Tällä palstalla on Hermanni havainnut lähestulkoon vain negatiivista palautetta asumis oloushteista ja taloyhtiöiden hallitsijoiden(Halliitus isännöitsijä)-toimista.
Hermanni toimii eräässä eteläsuomalaisessa taloyhtiössä hallitusvastuullisena jäsenenä.
Tämä taloyhtiö on laittanut asiat kuntoon. Talo on eteläsuomessa. Talo on kaks`kerroksinen täystiilinen kerrostalo. Rakennettu joskus -60 luvulla.
Taloon on tehty seuraavanlaiset remontit: Vesikate uusittu (Punatiili 2005), Ilmastointi kokonaisuudessaan uusittu (2004), Sauna remontoitu 2002, samoin pesutilat (lattialämmitys). Kaikkiin asuntoihin tehty kylpyhuoneremontti lattialämmitys.(2004). Nyt kesän kynnyksellä seuraavat remontit: Parvekkeet uusitaan/suurennetaan (300X210) osa lasittaa, kuten tekee Hermannikin. Parvekkeiden ovet uusitaan, ikkunat usitaan kokonaisuudessaan, kaikki ulko-ovet uusitaan, porraskäytävät (osittain pyöreät)3kpl kunnostetaan ja maalataan.
Putkistot huuhdeltu ja kuvattu, ei tarvetta lähimpään 20v. Talo itsessään on päältä täysin hyvä, rapattu/maalattu.
Mistä tämä kaikki kertoo? Se kertoo yhtiön terveestä tilasta.
Ihmeteltävää oli, että yhtiökokouksessa hyväksytty toimenpide sarja, ei juurikaan saanut vastarintaa osakseen.
Talossa asuu hyvin monta nuorta, mutta ei yhtään lapsiperhettä. Nämä nuoret ymmärtävät hyvän asumisen puolta. Uskon, että asumisviihtyvyys lisääntyy ja myydessä on helppo todentaa talon kunto ja asumiskelpoisuus.
Myös säilytystiloiltaan hakkaa tämä talo monet muut. Alakerrassa on kylmiö, sekä mitoiltaan 160X450 tiilinen varasto jokaiselle asukkaalle, Vinttitiloissa, joka on avara ja valoisa, jokaisella on käytössä 250X350 häkkikomero. Lisäksi alakerrassa on askarteluhuone plus muita tiloja runsaasti.
Talossa on iso 7200M2 tontti, omenapuita ja kaunis männikkö jne.
Mielestäni näin pitää taloyhtiötä hallita.
Kun katselee joitakin vanhoja elementtitaloja(-70 luku) ja miten niitä on hoidettu. Käy niinkuin Riihimäellä sijaitsevan lähiön kerrostaloille. Lehtitiedon mukaan muutamaa kerrostaloa uhkaa purkaminen, kun remontin hinnaksi tulee helposti 1500€/asuinneliö. Useinkin syynä on elastisen saumauksen uusimisen pitkittäminen, veden pääsu elementtien sisälle. Vesikatteiden hoitamattomuus, putkiremonntien pitkittäminen jne.
Mutta! Kaikesta huolimatta Hermanni toivottaa hyvää vuoden jatkoa kaikille palstalaisille!
Hermanni toimii eräässä eteläsuomalaisessa taloyhtiössä hallitusvastuullisena jäsenenä.
Tämä taloyhtiö on laittanut asiat kuntoon. Talo on eteläsuomessa. Talo on kaks`kerroksinen täystiilinen kerrostalo. Rakennettu joskus -60 luvulla.
Taloon on tehty seuraavanlaiset remontit: Vesikate uusittu (Punatiili 2005), Ilmastointi kokonaisuudessaan uusittu (2004), Sauna remontoitu 2002, samoin pesutilat (lattialämmitys). Kaikkiin asuntoihin tehty kylpyhuoneremontti lattialämmitys.(2004). Nyt kesän kynnyksellä seuraavat remontit: Parvekkeet uusitaan/suurennetaan (300X210) osa lasittaa, kuten tekee Hermannikin. Parvekkeiden ovet uusitaan, ikkunat usitaan kokonaisuudessaan, kaikki ulko-ovet uusitaan, porraskäytävät (osittain pyöreät)3kpl kunnostetaan ja maalataan.
