tässä olen nyt ja enkelit ympäröivät minua...
en voi nähdä heitä, mutta tiedän,
he ovat täällä.
tunnen rakkauden, joka ympäröi minua
en voi nähdä sitä, mutta tunnen sen.
se on täällä.
tunnen voiman joka työntää, minua eteenpäin...
en ole peloissani, koska tiedän,
se ei vahingoita minua.
aina kun nuo asiat ympäröivät minut,
tunnen iloa ja olen onnellinen,
elämä hymyilee minulle.
en voi nähdä heitä, mutta tiedän,
he ovat täällä.
tunnen rakkauden, joka ympäröi minua
en voi nähdä sitä, mutta tunnen sen.
se on täällä.
tunnen voiman joka työntää, minua eteenpäin...
en ole peloissani, koska tiedän,
se ei vahingoita minua.
aina kun nuo asiat ympäröivät minut,
tunnen iloa ja olen onnellinen,
elämä hymyilee minulle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oletko huomannut että täällä on aivan ikioma Runopoksi, minne voi kirjoittaa runoja?
Yhteinen runokokoelma, jonka toivoisi karttuvan runokirjan kokoiseksi.
Sitähän voisi olla ihan kiva selata jonkun ajan päästä, vai mitä?
sä oot sanomaan mihin pitää kirjoittaa?
tuli mainittua, että jokaisella palstalla tuntuu olevan yksi, toisilla kaksi, jotka haluavat määrätä toisten tekemisistä. Siksipä kiinnostuskin on sammahtaakseen koko palstoilla. Ei täällä tiedetä demokratiasta mitään.
Ei mielipiteen esittäminen ole määräys, ei sitä tarvitse edes noudattaa. Määrää itsesi johonkin alkeelliseen asiallisuuteen tai pysymään poissa palstoilta. Kykenetkö itsekuriin?
"määrätä" vaan päinvastoin suojella runojen kirjoittajienkin oikeuksia.
Aikaisemmin täällä jotkut räyhäsivät kun näkivät runoja olevan "keskustelupalstalla" ja toivottivat runoilijat hornan tuuttiin runoinensa.
Tarkoitus on antaa sekä runonkirjoittajille että murteita harrastaville rauhoitetut ketjut käytettäväksi.
Kukahan on se, joka ei tiedä demokratiasta mitään?
tarkoita pahaa, eikä kukan mukaan, mutta mielipiteensä voi kai jokainen kirjoittaa, vaikka ne ei aina olisikaan juuri sen suuntaisia, kuin kaikki haluaisivat niiden olla.
Moni muukaan kirjoittaja ei myöskään tarkoita pahaa, mutta kuinka vain aika usea lukija ottaa ne pahakseen.
Toinen on herkempi "ottamaan itseensä" kuin taas toinen, eikä osaa sitä piiloittaa.
Tuolla silloisella 65 palstallahan sai melkein jokainen kulla kunniansa, ja se on jotenkin vain tarttunut jonnekin tuonne aivolokeroihin, eikä meinaa poistua, ei sitten millään.
Toiset pystyvät unohtamaan, toiset eivät.
Tätä en sano moitteeksi, mutta ikävä tunnustaa ett se , kun toisille vastaillaan myötämielisesti, toisille suoraan vihjataan, ettei halua sinulle vastata, niin kyllä tuo aivoissa piileskelevä "pöpö" muistuttaa olemassa olostaan edelleenkin.
Tällä palstalla on toistaiseksi pieni piiri kirjoittelemassa, ja tuntuu jotenkin että olisimme jollain tavoin tuttuja keskenämme, vaikka vain näin kirjoitellen.
Mitä paremman vastaanoton itsekukin saisi, sitä paremmin täällä viihtyisimme kirjoituksinemme.
Sanot tarkoituksesi suojella kaikkia osaanottajia, mistä sitten mahtaa johtua tuo, kun joitain viestejä on poistettu näinkin pienen ajan sisällä. Tiedätkö Sinä kuka poistaa ja miksi?
Tämän vastauksen osoitin Sinun kirjoitukseesi, mutta en kuitenkaan millään tapaa Sinua morkkaa, olet ihan Ok, taidan itse vain ottaa huomioon liian helposti nuo rivien väleissä olevat sanat.
Kiitos kommentistasi.
Yritin tuossa edellä vastata niin, ettei väärinkäsityksiä tulisi minkä takia nuo Runo- ja Hymypoksit ovat syntyneet.
Pieni oikaisu: kirjoitin ettei tarkoitus ole
"määrätä" vaan päinvastoin suojella RUNOJEN KIRJOITTAJIENKIN oikeuksia.
