Eli millä tavalla saa helpoiten traktorin kulkemaan nopeampaa? Kysyn siksi, että kerran tästä puhuttiin koulussa kun opettaja kysyi meiltä oppilailta sitä miten se onnistuu. Muistan, että yksi tapa olisi ollut vaihdelaatikollinen peräkärry, mutta toisesta tavasta en muista kuin sen, että siinä olisi pitänyt venyttää jotain jousta tai vastaavaa moottori tilasta.
Traktori kulkemaan nopeampaa?
Mike.
3412156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Sekä myös varmin tapa on kun otat yhteyttä vaikka johonkin kuorma-auto mieheen ja kysyt suostuukohan hän hinaamaan raktoriasi niin eiköhän siinä vauhti piisaa.
...eikä tule kun täällä kaupungissa ei pahemmin peltojakaan näy. Tämä toinen keino vaan olis kiva tietää sillä asia on vaivannut mieltäni aina silloin tällöin kun en millään saa sitä toista keinoa päähäni.
jyrkästä mäestä vapaalla alas...
Niin sehän on tietysti se männän palautusjousi.
Sitä kun venytät, niin potkasee vihasemmin männän alaspäin. Lisää kieroksia 30% eikä lisää polttoaineen kulutusta koska syöttöönhän ei kajota.
et näköjään saannut vastausta kysymykseen ...noh yksi tapa vauhdin lisäämiseen on vaihtaa perä välitys sillä saa muuttumaan ja jotkut traktorit saa lisä kyytiä kun kierroksia lisätään koneeseen .mutta ei välttämättä montaa pykälää vauhti nouse ! ja kierroksilla saa sitten koneen palasiksi fiiatin koneessa ei kierokset vaikuta mitenkään kovempaan kulkemiseen esim 100-90 fiiat kulkee 40 tunnissa ja 110-90fiiat 54tunnissa 110-90 perä ei ole sama ton 100-90 kans ! ja se on itse muutettu kun perä remontti tehtiin
Tuo peräkärry juttu on aika vaarallinen yhdistelmä, vaikka sitä yleisesti käytettiinkin nopeuden lisäämiseen traktorikuljetuksissa 60-70 luvulla. Siinähän oli vetävä perävaunu traktorin perässä, jonka välityksistä yleensä yksi sopi traktorin nopeuden kanssa yhteen, jolla voitiin ajaa siten, että tuosta vetävästä kärrystä oli jotain hyötyä jossain kiperässä paikassa, vaikkapa metsästä puita kuorman kanssa tultaessa. Tiellä sitten traktori oli vapaalla ja vain peräkärryllä työnnettiin mahdollisimman isolla vaihteellä, kun yleensä kärryyn oli jätetty se kuorma-auton oma vaihteisto paikalleen, jolla sitä välitystä kärryyn muutettiin. Hurjimmat kuljetukset, mitä muistan, olivat, kun apumies oli kärryn aisalla seisomassa ja vaihteli vaihteita siitä kärryn vaihteistosta traktorin kuljettajan hoidellessa varsinaista ajoa. Puutavaraa ajettiin paljon tällä lailla maantiellä talvella tehtaille ja uittopaikoille. Siinä nuffiltti kulki n. 60km tunnissa tuolla perävedolla ajeetaessa.
Mitä tulee muuhun viritykseen, että traktori kulkee kovempaa, täytyy joka muuttaa välitystä vaihteistossa, joak on hyvin yleistä ainakin Ursus ja Zetor traktorien omistajien keskuudessa, vaihteiston välitystä muutetaan, että kulkee n. 50km tunnissa. Perävälityksen muuttamisesta en juuri ole kuullut traktoreissa.
Vanhoilla Fordson majoreilla tiedän ajetun ihan vakionakin varsin kovia nopeuksia, kun otettiin vain imusarjasta putki irti, kun vanhemmissa malleisa oli alipainesäätäjä ruiskutuspumpussa ja tämä säätäjä antoi polttoainetta tuolloin huomattavati enemmän. Tämän hurjastelun seurauksena oli usein moottorivaurio, kiertokanki katkesi melko varmasti ja tuli lohkosta läpi.
