Monasti olemme asiaa miettineet ja vääntäneet
täällä sumuisissa kapakoissa, hilpeiden
filosofisten keskustelujen parissa.
Onko älykkyydellä ja viisaudella eroa ja jos niin
miten? Ja kumpi on tärkeämpää? Olisitko mielummin
älykäs vai viisas? Onko olemassa ihmisuhde
älykkyyttä ja ongelma älykkyyttä vai ovatko ne
yksi ja sama?
täällä sumuisissa kapakoissa, hilpeiden
filosofisten keskustelujen parissa.
Onko älykkyydellä ja viisaudella eroa ja jos niin
miten? Ja kumpi on tärkeämpää? Olisitko mielummin
älykäs vai viisas? Onko olemassa ihmisuhde
älykkyyttä ja ongelma älykkyyttä vai ovatko ne
yksi ja sama?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mutta olettekos miettineet tätä: jos työnnät
nenän kaverisi perseeseen, niin sitten teillä on
molemmilla nenä perseessä?
Tuotakin on mietitty. Tosin on paljon muitakin
aiheita kuten, paljonko on seitsemän ja kuka
perusti käkikellon.
Älykkyys ja viisaus ovat kaksi eri asiaa.
Älykkyys tarkoittaa ainakin minulle kykyä
ymmärtää asioita ja niiden seuraussuhteita, sekä
oppimista oivaltamalla asioita. Viisaudella
ymmärrän tarkoitettavan lähinnä tietoa ja
kokemusta, mutta se ei kerro mitään
ongelmanratkaisukyvystä. Minä pidän älykkyyttä
merkittävämpänä asiana, mutta kyllähän
viisauttakin tarvitaan. En menisi jakamaan
älykkyyttä erillisiin lokeroihin, kyse on vain
sen soveltamista järki- ja tunneperäisiin
asioihin.
Moni saattaa olla erittäinkin älykäs mutta silti
ei tule ihmisten kanssa toimeen. Onko siis
todellakin oletettava ettei tämä ihminen ole
älykäs kun ei sattunut ymmärtämään mitä esim.
naisen silmänisku tarkoittaa? Tai toisinpäin.
Toiseksi, voitaisiinko kuvitella yhtälö
älykkyys muisti=viisaus ?
ihan päinvastoin, eli älykäs kyllä tietää
asioita, mutta viisas osaa käyttää tietoa vielä
hyväkseenkin. Haluaisin mieluummin olevani viisas
kuin älykäs.
No toi oli ihan uus näkökanta, mikäli siis
ymmärsin oikein eli. älykäs tietää asioita, eli
on oppinut? Ja viisas osaa käyttää näitä asioita
hyväkseen, eli siis tätä ainesta minkä älykas
oppii?
Käänsit siis sanojen selitykset vain toisinpäin?
Kyllä aina luullut että älykkäällä ihmisellä on
resursseja oppia asioita nopeammin, helpommin tai
enemmän kuin "tavallisella". Viisaus kuvaa
mielestäni vanhuutta tai vankan elämänkokemuksen
omaamista...
Jos älykäs joutuu keskelle paskaa hän tietää
kuinka sieltä pääsee pois.
Viisas ei edes joudu paskaan.
Älykäs ihminen ratkaisee paljon ongelmia ja ehkä
hän tulee saman ongelman eteen myöhemmässä
elämänvaiheessa. Entäpäs jos ajatellaan että
hänen muistikapasiteetti ei ole älykkyyteen
riittävä jolloin hän joutuu ns. ratkaisemaan
ongelman uudelleen. Hän on edelleen älykäs, mutta
viisaudesta ei ollut hänelle mitään hyötyä koska
hänellä ei ollut toista tarvittavaa elementtiä
käyttämään sitä. Silti hän selvisi ongelmasta.
Viisas on jo aijemmin joutunut tähän paskaan ja
tietää varoa sitä toisella kertaa. Vai kuinka
perustelet muuten että viisas ei joudu paskaan
jos hän ei aikaisemmin ole ollut tietoinen että
niin voi joutua paskaan?
viisaus on elämänkokemusta ja tietoa.
Älykkyys on mielestäni nopeaa hahmotuskyky eli
synnynnäista.
Asia on juuri noin!
koko tarkoituksen?
miksi sä menit opiskelemaan insinööriksi etkä
filosofiksi Sid? Maailma menettää nyt paljon.. =)
Itseasiassa olin hakemassa Helsingin yliopistoon
lukeen filosofiaa, mutta tuli vain pari pientä
estettä. Mulla ei olis riittäny lukion
toikkarilla pisteet sinne pääsyyn koska elämä
kiehto mua enemmän kuin koulutus ja toiseksi
tajusin kuinka vaikeeta sillä on tienata
elantonsa. Tosin Platoonin kerrotaan väittäneen
asian näin, filosofi on köyhä omasta halustaan.
Todisteeksi hän oli tienannut viikossa senverran
rahaa että hänestä oli tullut kaupungin rikkain
mies. Todistettuaan asiansa hän lahjoitti rahat
köyhille.
Filosofia on harrastus, kuten tämä keskustelukin.
Tämä on eräänlaista ihmistutkimusta, mihin
ihmiset reagoivat ja millätapaa.
"saman ongelman eteen myöhemmässä
elämänvaiheessa. Entäpäs jos ajatellaan että
hänen muistikapasiteetti ei ole älykkyyteen
riittävä jolloin hän joutuu ns. ratkaisemaan
ongelman uudelleen."
Eikös tuossa pitäisi lukea
että "muistikapasiteetti ei ole viisauteen
riittävä". Jos älykkyys on ihmisen ominaisuus,
niin eihän sen käyttäminen kuormita muistia. Sen
sijaan älykkyys voi tuottaa viisautta, joka
kuormittaa muistia. Lopputulos on kuitenkin sama,
eli vaikka viisautta ei olisikaan kertynyt tai
muisti ei riitä, niin älykkyydellä ongelma
voidaan silti ratkaista uudelleen. Viisaudella ei
voi luoda mitään uutta, mutta älykkyydellä voi,
tai sitten sillä voi kehittää edelleen jo
olemassa olevaa viisautta. Kun ihminen joutuu
uuden ongelman eteen, niin pelkästä viisaudesta
ei ole silloin mitään hyötyä.
Eli siis teoriani lähtee yhtälöstä
muisti alykkyys=viisaus mutta tässä tapauksessa
älykkyys<viisaus. Tällöin myös jos ajatellaan
että viisaudessa älykkyys ei voi olla > muisti.
Jolloin voidaan myös ajatella että
muistikapasiteetti ei riitä säilömään kaikkea
minkä ihminen älykkyydessään keksii. Jolloin siis
muistikapasiteetti ei riitä älykkyyden määrälle
muodostaakseen siitä viisautta. Pysyitkö mukana?
Toki asia voidaan myös ajatella toisella tavalla.
Älykkyydellä ongelma voidaan toki ratkaista aina
uudelleen mutta silti viisaus on aina nopeampi
toiminto kuin älykkyys. Eli pyrkikäämme
viisauteen, mutta käyttäkäämme älyämme.
Älykkyys on käsittääkseni olion kyky selviytyä
ympäristönsä asettamista ongelmista ympäristön
antamilla tiedoilla. Mitä älykkäämpi olio sitä
paremmin se selviytyy ongelmistaan.
Viisaus on taas menneiden ongelmatilanteiden
ratkaisujen hyväksikäyttämistä samanlaisessa
nykyisessä ongelmatilanteessa.