Pääsen hoitoon

lähes 16 vuotta oon kärsinyt perheväkivallasta ja hyväksikäytöstä ja 2 päivää sitten oli viimeinen tikki. Mutsi menehty 2 vuotta sitte vaikeeseen sairauteen joka vei koko perheeltä energian ja toi masennuksen. Isä on koko ikäni juopotellut ja käyttätynyt väkivaltaisesti mua ja äitiä kohtaan. tästä en kuitenkaan ole kenellekkään kertonut, kavereitakaan ei ole. Mustelmat tuli aina peiteltyä pitkillä paidan hihoilla. Joskus käytin mutsin puuteriaki. Koulussa menee kohtalaisesti mutta ruokailut jäävät väliin tuli joskus käytyä kesken tunnin vessassa (tiedätte kai miksi) Se ei sattunut yhtään, nautin vain veren näkemisestä.
Kerran arkipäivänä isä tuli kuuden maissa kotio baari reissultaan ja tuli normaaliin tapaan vittuilemaan ja tönimään tehdessäni läksyjä. En uskaltanu nousta pystyyn koska tiesin mitä tulisi tapahtumaan. Isä kolusi jääkaapin läpi ja suuttui kun en ollu käyny kaupassa vaikka olin luvannu, olin unohtanu. Isä 3-4 prommilleissaan "normaaliin" tapaansa huitaisi vasemmalle poskelle jolloin lensin suoraa keittiön tuolilta seinän kulmaa päivän, hetkeksi kaikki pimeni. En tiä kuinka kauan siinä makasin mutta isä oli olkkarissa kattomassa telkkaria enkä päässyt ylös kun pyörritti eikä jalat kantaneet. Nappasin kännykän ja uskalsin soittaa poliisin paikalle. Isä kuuli tämän kun yritin puhua hiljaa ja katkaisi puhelun kesken, tukasta kiinni ja raahaus olkkariin, yksi potku mahaan. Onneks kerkesin kertomaan asuinpaikan. Tästä eteenpäi en muista enään mitään. taisi kaikki pimetä tämän jälkeen. Seuraavat kerrat muistan kun mut nostettiin paareille ja muistan ambulanssin vihellyksen jota käskin sammuttamaan, otti niin kovaa korviin. Tätä ei voitu tehdä ja yritin peittää korvia enkä pystyny. Rauhoittavan (?)takia kaikki taas vilahti silmissä ja seuraavan kerran heräsin psykiatrisella osastolla. Olo oli tosi tokkurainen enkä ollu ikinä ennen tuntenu oloo niin väsyneeksi. Lääkäri osoitteli lampulla silmään ja sitten juteltiin, mitään en puhunut kohauttelinvain olkapäitä ja yritin pääni sisällä miettiä tapahtunuttasitä tajuamatta. Tunsin oloni niin alistuneeksi kun kaikki tuijotti (5) ihmistä ympärillä ja yritin nousta ja vattaan koski niin paljon. Päivä eteni enemmän jutellen psykiatrin kanssa ja en syönyt koko päivänä mitään. Isästä ei tietookaan enkä välittänytkään.
Seuraavana yönä, en tiädä yhtään mitä tapahtui, joku vaan naksahti enkä tajunnu mistään mitään. Tokkuroin tippapullon kanssa veskii ja yritin juoda. Miks menin lyömää pääni suoraa keskelle raanan ylläolevaan peiliin? Tein sen tahallani ja koko peili särky ja otsaan jäi pieni särö. Hoitaja tais tän kuulla ja tuli koputtelee oveen: onko kaikki hyvin? Vastausta ei kuulunu ja rulivat ryminällä sisään kantoivat takaisin sänkyyn ja alkoivat siinä hosuun pääni kimpussa ja jalkojen kun oli pohjaan jäänyt sirpaleita. Kaikki oli vaa nii hämärän peitossa.
Tänään aamulla huomasin että olin saanut valvojan viereeni tarkkaileen joka ärsytti suunnattomasti. tänää tuli myös joku sossu juttelee mitä tapahtuu kaiken tämän jälkeen. Adoptiolapsena hän sanoi lähettävänsä minut M1-lähetteellä psykiatriseen hoitolaitokseen vähäksi aikaa. En jaksanut kysellä mitään vaan pysyin hiljaa. Muuta en ole tänään tehnytkään, vähän sain syötyä ja teeveetä olen katsonut.
Kanttiini menee kiinni täytyy lopettaa. Mitä kaikkee on nuorten psykiatrisessa sairaalassa? mitä tehdään? millaiset on valvonnat ja lääkitykset? Sairaala ei ole suljettu vaan avo. Mitä se meinaa?

Huomenna saan tietää enemmän ja kirjottelen sitten lisää.

Kiitos kaikille vastanneille.