Uudemmissa traktoreissa monet rikkovat syötöpumpusta sinetit ja ruuvaavat syöttöä lisää, saattaa olla, että jokunen onnistuukin saamaan koneeseen kierroksia lisää tällä konstilla. Toisaalta tulos voi olla samanlainen, kuin mopopojilla konsaan, etä tulee vain ääntä lisää ja polttoainetta kuluu enempi...
Yhtä kaikki näissä virityksissä, pitää tietää mitä tekee, muuten voi olla, että korjataan koneita taikka höylätään arkkua pahimmassa tapauksessa.
Rivipumppuusta Valamettia (esim.6400) voi rimmata siten, että sinetillä varustettua kaasun toppariruuvia lyhentää rälläkällä. Ei tarvii sinettiin kajota eli mun Vallu kiertää 2800r/min.Tälläkonstilla nopeusnäyttötaulu tienposkessa näyttää 51km/h. Rengastusta muuttamalla eli pyörän halkaisijaa kasvattamalla myös. Toki pitää muistaa että nelivedossa pitää homma pelata synkroonissa etu- ja takapyörien kesken.
Nuffieltti kulukee kotmaisen kertojan ja kutoskoneen ryydittämänä vinhoo vauhtiva myös nykypäevänä
http://www.youtube.com/watch?v=aMKxrD_06-4
Kulukuva suapi lisee vaihtamalla kasikoneen, auton moottorin tms. Jonnii verran auttaa myös järkevä vinkunan nosto. 2000 kiertävästä nuhvista kun nostaa 2300 rpm niin saa noin 5 km/h lisää nopeutta. Ruuvvattaan siis rajotinta väljemmä, ei toppoo niin äkisti.
14,9-28 ja 18,4-38 renkaat tae vastoovat. Vaohtia suapi raktoriin kierroksilla ja syötöellä vielä lissee va sitte on er asia jos sillä vaohhilla pittää jottae muutae vettee ku ihtesä. Tarkotan pikkukonneita.
vaihde laatikon sisustalla saa muutettua nopeutta .mutta perässä se parhain vauhdin lisääjä tulee ! olen vaihtanut 100-90fiat 110-90fiatin jänis mallin laatikon ei tullut vauhtia lisää yhtään ja 110-90 kulki yhtä kovaa 100-90 laatikolla ! sillon minäkin luulin että vaihde laatikko auttaa kulkemiseen ...ja huolto mies kerto että perän rattaat erit niin vauhti muuttuu !!! voi toki olla toisissa merkeissä eri käytäntö !!
Ollu mullakin joskus noita fiatteja, en nyt muista miten se perän rakenne oli, mut tietty ne rattaat perässäkin voi muuttaa, jos vaan sopii vaihtamaan ja löytyy sopivia palikoita sinne perään.
Aika vähissä kuitenkin on normaalissa tapauksessa nää nopeuden muutokset, käytännössä vähän pumpun ruuvaamista, et saa kierroksia lisää ja nakkeja vaihtaa isompiin alle, et saa isomman kehän kiekkoihin. Tietty jos vielä suolistamalla saa rattaita uuteen malliin, niin sitten jo kulkee.
Nää peräkärryjutut on ihan teurastuslaitoksen hyväksymiä, niillä vaan tappaa ittensä ja sitten tuossa joku, että laskee vapaalla mäkeen, varma konsti kans pistää henkikulta kaupalle, lähtee pomppii niin herkästi, et on aika beduiini jos siitä selvii. Kokemuksella nuorena kossina just kortin saanneena lähdin oikeen kotimaan matkalle dextalla ja täyspönttönä vetäsin sen dextan vapaalle Toivakan Viisarimäessä, on suorastaan ihme, että tätä tässä kirjotan, niin hurjaa kyytiä oli, en suosittele kenellekään! Traktori kulkee sen minkä kulkee ja siihen on tyytyminen.
ihan asiaa puhut ! joo en suosittele kenenkää kikkailevan noilla vetävillä kärryillä ! muutakun metsässä ja pellolla ja turve hommissa .sielä vain missä tarttee ! ja onhan noita keinoja saada vehkeet kulkeen ! mutta mitä järkeä siinä on ! mulla toi 190nyykkäri kulkee tarpeeksi kovaa talvi kelillä 50kuutiota palaturvetta kyytiin ja menoks liukkaat kelit kun on niin ei kysy onko ratissa ammattilainen vai alottelija ..niin metsään menee paukkeen ja kolinan kans ! ja käy miten käy !!!