Runojen kirjoittaminen ja murteella kirjoittaminen on ollut monelle malka silmässä. Jotta tällä palstalla vältyttäisiin räyhäämästä näistä asioista ja otettaisiin heidänkin tarpeensa huomioon, ovat nämä vaihtoehdot pelkkiä ehdotuksia. Toivottavasti hyväksi havaitaan ajan myötä.
Mitä sitten "kaikkien suojelemiseen" tulee, niin jokainen saa tietysti ottaa kirjoittamastaan vastuun ja joka ei pelisääntöjä (netikettiä) noudata, saa varmaankin nähdä että viestejä häviää.
Valitettavasti häirikköviestien yhteydessä saattaa mennä kokonainen ketju, joka liittyy asiattomaan viestiin.
Ylläpito on se, joka poistaa asiattomat viestit.
oli muutama sekunti sitten 60 palstalla, kun luin Sofian (tosi törkeän) viestin. Siinä oli muutama vastauskin, joita rupesin lukemaan.
Ykskaks koko ketju hävisi.
Varmasti oli aihettakin, luulisin.
tavoin olisi pitänyt jo aiemminkin poistaa viestejä jotka ovat olleet niin rumia jo palstalle tullessaan.
Minäkin luin mainitsemasi viestin myöskin ja olihan siinä ihmetteleviä vastauksia silloin ehkä 5 kappaletta. Nyt sitten huomasin sen kadonneeksi.
Joku jopa viittasi siihen että se, joka sen kirjoitti, ei kirjoittanut omalla nikillään.
Oisko joku eri henkilö ottanut tosiaankin tuon nikin omakseen, kun minä olen muistavinani, että sofia kirjoitteli ennen niin mukavasti!!
uskon et meil kaikil on suojelus enkeli,sitä voip aatella et se kulkee rinnalla tai on syömmessä,varottamassa vaarasta. sitä vaa pittää osata vaan kuunnella.
jos minul on jottain pulmaa jota en ossaa päättää mitä teen,mie iltasella puhun siitä jollekkin,ehkä se on enkeli tai muu.:)
hyvin monast myöhemmin,mie ikkäänkuin löyvän ratkasun. ratkasut on ollu joskus semmosii et ihmettelen, mistä mie oon tuonkii asian tienny jolla oon saannut ongelman ratkottuu.
turvallisia polkuja kaikille.
voisin selittää sinulle aivan tarkkaan, mutta näillä eripuraisilla palstoilla se ei käy.
Sanon vain sen että puhu, rukoile tai pyydä apua, se menee kyllä okeaan osoitteeseen ja sinua autetaan.
Sory, uskonnon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Olet mediaalisesti herkkä ihminen Lyyli.
pelkää eripuraisuutta ja konflikteja niin paljon ettet uskalla kirjoittaa? vaikka tämä onkin kyllä väärinymmärtäjien luvattu maa. mut se on heidän häpeänsä.
sitä eripuraisuutta tahdon välttää ja tässä asiassa jos missä on todellakin monta eri mielipidettä ja näkökantaa joten tästä syntyisi täydellinen sekasorto.
kiitos vastauksesta kirjotuksee.
ymmärrän et tääl tullee vähä varovaiseks ko on ollu kärhämää,kyl se välil minnuukin vaikutti,mutta sit ko ruppeen kirjottammaa ja puhumaa kaik unohtuu ja hölötän melkee mitä mieles on.
tietyst minul on jottain mitä en puhu tänne,mut se on semmosta ettei se sovikkaa keskustelu aiheeksi,tullee vaa ihmisil luulo, et mie leuhkin,se on ihan minun oma juttu;)
ei kuitenkaa pitäs antaa pelolle valtaa, sitä ei sillo koht uskalla puhhuu mistää. tämä on minust kuitenkii semmonen palsta, et ko tääl ei kukkaa minnuukaa tunne, voin hölöttää aika vappaasti.
täält kukkaa ei tuu kadulla vastaa ja osota sormella, et tuos se hölöpölö muija mennee;) se minust ois pahinta. ei tämä tääl irvailu täällä silviisii satu.
minust on mielenkiintosta keskustella joskus omast mielestä tähdemmistäkii aiheista, just maailman kaikkeuen olemassa olosta, ihmetellä sitä teiän kanssa ja kuulla mielipiteitä ja ootteko koskaa miettiny mist myö tullaa ja minne männää,mite järjestelmällinen tämä vankilamme on.
tarkotan tieteelliseltä kantilta, en välitä puhhuu jumalasta täällä,se ko on niin henkilökohtanen,uskonnoista yleensä kiinnostaa jutella,niitä ko on niin montaa sorttia. tämä on vaa minun mielipide,työ saatte minun puolesta puhhuu mite tahotte.
tiede ko sannoo et dynamiitin pötkön päähän ko pannee tulen se räjähtää, jos ei oo suutari,niin sillo se on todistettu.