Putkistot huuhdeltu ja kuvattu, ei tarvetta lähimpään 20v. Talo itsessään on päältä täysin hyvä, rapattu/maalattu.
Mistä tämä kaikki kertoo? Se kertoo yhtiön terveestä tilasta.
Ihmeteltävää oli, että yhtiökokouksessa hyväksytty toimenpide sarja, ei juurikaan saanut vastarintaa osakseen.
Talossa asuu hyvin monta nuorta, mutta ei yhtään lapsiperhettä. Nämä nuoret ymmärtävät hyvän asumisen puolta. Uskon, että asumisviihtyvyys lisääntyy ja myydessä on helppo todentaa talon kunto ja asumiskelpoisuus.
Myös säilytystiloiltaan hakkaa tämä talo monet muut. Alakerrassa on kylmiö, sekä mitoiltaan 160X450 tiilinen varasto jokaiselle asukkaalle, Vinttitiloissa, joka on avara ja valoisa, jokaisella on käytössä 250X350 häkkikomero. Lisäksi alakerrassa on askarteluhuone plus muita tiloja runsaasti.
Talossa on iso 7200M2 tontti, omenapuita ja kaunis männikkö jne.
Mielestäni näin pitää taloyhtiötä hallita.
Kun katselee joitakin vanhoja elementtitaloja(-70 luku) ja miten niitä on hoidettu. Käy niinkuin Riihimäellä sijaitsevan lähiön kerrostaloille. Lehtitiedon mukaan muutamaa kerrostaloa uhkaa purkaminen, kun remontin hinnaksi tulee helposti 1500€/asuinneliö. Useinkin syynä on elastisen saumauksen uusimisen pitkittäminen, veden pääsu elementtien sisälle. Vesikatteiden hoitamattomuus, putkiremonntien pitkittäminen jne.
Mutta! Kaikesta huolimatta Hermanni toivottaa hyvää vuoden jatkoa kaikille palstalaisille!
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Oma koti kullan kallis"
Hyvää uutta vuotta myös Hermanille.
On mukava lukea tälläinen kirjoitus talosta missä asiat on hoidettu mallikkaasti. talon arvo nousee ja asukkaat ja osakkaat ovat tyytyväisiä.
On oikein, että taloa koko ajan ylläpidetään eikä näykitä hallitusta ja isännöitsijää niinkuin tälläkin palstalla momessa kirjoituksessa tehdään vaan sen takia, että hallitus yrittää parhaansa mukaan ylläpitää taloa ja asumismukavuutta.
Tuskin Hermannikaan saa mitää huomattavaa hallituspalkkiota, mutta varmasti saa tyytyväisten asukkaitten huomion.
On tosi säälittäviä ne talot jotka eivät ymmärä kehittää taloaan, käy niinkuin Hermannin Riihimäen lähiössä, ei kannata enää korjata, purku on järkevämpää.
Hermanni nosta senttiäkään kokous -eikä muitakaan palkkioita. Ilo on siinä, etttä pystyn vieraille näyttämään oman rakkaan kerrostalovanhuksemme elinvoiman. Lisäksi täällä on todella mukava asustaa, kun paikat ovat kunnossa ja asukkaat tyytyväisiä.
myös eteläsuomalaisessa kaupungissa.Tuttu välittäjä kertoi,että kaupungin keskustassa ison taloyhtiön isännöitsijö oikein kehui kuinka pienet vastikkeet on ja korjauskuluja ei ollenkaan.Mutta kun kohde nähtiin niin myös tuloksen tiesi.Nyt muutama vuosi kulunut ja olevan isot rempat menossa.
Jos myynti ilmoituksessa havaitaan talon ikä huomioiden, hyvin alhainen yhtiövastike, kertoo se useimmiten sen, että kojauksia on tulossa runsaasti.
Jos vertaamme asuinhuoneistoa esim. buunataanja hoidetaan. Mutta huomattavasti kalliimpaa kohdetta, omaa taloyhtiötä päinvastoin ei. Siinä kun taloyhtiön hoidon avulla, oman huoneiston arvo säilyy, niin auton arvo laskee hyvinkin huomattavasti.
Mistä tämä kertoo?! Paha sanoa, mutta arvelisin ihmisen väärän logiikan olevan siihen syynä. Mersun ratissa olet kuningas, mutta kaksion vaatimattomassa miljöössä, vain asukas.
