Valtaosa päihdeongelmaisista nuorista tarvitsee mielenterveyshoitoa
5.6.2008 17:40 | Päivitetty: 5.6.2008 18:34
A A Samuli Laita
Helsingin Sanomat
Nuorten 13–17-vuotiaiden päihdeongelmien ratkomista tukee jatkossa entistä paremmin psykiatrinen hoito, kun Helsingin Herttoniemessä viime syksynä avatun Suomen ensimmäisen nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan toiminta pääsee täyteen vauhtiin.
Hyksiin kuuluvan klinikan tarkoitus on ottaa huomioon hoidossa entistä paremmin huomioon nuorten erityistarpeet.
Puoli vuotta toimineen klinikan osastonlääkäri Jaana Lepistö toteaa, että päihdenuoria aiemmin auttaneen päihdehuollon puolella ”toimintatavat ovat aikuisille suunniteltuja ja psykiatrian osaaminen puuttuu”. Lepistön mukaan hoidolle asettaa erityishaasteita nuorten itsenäistymistarpeet. ”Motivoimme heitä muutokseen”, Lepistö kertoo avohoitopainotteisesta työstä.
Klinikan tarve on ollut suuri, sillä päihdenuorista jopa 50–80 prosentin arvioidaan kärsivän jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Osaston ylilääkäri, nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen arvelee, että pääkaupunkiseudulla on 400–500 päihdeongelmista kärsivää nuorta. Klinikalla on hoidettu ensimmäisen puolen vuoden aikana 75:ä nuorta.
Uuden klinikan toiminnan kustannukset katetaan Hyksin nuorisopsykiatrian budjettirahoituksesta. Perustamiskustannuksiin klinikka on saanut suoraa tukea Helsingin kaupungilta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Valtaosa päihdeongelmaisista nuorista tarvitsee mielenterveyshoitoa/1135236939430
5.6.2008 17:40 | Päivitetty: 5.6.2008 18:34
A A Samuli Laita
Helsingin Sanomat
Nuorten 13–17-vuotiaiden päihdeongelmien ratkomista tukee jatkossa entistä paremmin psykiatrinen hoito, kun Helsingin Herttoniemessä viime syksynä avatun Suomen ensimmäisen nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan toiminta pääsee täyteen vauhtiin.
Hyksiin kuuluvan klinikan tarkoitus on ottaa huomioon hoidossa entistä paremmin huomioon nuorten erityistarpeet.
Puoli vuotta toimineen klinikan osastonlääkäri Jaana Lepistö toteaa, että päihdenuoria aiemmin auttaneen päihdehuollon puolella ”toimintatavat ovat aikuisille suunniteltuja ja psykiatrian osaaminen puuttuu”. Lepistön mukaan hoidolle asettaa erityishaasteita nuorten itsenäistymistarpeet. ”Motivoimme heitä muutokseen”, Lepistö kertoo avohoitopainotteisesta työstä.
Klinikan tarve on ollut suuri, sillä päihdenuorista jopa 50–80 prosentin arvioidaan kärsivän jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Osaston ylilääkäri, nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen arvelee, että pääkaupunkiseudulla on 400–500 päihdeongelmista kärsivää nuorta. Klinikalla on hoidettu ensimmäisen puolen vuoden aikana 75:ä nuorta.
Uuden klinikan toiminnan kustannukset katetaan Hyksin nuorisopsykiatrian budjettirahoituksesta. Perustamiskustannuksiin klinikka on saanut suoraa tukea Helsingin kaupungilta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Valtaosa päihdeongelmaisista nuorista tarvitsee mielenterveyshoitoa/1135236939430
Vastaukset 12
Vanhimmat
vai suostuvatko hoitamaan ihan perustuslakiperiaatteen mukaan. Siinä päivän kysymys.
Huom! Laitoin lainaus merkit... Josta löytyy vastaus...
Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka
Yhteystiedot
Käyntiosoite: Kettutie 8 D, 00800 Helsinki
Postiosoite: PL 630, 00029 HUS
Kanslian puhelinnumero: (09) 471 78260
Fax: (09) 471 78261
Konsultaatiopuhelin arkisin klo 10:30 – 11:30: (09) 471 78262
Toiminnan kuvaus
Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka tarjoaa tutkimusta ja avohoitoa 13 – 17-vuotiaille helsinkiläisille nuorille sekä puhelinkonsultaatiota HUS-alueen nuoria hoitaville työntekijöille. Poliklinikalle lähetetään nuoret, joilla on todettu selkeästi haittoja aiheuttavaa päihteiden käyttöä sekä nuorisopsykiatrista arviointia, tutkimusta tai hoitoa edellyttävä mielenterveysongelma, kuten esim. depressio tai käytöshäiriö.