mie oon niin jalat maassa oleva ihminen ja niin vissii moni muukin nykypäivän eläjä,et hää tahtoo todisteita. ennää ei ihmisille riitä, et joku pannee viitan päällee ja kertoo tarinoita.
sie sanot hienosti tuos lopus mediaalisesti herkkä,oon mie herkkä aistimaa asioita.oon niist ollu vähä arempi kertomaa niinko siekii tuos sanomas puolesta.
tuommoses asias minnuu on pyyetty mukaan, ko joku muuttaa uutee asuntoo,siis missä joku muu on asunnu ennen. hyö on halunnu tietää millanen henki asunnol on.
mie oon asunnos mielummin illalla pari tuntii yksinäin . en tiiä mitä tapahtuu mutta niin mie vaa jotenkin tunnen onko siel hyvä assuu,vai onko sinne jäänny jottain ikävää,mikä voip aiheuttaa levottomuutta tuleville asujille.sitä ei ossaa kertoo se tunne vaa leviää päälle.
tämä sai alkunsa jo jalmarin aikaa ko oltii kaupungissa ja hää meni viemää puolueen papereita yhelle miehelle,joka tavattii kerrostalo asunnossa jota hää oli aikeissa ostaa.
siin ko hyö jutteli mie kulin katsoin asuntoo avvailin komeroita ja kaappeja.
sitte aloin tuntee kummaa ahistavaa oloa,tunsin mite raskas taakka ois ollu hartioilla ja tuli semmonen toivoton olo tila,niinko kaik toivo ois poissa ei mitää mahollisuutta mihinkää.
en voinnu olla siellä ja sanoin mäneväni ulos oottamaa.kerroin asiasta jalmarille,mut ei hää siit senkummmenpaa .
sitte tuli puhheeks errään vaimon kanssa ja hää tuli viikon kuluttuu minul sanomaa et siin asunnos oli mies hirttäytyny ko liike asiat oli männy huonosti ja siks se ol myytävänä.vaimo ei voinnu lapsinee ennää asuu siel. ei ostanu puolueen mieskää sitä, ko asian kuuli.
se juttu on kulkenu sitten ja joskus joku pyytää minnuu joka sattuu tietämään asian,harvemmin nykyää.
kävin mie toivon asunnonkin vilkasemas siltä kantilta vaikken mittää sillo siit sanonukkaa hänel.
siel ol ihan hyvä olla ei mittää erikoista ,tuli semmonen nuor olo ja niinko olis pantu valo palamaa minun sisälle päin, tuntu ko olisin ollu sisältäpäin nuorempi;)
siin olikin asunu nuoripari,mikä muutti isompaa lapsen tulon takkii.
tämmösii asioita voip aistii moni muukin, kohan aukasee oven sissääpäin,ihmiseshän on sisäl mitä on universumissakii.
mukavaa viikon loppuu kaikille.heippa
Totta haastat Señora lyyli.
Minulla käy usaein siten.
poika kun oli ostamassa taloa,
ja menimme sinne sisälle katsomaan
niin sanoin että täällä asuu kodin hengetär.
Oli niin kodikas tunnelma heti vaikka talo oli ollut asumattomana muutaman vuoden.
Joissakin oli niin ahdistavaa että todellakon piti päästä pois.
Että tämmöstä se on ihmisen elämä,
moni meistä näkee ja tuntee,ei sitä aina
tiedä kenessä se ennustaja piileskelee.
Vai en tiedä näitä tuntemuksia kuuluuko
se ennustajan lahjoihin.
puheeksi nämä n.s. mystilliset asiat, eli tunteet joita ei oikein voi ymmärtää, kerronpa Lyyli erään toisenkin asian jossa meillä on samanlaiset kokemukset.
Kerroit kerran että ahdistut määrätynlaisessa metsässä.
No, minä koin jo aivan lapsena vähän samanlaisen tapauksen.
Leikimme tyttöystäväni kanssa usein eräässä paikassa jossa oli m.m. metsäinen polku. Se oli noin ehkä kymmenen, kaksikymmentämetriä pitkä pätkä juurakkoista metsäpolkua joka vietti pikkuisen ylöspäin.
Joka kerran kun kävelin tätä polkua, minulle tuli jotenkin outo olo. En millään osannut sitä selittää enkä tietysti voinut siitä kaverille kertoakaan sillä en itsekään sitä ymmärtänyt. Tämä asia vaivasi minua koko elämäni.
Sain siihen selityksen vanhoilla päivilläni meditaation kautta.
Meissä ihmisissä on paljon sellaista jota emme ymmärrä ja jota keskiajalla noituudeksi sanottiin, mutta nykyään se on tunnettu asia ja siitä on jopa yliopistollista tutkimusta ainakin Englannissa.
Hyvin mielenkiintoisia asioita.