Sitten kun myyt asuntoasi ja laitat sen "pesun ja vahauksen" kautta myyntikelpoiseksi, tulet huomamaan, että "oho"! "Kori olikin ruostunut" eli, raamit lahonneet.
Kuitenkin kun laskee näiden kahden "esineen" keskinäisen arvon, huomaa miten Mersun arvo on vain varjo asunnon arvon suhteen. Mersusta saat 15 000€ huoneistosta 150 000€ (Hesan mittasuhteeessa). Että näinhän se on.
On niitä hyvinhoidettuja taloja muuallakin, onneksi. Meillä on isohkossa kaupungissa -52 rakennettu 13 asunnon pienkerrostalo, jossa on muun muassa: liitytty -80-luvulla kaukolämpöön, uusittu vuonna 1995 ikkunat, v. 2000 uusittu katto, v. 2004 viemärit ja käyttövesiputket, uusittu kh:t sekä sähkönousut, saman vuonan uusi sähköpääkeskus, uusittu sauna- ja pesutilat, v. 2006 julkisivu ja tuuletusparvekkeet, v. 2007 lukot...
On hyvin hoidettu iso piha, omenapuita, pihakeinu.
Velkaakin on, mutta ei kohtuuttomasti, kukaan ei ole muuttanut pois eikä joutunut mieron tielle. Kaikki urakat on kilpailutettu. Talossa on ammatti-isännöitsijä.
Oli kyllä remonttien vastustajiakin muutama, mutta hekin ovat nyt hyvin, hyvin tyytyväisiä: on siistiä, valoisaa, kivat, puhtaat saunatilat, viihtyisää, kaikki toimii.
Siinä sivussa on mm. uusittu yhtiöjärjestys kokonaan.
Rahoitusapua saatiin talonmiehen asunnon myynnistä ja hukkatilojen realisoinnista.
Itse en ole aikaisemmin saanut hallituksessa muuta kuin vähän kulukorvauksia, mutta nyt ihmiset halusivat yhtyiökokouksessa väen vängällä osoittaa kiitollisuuttaan sillä, että hallituksen jäsenetkin saavat vähän palkkiota.
On kiva lukea tällaisista asioista. Olen itse hankkinut asuntoni mainitsemastani talosta vasta vuoden 2008 alkuvuodesta. Taloyhtiön asukkaat kertoivat, että vasta kun isännöitsijä ja hallitus vaihtuivat, alkoi tapahtua. Itseni valittiin myös heti muuttomme jälkeen hallitukseen, enkä ole katunut.
Tosiaankin myös meidän taloyhtiössämme on siirrytty kaukolämpöön, vanhasta on muistona komea piippu, joka ikäänkuin korostaa talon ilmettä.
Putkiston osalta on päädytty siihen, että ei ainakaan vuoteen 2030 viemärien osalta tarvitse olla huolissaan. Vesijohtojen tutkimuksissa myös jäätiin odottavalle kannalle, niissä ei ilmeenyt mitään erikoista ja ainakin vuoteen 2020, ei ole tarvetta uusia.
Kun ilmastointi uusittiin kokonaisuudessaan, jäi vanhat ilmastointi kanaalit vapaaksi ja aikomus on joskus ottaa ne käyttöön kun vesijohto ja sähköt uudistetaan.
Yhtiöjärjestys on uusittu vuonna -95.
Vaatimuksestani hallitus kokoontui ja isännöitsijän kanssa pyydettiin huoltohommat uusiksi ja mm:ssa kevät ja syksy siivouksen suorittaa nyt oma porukka, kuten ennenkin, mutta eroituksella, että ei enään suoriteta maksua siitä huoltoyhtiölle.
Nurmikon leikkuusta huoltoyhtiö peri maksun seuraavasti: toukokuun alusta elokuuhun, nurmikon leikkuu tapahtui kerran viikossa ja sen jälkeen kerran -kahdesti kasvun aikana. Leikkuusta perittiin lähes 50€ kerta/h. Laskin viimekesän leikkuukerrat ja tuloksena sain, että leikkuusta maksettiin lähes kaksinkertainen hinta. Nyt tarkoitus on, että hpj. tilaa tarvittaessa leikkuun ja maksetaan siitä aina kertamaksu. Ei kuten ennen, että maksu menee kuukausittain, leikataan tai ei. Kuivan kesän aikana säästöä syntyy suhteessa sateiseen kesään huomattavasti.