niin fiiun perään löytyy eri hammas pyöriä ja mahtuu sinne jos ei mitään jumalatonta viritystä rupea tekeen !!!
kirjoittamaan selkokielellä, eihän tuollaista ymmärretä kuin apteekissa korkeintaan :P
tunnut tietävän. tuttu juttu, on niitten vehkeiten kanssa pelattu siihen aikaan.
ja urkeissa nopeutus tehdään vaihtamalla hammaspyöräpari, joka on ihan oikeasti laitettu vaihteistoon eri nopeusvaihtoehtojen saatavuutta varten. Esim joissain maissa max nopeus 25 toisissa 30 toisissa 40 jne. koneeseen heitetaan sellaiset rattaat että se kulkee asiakkaan tilaamalla pyörävatustuksella haluttua vauhtia. Itse vaihteistoon ei siis kosketa laisinkaan!
Toinen vaihtoehto mitä on yleisesti käytetty, jos kone on ollut 16 8 vaihteistollinen kone, on 1. vaihteen pyörät poistettu. 2. vaihteesta on tehty ykkönen, kolmosesta kakkonen, ja nelosesta kolmonen. Sitten siitä 1. vaihteesta on tehty ylivaihde eli nelonen. Järjestely kääntää vaihdekaavion peilikuvaksi ja kaikki rattaat täytyy järjestellä uusiksi. Tässä vaihtoehdossa siis puututaan jo itse vaihteistoon ja melkoisesti!
Kolmas vaihtoehto on, että alunperin hidastava pikavaihde muutetaan nopeuttavaksi.
Lisäksi tietysti "kyläseppien" versiot nopeuttamisesta ovat olleet kierrosten nosto 5000 ja pyöräkoon suurentaminen lokasuojia muokkaamalla.
Itse suosittelisin vasta-alkajalle vaihtoehtoa 1 ja kokeneemmalle vaihtoehtoa 2. Vaihtoehdon 2 etuna on se, että samalla jos sormi syyhyää ruiskutuspumpun säätöruuveihin, se vaihtoehto pienentää vaurioriskiä, koska vaihteiston jälkeisiä komponenttejä ajetaan suuremmilla nopeuksilla.
Kuitenkin tulee muistaa, että kukin traktorimalli on tyyppihyväksytty tietylle nopeudelle, ja jos se ylitetään, ollaan laittoman toiminnan porteilla...........
Tuossahan sitä oli. Pätee muuten kaikkiin muihinkin merkkeihin.
savvoo ymmärrä hyvä mies :) Savvoo hiljoo ja kovvoo.
ettiskelet itsellesi vanhan 4/60 2x5 vaihteisen Nuffieltin ei tarvitse tehdä mitään kun kulkee autonmittarin mukaan 65km/h.Kyllä siinä vauhdissa jo kopittoman traktorin seljässä takatukka liehuu.
Joku pikku patti tiessä ni ojassa se rotiska selällää.
Laita isommat renkaat.
huutokaupasta romukasan, josssa on lentokoneen suihkumottori, laitat semmosen siihen traktorin kupeeseen taikka perään. Mig-hävittäjän moottorilla kulkee aika hyvin. Yks heppu laitto vanhaan Pannonnia moottoripyörään vähän pienemmän suihkarin moottorin ja johan alko Pannonia kulkemaan, ihan vaan pintakaasulla pystyy ajelemaan, ettei lähde käsistä. Kyllä traktorikin Migin koneella kulkee.
he he he hee niin noh ..miggejä on niin montaa merkkiä mutta kantsii!kokeilla walliuksen migillä mutta ei kempillä ne on surkeita miggejä :)
Muistelen lukeneeni jostain tästä moottoripyörästä, johon oli laitettu joku fugamagisterin suihkukone, oliko joku Virtanen kuorevedeltä, hurja peli kuitenkin.
6,6 litran 8 noin 200hv. Oma db:n vaihdelaatikko,
7määkymppiä ajoin asvaltilla sitte alko pomppimaan, ei kaatunu. Hain naapurista kantopiikin/koukun aloin pihasta isoa kuusenkantoa repimään. Ykkönen päälle ja hiukan kaasua, kytkintä pikkusen päästin niin nousi traktori lähes pystyyn, painoin kytkimen alas ja pyyhin hikeä otsalta. Vein koukun takasin naapuriin. Nykysin on db:sä 504 pösön diesel.