"Hoitoon ohjataan kirjallisella asiantuntijan lähetteellä, jonka voi laatia nuoren asioista perillä oleva työntekijä, esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä tai omaohjaaja." Lähetteen toivotaan sisältävän seuraavat asiat:
nuoren henkilö- ja yhteystiedot
huoltajan / huoltajien yhteystiedot
nuoren päihdeongelman kuvaus - käytetyt päihteet, käytön kesto, määrät ja tiheys
nuoren mielenterveysongelman kuvaus
nuoren muiden ajankohtaisten ongelmien kuvaus
nuoren oma suhtautuminen tutkimukseen / hoitoon
aikaisemmat ja nykyiset hoitokontaktit
lastensuojeluasiakkuudet
perhetilanteen kuvaus
koulutilanteen kuvaus ja yhteystiedot
arvio hoidon kiireellisyydestä
lähetteen laatijan nimi, ammatti ja yhteystiedot
muut hoitoon ohjaukset
Kun tapaamisaika on tarjota, poliklinikalta ollaan yhteydessä nuoreen, huoltajiin sekä tarvittaessa lähettävään tahoon. Hoitojakso alkaa tutkimusjaksolla, jonka jälkeen nuorelle laaditaan yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Poliklinikalla ei ole päivystystä. Kiireellisissä tapauksissa voidaan varata kriisiaikoja puhelinkonsultaation kautta puhelinlähetteellä.
Moniammatillisessa työryhmässä työskentelevät:
lääkäri
psykologi
sairaanhoitaja
sosiaalityöntekijä
toimintaterapeutti
Poliklinikka on avoinna ma – to klo 8:00 – 16:00, pe klo 8:00 – 15:00. Käynnit ovat maksuttomia.
Nuorta ei siis voi vanhemmat tuoda hoitoon.
Tämä Herttoniemen yksikkö ei siten ole vastaus vanhemmille, joilla on hätä nuorensa puolesta. Tuo yksikkö on perustettu viranomaisia varten. Sinne ei voi vanhemmat tuoda lastaan, vaan melkeinpä kuka muu tahansa, joka saa julkiselta sektorilta palkkaa.
Tuon mainostaminen tällä palstalla on ylimitoitettu toimenpide.
ydin onkin... ""Hoitoon ohjataan kirjallisella asiantuntijan lähetteellä, jonka voi laatia nuoren asioista perillä oleva työntekijä, esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä tai omaohjaaja." Lähetteen toivotaan sisältävän seuraavat asiat:"
Sitä lähetettä on mahdoton saada ellei lapsi ole huostaanotettu. Olen itsekin käynyt lukuisia keskusteluja, soitellut satoja puheluja asioiden tiimoilta. Viranomaiset pompottelevat huumenuorta toinen toiselleen ja aikaa kuluu ja ongelma pahenee. Kenties odottavat että hautaustoimisto poistaa ongelman.
Selkeästi pidän hoidon edellyttämää viranomaisten lähetettä seulontaja ja erotteluna.
"Hoitoon ohjataan kirjallisella asiantuntijan lähetteellä, jonka voi laatia nuoren asioista perillä oleva työntekijä,esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä tai omaohjaaja."
Eli tämä on vähän sama juttu kun lääkäri laittaisi lähetteen esim. lasten/nuorten erikoislääkärille poliklinikalle...
Joten useimminhan vanhemmat ovat mukana mutta en muista nyt ikää jolloin nuori voi vaatia että haluaa asioida henkilökohtaisesti yksin lääkärin luona. Mutta vaikeimmissa tapauksissa niin uskon että vanhemmat voivat olla mukana koska jopa tuolla poliklinikallakin otetaan huoltaja vastaan... tapaamisaika kun on tarjolla.. lue alla mainittu..
"Kun tapaamisaika on tarjota, poliklinikalta ollaan yhteydessä nuoreen, huoltajiin sekä tarvittaessa lähettävään tahoon."
onkin, seulontaa ja erottelua. Priorisointi terveydenhuollossa aloitetaan jo paljon aikaisemmin kuin vanhuusiässä. Erityisen hankala on tilanne silloin kun nuori, tai käytetään sanaa lapsi (16 - 17 vuotias narkkarikin on lapsi), ei itse tiedosta hoidon tarvetta vaan kieltäytyy ja uhoaa että hän pääsee aineista eroon milloin vain. Tahdonvastainen hoito on lähes mahdoton saada aikaiseksi eikä vaihtoehtoja tosiaan paljon jää.