Korvauksista sen verran, että hpj saa puhelin korvauksia n. 150€/v. me muut, emme korvauksia saa, eikä niitä ole pyydettykään.
Lumen aurauksen ja hiekoituksen jätimme sovinnolla huoltoyhtiölle, sillä vastuu esim. liukastumisista jäi näin ollen huoltoyhtiön piikkiin.
Talkootöissä on meistä vain muutamia, mutta ymmärrän, että heti ei joukkoa saada innostumaan. Talkoo työssä juotavat ja syötävät menee talon piikkiin, sekä sauna lämpiää talkootöiden päätteeksi.
Eikö "Hilima" asia ole niin, että tällaisessa taloyhtiössä henki on aivan toinen, kuin niissä, jossa kaikki rapistuu käsiin ja eletään kuin pellossa?
Kertokaapa lukijat vastaavista tapauksista taloyhtiössänne. Ikäviä asioita taloyhtiöiden osalta kyllä riittää, mutta syytä on niistäkin kertoa. Näin saadaan jonkinlainen läpileikkaus suomalaisen kerrostaloasukkaiden olotiloista ja tai toivomuksista.
Terveisin! Hermanni
Jos nyt puhutaan abt. 50-vuotta vanhasta perus kerrostalosta, jossain lähiössä tai laitakaupungilla (eli ei ns. arvokiinteistöstä), järkevintä olisi ajaa se loppuun tekemällä sen elinaikana ainoastaan välttämättömät huollot ja remontit. Vaikka vanhaa (halpakiinteistöä) kengittää kuinka, lähellekään uuden veroista siitä ei saa. Kun aika tulee täyteen, ei kun matalaksi ja tilalle uusi. Kustannuksia ei kerry juurikaan enempää ja tällöin vanhan peruskorjatun tilalle tulisi uusi. Kiinteistön arvo saattaisi olla hyvinkin 50-100% korkeampi kuin siinä kengitetyssä vanhassa. Luonnollisesti jos tähän lähdetään, suunnitelma pitää laatia jo ennen talon rakentamista ja niin, että jokainen osakkeen omistaja sen tietää ja osaa siihen varautua.
On päivänselvää, jos talo on ns. halparakentamista ja jossain huonolla alueella, sekä päästetty rapistumaan. Silloin on kyseenalaista kannattaako korjaus miten pitkälle.
Nyt kuitenkin hieman faktaa: Otetaan kohteeksi 2h k 60m2 huoneisto,joka sijaitsee hyvällä paikalla ja rakennus itsessään tiloiltaan ja ratkaisultaan erittäin hyvä. Esim. meidäntalomme tilaratkaisut niin huoneiston kuin muidelin tilojen kohdalla, on nykysuunnan vastaisesti rakennettu erittäin tilavaksi. Talomme tyylisuunta on hieman poikkeava, esim. arkkitehti ihaili porraskäytävä ratkaisua se poikkeaa huomattavasti ns. laatikkomallista.
Nykyaikana huoneet ovat pieniä, mm:ssa olohuoneen kohdalla.
Täysin kunnostetun vanhan talon ja uuden vastaavan hinta suhde on 40/100. Siis uuden hinta on yli puolet vanhan hinnasta ja mitä sillä vastaavasti saa?
On myöskin todettava, että nykyrakentaminen ei vastaa niitä taloja, jotka rakennettiin ennen elementteihin siirtymistä.
Meidän talomme kohdalla voidaan puhua uus`vanhasta rakennuksesta. Jos tällainen rakennus pistettäisiin matalaksi, en usko, että tilalle vastaavaa pystytään rakentamaa sellaisella hinnalla, että se olisi kannattavaa. Hinta muodostuisi liian kalliiksi. Esimerkkinä talomme on ns. täystiilitalo ja ikää kohta 60v. ulkoapäin rakennus vastaa uutta. Tonttia on yli 7000m2 Yleistilat mahtavat. Asuntokohtaista varastotilaa n. 20 m2. Jne.
Väitän, että talomme on nykyrakentamista ajatellen parempi ja tiloitaan laajempi. Ei kannata rakentaa uutta, vain rakentamisen vuoksi.
Eri juttu on sitten ne -70 luvun talot, jotka rakennettiin mm:ssa Helsingin lähiöihin. Nehän rakennettiin kertakäyttöisiksi, n. 30-40v. ikäisiksi, jonka jälkeen ne piti poistettaman. Niin ei vielä kuitenkaan ole käynyt.
