osaomistukseen ja näyttelyihin, koska tällä koiralla voisi olla potentiaalia jatkamaan sukua. Kasvattaja sanoi, että hän käyttää näyttelyissä, minun ei tarvitse kuin pitää koira siinä kunnossa että se voi näyttelyissä käydä. Hänelle oli myös pentuja tulossa ja sanoikin, että tietysti voin myös ihan omaksi pennun ostaa, jos näin haluan. Olin kuitenkin tällä nuorukaiselle jo sydämeni menettänyt ja tässä talossa se nyt tassuttelee. :)
Kun seuraavaa koiraa suunnittelin, oli näyttelyidenharrastaminen jo itsestäänselvyys!! Eikä tuo vanhempi koirani edes mikään supermenestyjä ole, mutta eihän se olekaan tärkeintä! Tärkeintä on mukava harrastus ja yhdessäolo koiran kanssa!
Vielä lisäyksenä, että meillä harrastetaan myös tokoa ja agilityä.
tee mun koiraani yhtään sen paremmaksi, mitä se on. Noh, se on kyllä hyvä muutenkin!=) Mä itse en kuulu niihin, jotka ravaavat näyttelyistä toiseen. Katson enemminkin, että tuomarit ovat tiukkoja, eikä mitään ERI-automaatteja. EH tiukalta, mutta asiansa osaavalta tuomarilta on arvokkaampi mun silmissäni. Mukavaa on myös se, että arvostelulomakkseessa on paljon tekstiä, silloin saa rahalleen vastinetta, kun tuomari viitsii käpälöidä koiraa ja verrata sitä rotunominaisuuksiin. Tai mahdollisia puutoksia rotumääritelmään. Koirani kasvattaja ei ole mitenkään pakottanut käymään näyttelyissä, kyllä se on mun ihan omaa tahtoani. Ja bonuksena tulee sitten mahdollinen serti. Ainahan sitä sertiä lähdetään hakemaan, mutta otetaan vastaan se, mitä tuomari antaa.=) Pitää myös muistaa se, että nykyinen EH on sama kuin ennen se 1 näyttelyissä. Eli EH:n saanut koira on ERITTÄIN HYVÄ! Ja muuten, nuukana ihmisenä mulla on yleensä eväät mukana itselle ja koiralle, joten ei tarvi kurisevin vatsoin olla liikkeellä.=D
tänään menin koirani kanssa ensimmäistä kertaa näyttelyyn. ihan mielenkiinnon vuoksi, ajattelin kokeilla tykkääkö koirani olla siellä ja kiinnosti kuulla mitä "ammatti-ihmiset" ovat sessustani mieltä.
noh....ei mennyt ihan niinkuin elokuvissa. uskomattoman stressaava tilanne koiralle ja itselleni. useita tunteja odottamista täpötäydessä jääkylmässä hallissa. ympärillä satoja koiria...kenenkään kanssa ei saanut leikkiä tai edes haistella. ihmiset katsoivat vihaisesti jos pentuni pääsi haistamaan toisen hännän alle. kamala työ pitää niin pitkää aikaa koiraa yhdessä kohti... osa muista koirista oli vihaisia. kun käveli ohi niin sieltä tuli murinaa ja hammasta. en myöskään saanut mitään palautetta koirani ulkonäöstä.
meidän näyttelyt taisi olla tässä. tästä eteenpäin jatkamme niitä harrastuksia joissa näen että koirani nauttii täysillä. (ja itse myös) eli lenkkeily, metsässä samoilu ja koirapuistot.
kamala kokemus koiralle ja itselle, mutta ompahan sekin nyt testattu...ei ole täysi järkisten touhua. anteeksi mielipiteeni...
siis sitä mistä koira nauttii. Niin pitääkin. Sanon vain, että näyttelyitä on erilaisia, ei kannata teilata kaikkia yhden kokemuksen perusteella. Näyttelyissä kuten ei koulutuksissakaan nuuskita toisia koiria. Itse en ole kertaakaan ollut kylmässä hallissa pidetyssä näyttelyssä. Meille on kyllä aina ilmoitettu, mihin aikaan kehämme alkaa eli ei ole tarvinnut mennä tuntikausia etukäteen paikalle. Jos odotusaikaa on ollut, olemme aina liikkuneet, meidän ei ole tarvinnut olla paikallamme, aika outoa jos jossakin on ollut näin määrätty???