Joku turvakaari varmaa pitäs ainaki olla notta ei olis ainoo kaupan.
Jos on rekikeli niin sido reenantura takapyörään, niin vauhti tuplaantuu.
Unohtakaa se peräkärryviritys kokonaan. Meidän kulmilla kuoli aikanaan kaksi veljestä peräkkäisinä vuosina. Rakensivat soranajoon tuollaiset peräkärrivetoiset tai oikeastaan -työntöiset viritykset. Mahdoton hallita kun alkaa vähänkin pomppia kuoppaisella tiellä. Olivat kehuneet kuinka kovaa pääsee.
sitä peräkärryviritystä kokeilin.
Kyllähän sillä oli mukava vedellä siivuja suoralla öljysoratiellä,mutta soratiellä kun
veti tiukan kurvin se alkoi työntää yhdistelmää linkkuun.
Kylmän hien pukkasi pintaan.
enkä tiärä pitääkö paikkansa mutta syättöjä ku lisää:DD
Niinku jo ussempi sanonukkin että peräkärry vedolla työntämällä pääsee hengestään ja moni on jo päässy. Onhan se jo itsestään selvää kun kärry työntää traktoria niin mutkassa, töyssyssä tai liukkalla se työntää vaan linkkuun ja sitte kuskista tulee matkustaja. Kierrosten lisääminen yleensä pikkusen auttaa(ainakin lyhentämään moottorin käyttö ikää) Sitte nuo vaihdelootan/perän rattaan vaihdot on varmasti toimivia jos vaan jaksaa ruveta purkaan ja rakentaan. Helpoin apu on varmasti sen rengaskoon kasvattaminen ja sillä ei hajota paikkoja. Sitäpaitsi maavara kasvaa ja yleensä siitä pelkkää etua. Rahalla saa liikenne traktoreita jotka kulkee pikkusen lujempaa, mutta tarttee sitte kuorma-auto, elikkäs c-kortin. Tuntuu nyset liikenne mallin Valmetit ainakin hyvin menevän. Sai nääs puolen miljoonan(kaikki kilometrejä) Hiacessa ja polkee kaasua tosissaan että pääs ylämäessä tuollasen ohi. Ehkä vaikutti sekin kun oli Hiacen kyytissä 500kiloo kuormaa ei riisitautinen kuski. ;o
Olen kuullut, että talvella reen kanssa ajettiin traktoreilla pitäjästä toiseen, savotoille tukin ajoon. Koneen omistajat silloin jo pohtivat miten välimatka taittuisi nopeammin? keksivät hyvän konstin, lieneekö sitten totta tämä tarina, mutta kokeilkaa ensi talvena.
oikean puolen ratas laitetaan jumuriin, iso leveä suksi alle ja vasemman puolen rattaaseen nastaketjut. Suksen täytyy hyvin kulkea polanteella, lumen tai jään päällä. Tällä konstilla nopeus kaksinkertaistuu.
Kallojärven kylästä, Lapista löytyy entinen 4-syl. Volvo rattori, johon on asennettu alle 200 hv. paikallisbussin Volvo moottori suunnilleen samalta ikävuodelta kuin itse traktori. Kytkinkoppa ja vimpstaakelit keskenään sopii kuin naula päähän.
volvon perä on tunnetusti pillarin Cat-perän vahvuinen kestoltaan. Tällä yhdistelmä rattori kulkee 80 km tunnissa. Kyseisen rattorin perässä oli katkaistu Kontio-Sisu kippi-lava-auto. Kolmos vaihteella Volvo potkaisi liikenteeseen ja vielä neljän metrin päässä hevelsi takarattaat, kun Sisu ei ollut halukas ampumalla lähtemään perään. Luonnon laki jarrutti, mutta kun vauhtiin pääsi, Sisu kyllä työnsi volvo niin vastakossa kuin myötämäessä riittäväsi, silleen että kylmä hiki pirskahti tuon tuostakin, etenkin risteyksissä. Sellaisella vehekeellä on rakennetu ainakin yksi omakotitalo ja kallojärven kyläratilla omitaja ajanut mennen tullen.
Kuse tankkii
Joo. Kiitti vinkistä.