Kuten mainitsin, arvokiinteistöt (miten se sitten määritelläänkin) ovat asia erikseen.
Kuitenkin, jos vanha kerrostalo laitetaan todella kaikin puolin (kaikki pinnat, koneet, laitteet ja kalusteet, myös huoneistot) uutta vastaavaan kuntoon, se maksaa varovaisesti arvioiden 2-3 kertaa uuden talon hinnan ja siltikin se on vanha. Sielä voi olla tai oikeammin on myös sellaisia rakenteita, joita ei yksinkertaisesti voida korjata/uusia.
Jo pelkästään tekniikan uusiminen (lvis) sekä ikkunat, parvekkeet, katteet, ulkopinnat ja salojat sekä sadevesiviemäröinnit maksaa kutakuinkin sen mitä kokonaan uuden vs. talon rakennuttaminen maksaisi.
Mutta tokihan paikat on pidettävä kunnossa. Mikä on sitten järkevämpi ja kustannustehokkaampi tapa, tehdä kerralla isompi remontti vai korjata pala kerrallaan.
Itsellä on kokemusta molemmista. Meillä oli sijoitusasunto 50 pienkerrostalossa ja noin 15 v sitten siellä alettiin saneeraus joka ei ole kuin ehkä puolessa välissä. Oli pakko myydä osake koska kaikki vuokratulot menivät lainojen maksuun ja jatkossa eivät olisi riittäneetkään. Lähes puolet asunnon arvosta oli remonttilainaa ja kannattaa huomioida, että lainoja oli maksettu jo se 15 v (nousevalla trendillä). Jo perusrakenteet talossa oli paikoin kelvottomat eli järkevintä olisi olut sinnitellä, silitellä maan tasalle ja rakentaa tilalle uusi (tontilla olisi ollut tilaa rakentaa vaikka viereen). Ehkä siinä olisi tullut edes hiukan mainittavammin katetta (tai pienemmät tappiot) investoidulle rahalle.
siinä tapauksessa, että talo ei ole sellainen. että korjaaminen kannattaisi. Kerroin aikaisemmin Riihimäen kaupungissa sijaitsevassa NS. Peltosaaren asuntoalueella olevien kerrostalojen kunnosta. Siellä laskettiin juuri mainitsemiesi kaltaisten talojen kunnostushinnaksi vähintään n. 1500€/asuin m2. Tällöin esim. 60 neliöisen asunnon hinnaksi tulisi väh. 90 000€. Joten tuskin kannattaa lähteä remontoimaan. Siellä todettiin, että purkamalla ja rakentamalla kerroksia enemmän sekä tiivistämällä rakennus alaa (on mahdollista)saadaan tehtyä niin paljon huoneustoja, että ne myytyään, osakkaat ikäänkuin maksavat uuden rakentamisen sillä. Tämä on järkevää.
Mitä tulee mainitsemaani taloyhtiöön, jossa asun. Tämä talo on rakennettu niin vankaksi, että mitään tarvetta esim. pintaremonttiin ei kymmensiin vuosiin ole. Nyt suunnitellut korjaukset ovat arvoltaan n. 200- 230€ per neliö. (uudet isommat parvekkeet+parv. ovet, uudet 3 kert. celektiivilasiset ikkunat. Ulko-ovet ja porraskäytävien kunnostus+maalaus. Mainittakoon, että esim. ulkoseinien vahvuus on 50cm. Korkoavustusta saamme jonkinverran (se on nostettu 40 > 50% tänä vuonna).
Nämä korjaukset on sovitettu 2 osaan joissa ensimmäisessä uusittiin vesikate, ilmastointi pantiin uusiksi, lämmitys systeemit täysin uusiksi. Sauna peruskorjattiin 2002, pesutilat 2004 mm:ssa lattialämmitys.
Mainittakoon että putkisto on alkuperäinen ja erittäin hyvässä kunnossa. Tähän on syynä se, että vanha tehdas joka paikkakunnalla sijaitsee rakensi tämän aikoinaan tehtaan insinööreille ja putkisto on samaa vanhaa perua, jota tehdas käyttää itsekin vielä rakennuksissaan ja laitteissaan. Rakennus poikkeaa jonkinverran sen aikaisista rakennelmista muutoinkin. Esim. yhteiuset tilat jotka ovat kellarissa, ovat tosiaankin tilavat. Voidaan mainita pyöräsuoja n. 25m2. jne. Talomme on kaksikerroksinen 14 huoneistoa.