Onko tuo nyt ihme, jos epävarma ja jännittävä omistaja raahaa tottumattoman pennun tuntikausiksi näyttelyyn?!
Näyttelypaikalle saavutaan tuntia ennen rodun arvostelun alkamista (aikataulu toimitetaan aina kutsun ja numerolapun kanssa kotiosoitteeseen).
Näyttelypaikka ei ole mikään leikkipaikka pennuille tai isommillekaan koirille.
Näyttelyalueella kulkeminen on sallittua, voi jopa käydä kuljeskelemassa alueen ulkopuolella. Ei siellä ole mikään pakko tuntikausia kyhjöttää yhdessä nurkassa.
Näyttelyissä yleensä on satoja sinulle tuntemattomia koiria.
Et saanut palautetta koirasi ulkonäöstä? Keneltä et saanut?
Jos olet näytteilleasettaja, niin kyllä saat arvostelun tuomarilta.
Vai odotitko muilta "ammatti-ihmisiltä" palautetta sessustasi? Miksi muiden pitäisi sitä arvioida? Tuomari on se, joka käy koiran läpi tunnustelemalla rakennetta ja arvioi liikkeet ja luonteen.
Minä nimittäin luulen, että olit siellä koirasi kanssa vain ja ainoastaan turistina...
nimenomaan tuomarilta en saanut palautetta koirastani. en sitä muilta odottanutkaan.
totta... olimme "turisteina" eiköhän kaikki ole joskus ensimmäistä kertaa näyttelyssä...? tämä vain oli meille myös se viimeinen kerta...
öööö... olit ilmeisesti Ilomantsissa näyttelyssä? Halli ei ainakaan ollut jääkylmä, itsekin siellä oli ihan ilman takkia ja muutaman koiran esittämisen jälkeen hiki-irtosi. Se että paikka oli ahdas ja ensikertalaiselle varmasti kaaotinen on totta. Mutta jos näyttelyistä tekee harrasteen kannattaa satsasta asianmukaisiin varusteisiin kuten näyttelyhäkkiin, jossa koira/koirat makailevat levollisena odotus ajat, samalla omistaja voi keskittyä toisten esiintymiseen kehässä.
Meillä koirat tykkäävät näyttelyissä käynneistä. Voi sitä heilumisen määrää ja mukaanlähdön intoa kun näyttelyvarusteet otetaan esille.
Näyttelypäivä on niille muutenkin normaali syömisineen.
Toiset harrastaa näyttelyitä, toiset vaikka vesipelastusta. Kannattaa tehdä koiransa kanssa sitä mitä tykkää tuomitsematta ja arvostelematta toisten tekemisiä jos ei kerran itse tykkää...
Harvemmin tuomarit turistikoiria arvostelevat! Näyttelyyn ilmoittautunut ja tuomarille esitetty koira saa kirjallisen arvostelun joka kerta!
Pennun kanssa kannattaa ensin käydä näyttelykoulutuksissa jos kotipaikkakunnalla sellaista järjestetään.
siis kyllä minä olin ihan näyttelyyn ilmottautunut....vaikkakin ensi kertaa liikenteessä.
en ollut ilomantsissa.
kävin ihan vain kokeilemassa tulisiko näyttelystä vaikka uusi harrastus. mutta jäi kyllä niin paha maku suuhun että katselemme jotain muuta yhteistä kivaa touhua.
Selasin Kenneliiton sivulta näyttelyt ja sen mukaan 6.1.2009 ei ollut koiranäyttelyitä muualla kuin Ilomantsissa? Missä siis olit näyttelyssä, vai oliko kyseessä mätsäri? Niillä kun on hiukka eroa... tai sitten kirjoitus oli provo?
sitten olit ilmoittautuneena, hoh-hoijaa...
kuin se, että koirien ja kissojen ystävät käyttävät vaatteita, joissa on eläimen karvaa.
Sehän on lähes sama, kuin tappais oman lemmikin ja tekisi siitä vaatteita.
en tajua minäkään tuota näyttelytouhua. Ja vielä vähemmän sen dokumentin jälkeen, joka tuli muutama ilta sitten.
Kyllä putosi rotukoirien kasvattajien pisteet!