Lukiessani

en ole välittänyt kenenkään titteleistä heidän eläessään enkä omastani.
Aivan sama mitä laittavat omaan ilmoitukseeni.

suorittaa,jopa kuollessaankin.
Ensimmäisessä luokassa mennään vaik määränpäästä ei oo tietoa.

merkitystä on koko ilmoituksella?

Omat, tarpeeksi läheiset tietävät asian muutenkin.

Tekstin.Paljon tinasit, paljon pilasit.
Viimein kolvis kylmeni.

oli, Pirnssi Eversti, mutta ei haittaa.

Kyllä ihminen lakkaa olemasta toimitusjohtaja tai maisteri viimeistään, kun henki on lähtenyt ja ihminen on kuollut.

mutta värssyt olen uhonnut itse kirjoittaa valmiiksi jotta saan mieleiseni:)

Kuolinilmoitukseen ja arkkuunkin tekstin.

Se toinen tohelo.

Hän oli monessa maassa asunut, monta kieltä osaava.
Niin paljon viisaampi nainen.

silloin kun itse niitä katselen, teen sen vain sen vuoksi että tiedän olenko elossa vai en.
se on sitä kautta helpompi tarkistaa, tietysti poliisilta vois kans kysyä, ne kun ovat itsekunkin lähimmäisiä, väittävät.
toistaiseksi voin vielä huoleti kääntää kylkeä, ilman titteliä.

Kuolinilmoituksilla nykyään suurtakaan merkitystä kuin jonkin lehden ilmoitustuloihin. Harvempi asuu kotinurkillaan, ilmot on yleensä jossain paikallisissa lehdissä, perikunnat säästävät ilmoituskustannuksia perintöjen takia.

Sukulaisten ja tuttavien kuolemasta kuulee kyllä muutenkin, puhelinkin sentään keksitty. Tuntemattomien ilmoitukset tuskin kiinnostavat yhtään ketään.

Titteli on parempi kuin jokin korulause. Pertti Virtasia maa pullollaan. Ammatilla tai tittelillä net voi ehkä erottaa toisistaan. Se on käsittäkseni kuolinilmoituksen ideakin, siis ilmoittaa kuka on kuollut. Ei julistaa mitään negrofiiliaa.

Päinvastoin, kiinnitti joulun seutuna hautausmaalla huomiota, vanhoihin kiviin oli hakattu arvo tai ammatti, uusissa oli jotain tipulintusia. Jos joku oli isäntä ja samassa kivessä emäntä, osasi vähän nimen perusteella ajatella mistä talosta kyse. Toisessa paikassa ollut saman niminen tyyppi ei antanut mitään vinkkiä, ainoastaan synnyinkunnan mukaan saattoi jotain arvailla.

Ihmiset eivät nykyään kuole kotipitäjissän. Monet haudataan sinne missä elämä on ollut, ruumiin kuljettaminen ja hautajaisten järjestäminen toiselle puolelle maata maksaa rahaa ja aiheuttaa lisäduunia.

Äsken oli tiedotusvälineissä juttua hautapaikoista. Seurakunnat ja muut hautalehtoja omistavat yritykset kierrättävät runsaasti hautoja. Vuokrasopparit tehdään 25:ksi vuodeksi. Usein senjälkeen sukulaiset eivät uudesta sitä, kukaan kai ei muista koko vainajaa. Kivet hävitetään tai kerätään johonkin nurkkaan kasaan.

Aiemmin oli tehty ikuisia soppiksia, se varmaan harmittaa kirkon talousosastoa.

Tuosta tutkinnosta, tunnen muutaman tuplamaisterin, en yhtään tuplatohtoria. Amkkeja tai amiksia ei oikein kannata mainita, vähän noloa. Ammatti, se päätyö on kai paras vaihtoehto. Luulen että kenenkään ilmoon ei laiteta pultsaria ammatiksi, silloin kai paras vaihtoehto on jokin "elämäntaiteilija". Taiteilijoita voi kertyä kyllä muutenkin tulevaisuudessa, jokainen lehti-ilmon vääntäjä tai webbisaitin koodaaja kun kuvittelevat olevansa taiteilijoita.

Noh mainittakoon. Muutaman vuoden tympinyt mökkitielläni katsella kun naapurissa oli jokin aika sitten muutamakin kuolintapaus. Siis sukuhautaan mahtui kyllä, mutta kun kiviä ei enää mahtunut lisää. Tilasivat uuden ison kiven. Ja ainakin yksi vanha kivi nököttää vanhojen autonromujen seassa metrin päässä mökkitiestäni, kymmenen metrin päässä uimapaikastani. Noh, jonkun omaisuuttahan ne vanhat kivetkin ovat, en tiedä miten ne pitää virallisesti hävittää. Itänaapurissa niistä luemma oli tehty porraskiviä. ...

=DW=

Vähän huono juttu, jos joku jostain syystä kiertelee kalmmalehtoja bongailemassa ihmisten hautoja. Sukututkijat toki saavat tietoja kirkonkirjoista, siis jos kirkko ei ole sattunut papereineen palamaan joskus. Väestörekisteri on täällä käsittääkseni vähän sekava, moni maa ollut pomona täällä ja omat failut eivät ole kuin itsenäisyyden ajalta olemassa.

Ilmoitukseen ja kiveenkin vois takoaSuomi24:ssä käyttämänsänimimerkin.

Semmoinen hyöty olisi, että ljalleennimimerkit muuttuisivat järkevimmiksi ja selväkielisimmiksi.

PS, Sitten toki voi keksi ihan omia titteleitä kuten "bionomi", joka on kuulemma elokuvien paikannäyttäjä.

vielä kuolin ilmoituksissa ole näkynyt titteleitä, poikkeuksena tietenkin työnantajan laatimat ilmoitukset.

Helpottaahan se sikäli tuttujen bongailua, kun näkee helposti, oliko vainaja lääkäri Matti Järvinen, opettaja Matti Järvinen vai huilisti Matti Järvinen, noin esimerkiksi.