Valitettavasti suomessa on paljon juuri -70 luvun rakennuksia joissa käytettiin elementtejä. itse rakennusten runko on betonia ja kestää, mutta valitettavasti muu sitten ei.
Mistä näitä "kaikki maan tasalle ja uutta tilalle"-ihmisiä oikein Suomessa piisaa? Aika vanhojakin rakennuksia säilytetään ja korjataan kyllä muualla maailmassa...
Mutta itse asiaan: laskin tuossa pikaisesti, että kustannukset omassa asunnossani (2000-luvulla tehdyistä) rempoista taloyhtiössä ovat noin 600 euroa/m2. Talossa on siis nyt KAIKKI tarpeelliset, suuret remontit tehty, salaojitusta ja pihan valaistusta myöten. Rappukäytävissä suoritetaan vielä (PTS) lähivuosina maalauksia, lämmönjakohuoneessa huoltoja yms. Asioita, joita tulee pian eteen aika uusissakin taloissa ja kaikki nämä saadaan tehtyä hoitovastikkeen puitteissa (joka muuten on 2,81/osake).
Lämmityskulumme ovat selvästi alle paikkakunnan keskiarvon, vedenkulutus samoin. Niitä seurataan aktiivisesti.
Talomme kellarikerroksessa on runsaasti tilaa, mm. askarteluhuone, on isot vintit ja kellarikomerot, asuntojen huonejärjestys on mainio. Tontti on vehreä ja iso, mutta helppohoitoinen, puiston reunassa.
Meillä on taloyhtiössä monta sijoittajaakin, hekin ovat erittäin tyytyväisiä, myyntiin ei ole tullut huoneistoja moneen vuoteen.
Minä en ymmärrä, mikä uudessa talossa olisi niin paljon paremmin. Tässä (Tampereella) on ihan vieressä uusi asuinalue: neliöhinnat edelleen pilvissä, pihatyöt kesken, talot kylki kyljessä, asuntojen pohjapiirustukset kummallisia. Ainoa "etu", jonka huomaan uusiin taloihin verrattuna, on omat saunat, joita meidän talossa ei kaipaa kukaan. Meillä on nyt siisti, tilava (ilmanvaihto!), ikkunallinen yhteinen sauna. Tähän suuntaan varmaan mennään kohta muuten uudisrakentamisessakin...
Uusien talojen suunnittelu on mielestäni hieman vinoutunut. Kävimme loppiaisena kylässä aivan vastavalmistuneessa 4h k s. Mikään muu siinä neliössä ei ollut kohdallaan kuin olkkari ja sauna sekä 1 makuuhuone. kaksi muuta huonetta olivat "kopperoita", eli todella pieniä.
Neliöhinta sinä 2200€/m2. Tontin koko sellainen, että juuri se rivari siihen mahtui.
Kun puhutaan vanhojen talojen saneerauksista, niin ainoat jotka tällä hetkellä ovat kalliita korjata, ovat -70 luvun elementtitalot. Niissä kun nuo elementit eivät kestä. Pakkanen ja vesi, ovat niiden vihollisia. Betoni rappeutuu vähitellen ja niiden korjaus/korvaaminen on kallista lystiä.
Mutta jos rakennus on muuten hyvässä kunnossa, niin ei missään nimessä kannata lähteä sitä purkaamaan ja uutta rakentamaan. Periaatteessa kun talon rakentaminen vie muutamia kuukausia ja vanhan purkaminenkin maksaa, niin liikutaan neliöhinnoissa sellaisissa luvuissa, että se vastaa 3 X vanhan kunnostushintaa.
Miksi sitten tuo vanhan rakennuksen saneeaus on niin kallista?! Syynä on useimmiten se, että korjataan vasta, kun talo on romahtamaisillaan. Päinvastoin pitäisi huolto/kunnostus työtä harrastaa pitkin talon elinkaarta.
Niin kävi meidänkin talossa, kunnes vaihtui isännöitsijä/hallitus. Nyt kun itsekin olen hallitusvastuussa, on talossamme tapahtunut ja vielä kun ensikesänä saamme pihan telineet muut kunnostettua, niin en tätä uuteen vaihtaisi.