Puuttuu maininta missä sanottais, koska vanhemmat ovat yhteydessä poliklinikkaan. Aivan selvästi vanhemmat sivuutetaan jo alkumetreillä ja viranomaiset ottavat homman haltuun. Ei hyvä.
Tuon mukaan vaikuttaa siltä, että vain sosiaaliviranomaisten asiakkaana oleva lapsi pääsee prosessissa hoitoon asti ja vanhemmat ovat statisteina.
"Hoitoon ohjataan kirjallisella asiantuntijan lähetteellä, jonka voi laatia nuoren asioista perillä oleva työntekijä,esim. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä tai omaohjaaja."
Eiköhän ne omat vanhemmat lähtökohtaisesti ole parhaiten perillä nuoren asioista.
Tämä Herttoniemen yksikkö ei siis millään tavalla ainakaan toistaiseksi ole vastaus palstalla esiin tulleeseen ongelmaan.
jos ei tästä todellakaan ole apua... itselläni kun asiasta ei ole kokemusta... Mutta tulihan tuokin asia selväksi sitten minulle ja muille...
Halusin vain auttaa..mutta taisin tällä kertaa epäonnistua...
Millähän eväillä se sosiaalityöntekijä antaa lähetteen päihdepsykiatrian poliklinikalle. Hah! vähän mua naurattaa lääkärikunnankin usko noiden moniosaajien "synnynnäiseen" lääketieteelliseen kykyyn, kun lääkärit itse ovat opiskelleet vuosikausia saadakseen pätevyyden.
http://www.ulapland.fi/?newsid=5940&deptid=11888&languageid=3&news=1
.............
Medikalisaation pelko
Huumeongelman laajetessa ja uusien huumehoitomallien kehittelyn yhteydessä suomalaisessa päihdetyössä on ryhdytty vaatimaan tuloksia. On kysytty mm. sitä, onko sosiaalityö onnistunut päihdeongelmaisten hoidossa? Päihdeongelmaisten parissa työskenteleviä sosiaalityön ammattilaisia on kritisoitu siitä, että he vastustavat päihdetyöhön tuotuja uusia lääkkeellisiä hoitoja.
Tutkimuksen mukaan medikalisaatio on 2000-luvun alkupuolella erityisen ajankohtainen ilmiö myös päihdehuollossa. Suurimmaksi huolenaiheeksi tutkimuksessa nousikin lääketieteen ja sosiaalitieteiden välinen valtataistelu. Sosiaalityön näkökulmasta pelkona on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön lisääntyessä sosiaalityötä aletaan määritellä ja tulkita enenevässä määrin terveydenhuollon tavoitteista käsin. Tutkimus kuitenkin vahvistaa sitä käsitystä, että päihdeongelmien hoidossa tarvitaan sekä sosiaalityöpohjaista että lääketieteellistä lähestymistapaa.
– Sosiaalityön haasteeksi päihdehuollon kokonaisuudessa jääkin se, että lääkkeellisten hoitojen rinnalle kyetään tarjoamaan laadukkaita psykososiaalisia hoitoja. Medikalisaation laajentuessa sosiaalityön tulee mielestäni ottaa aktiivinen rooli ja haastaa eri osapuolet (asiakkaat, päihdehuollon asiantuntijat ja sosiaalityön edustajat) laajaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun, Merja Laitila-Ukkola ehdottaa.
.............
Päihdeongelmien monimutkaistuminen, työn oikeudellistuminen ja markkinoistuminen vaativat sosiaalityöntekijältä vahvaa koulutusta ja vankkaa ammatillista identiteettiä.
– Sosiaalityöntekijöiden koulutus ei anna kokemukseni mukaan tällä hetkellä todellisia valmiuksia käytännön asiakastyöhön päihdehuollossa, joten täydennys- ja jatkokoulutus ovat välttämättömiä vastavalmistuneille päihdehuoltoon hakeutuville sosiaalityöntekijöille, Merja Laitila-Ukkola sanoo.............
___________________________
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000033639533#22000000033639533
http://www.oikeus.fi/5750.htm
......
...........
Sosiaaliasiat
Toimeentulotuki, huostaanotto ja lastensuojelu, elatusturva, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelu, päihdehuolto,
omaishoidon tuki, lasten päivähoito, sosiaalihuollon kustannusten korvaaminen ja asiakasmaksut
------------
http://www.oikeus.fi/5752.htm
Kuinka valitetaan?
Hallintoasiassa tehtyyn viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Viranomaisen ilmoittaa päätöksen yhteydessä, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti............
.........