Lämmityspuolen ( vaihtimet ) kannattaa tutkailla, ei sen puoleen automatiikankaan uusiminen ei ole pahaksi. Niin, tuskimpa teillä, sitä ilmastointia ole, jotain "halvempaa" ja yksinkertaisempaa . . . . . .
Toisaalta, johan saunojen uusimista on aikaa alkanut kulua yli 5 vuotta, mutta lienee jatkuvampaa korjailua on tehty, ettei tarvitse kohta laittaa täysin uusiksi.
Mutta kaikenkaikkiaan:
OLET unohtanut, osaavan ja vastuuntuntoisen huollon . . . . . . Ettei sitä aina olla halvimman mukaan menty ? ? ? ? ?
Lämmitys puoli uusittiin/nykyaikaistettiin. Ilmastointi samoin. Viimeiseksi (2 vk sitten)vaihdettiin uusiksi saunan ohjausautomatiikka.
Halpaa emme suosi.
Mitä tulee saunojen ikään, niiden kunnon tarkastus on siinä 15-20 v. välillä. Emme edelleenkään suosi vanhaa:-).
Talossamme laitettiin siis lähes kaikki uusiksi n. 8v. perioodilla.
Hultoyhtiön toimet tarkistettiin ja osittain tarkistettiin. Jonka perusteella mm:ssa nurmikon leikkuu siirtyi tilauskantaiseksi.
Joten ajantasalla pysytään.
Uskon kyllä, että Hermanilla on talo ja paikat kunnossa, mutta silti ulkopuolinen huomaa asioita, mitä ei itse tule havainneeksi.
Kyllähän kuntotutkimus olisi silloin tällöin paikallaan, jotta hallitus osaa tehdä PTS-suunnitelman ja näin ollen myös hallitsee talon kuntoa lähivuosinakin hallitusti.
Muutin taloon vasta 2.2008. Hermannilla on myöskin vankka tietämys rakennus/kauppa/sähkö -alasta. Sekä asunto-osakeyhtiö laista.
Muut kohteet paitsi lvi työt, tulevat tehdyksi 2010 mennessä. Putkiston kuntokartoitus ja viemäriputkien huuhtelu ja tarkastus suoritettu 2005, jolloin havaittiin esim viemäriputkien kunto, sanalla erittäin hyvässä kunnossa.
Putki sähköjohdatukset on suunniteltu tulevaisuudessa tehtäväksi käyttäen hyväksi vanhoja ilmastointi reittejä. Ilmastointi oli siihen aikaan tehty muurattuina koteloina, jotka nyt uuden ilmastoinnin vuoksi jäivät tyhjiksi.
Asiat ovat siis hyvässä mallissa. Korostan vielä sitä, että talo on periaatteesa kokonaisuudessaaan käsityönä tehty ja aikana jolloin ei laadussa säästetty. Talo on punatiiltä ja päältä rapattu. Onhan nähty historiallisissa dokumenteissa, miten poltettu tiili on lähes ikuinen rakennusaineena.
Silloin kun talon ensinmäinen korjaus "aalto" tehtiin, niin tapahtui myös kuntotarkastus. Se, miksi mm.ssa parvekkeet ja ikkunat ja ovet jäivät suunnitelmien ulkopuolelle oli se, että rahoitus olisi tullut monille liian suureksi. Nyt kuitenkin päätettiin tehdä loput ko. kohdista.
Tällaisia taloja ei ihan jokapaikasta suomenmaata löydy, sillä tämä on harvoja taloja, joiden kaikki säilytys ym tilat ovat mitoitettu toisin kuin nykyajan ja surullisen kuuluisien -70 luvun elementtitalojen "kanakopit".
Olen hallituksessa ja tämä nyt tehtävä perusparannus projekti on laskettu siihen pts suunnitelmaan.
Seuraava pts tulee ajankohtaiseksi kun tehdään lvis suunnitelma. Tämä suunnitelma on syytä tehdä ajoissa. sillä silloin päästään työhön käsiksi ilman mitään suurempia töitä sen takia.
Joten eiköhän se tästä!
on aina hyvä asia, että talon hallituksessa on koulutukseltaan monipuolista väkeä.
Parhaimpina hallituksen jäseninä pidän kyllä talotekniikan tietäjiä unohtamatta vastapainona talousihmisiä.