Onko kokemusta huostassa olevan 16 vuotiaan kouluaikoina
asumisesta 2. asteen ammattioppilaitoksen asuntolassa?
Niin, että käy vain viikonloppuisin ja loma-
aikoina perhekodissa?
asumisesta 2. asteen ammattioppilaitoksen asuntolassa?
Niin, että käy vain viikonloppuisin ja loma-
aikoina perhekodissa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meidän nuori ajelee päivittäin linja-autolla 50 km. sivu kouluun. On nyt 16 ja pian 17 vuotias.En luvannut ottaa vastuuta nuoresta, joka on suurimman osan ajasta poissa silmistä. Sossu oli kanssani samaa mieltä. Nyt syksyllä on nuoren perussairaus ollut aika hankala ja ongelmat olleet niin pahoja, että hän itse on monesti sanonut, että onneksi asun kotona ja minulla on lähellä ihminen, joka huolehtii. Riippuu tietysti nuoresta, mutta itse siihen en ryhtynyt. Kannattaa harkita kaikki asiat hyvin tarkkaan! Ei millään pahalla, mutta näin ajattelen.
Hei Äidit ja Isät!
Tyttäret 16v ja 18v. asuvat 200km päässä kotoaan. Vanhempi tytär tosin asui isällääm 2v. ennenkuin täytti 18v. Viime kesänä muutti omaan vuokra-asuntoon ja 16v:lla oli kova hinku lähteä opiskelemaan muualle ja siskon kanssa asumaan saman katon alle. Heillä ei tosin ollut mitään suurempia murrosiän ongelmia kotona. Katsoin että 16v. on sen luonteinen et pärjää maailmalla. Puhuttiin että kotia saa tulla jos siltä tuntuu. En nähnyt mitään estettä ja annoin luvan lähteä kokeilemaan siipiään. Tähän asti kaikki vielä ollut ihan hyvin. Mitä nyt siivouksista tulee riitaa ja äitiä tulee tuolloin ikävä. Nuorempi tyttö käy kotona n. 1krt/kk vanhempi harvemmin. Soittelemme lähes päivittäin kuulumisia. Nyt keväällä kolmas tytär aikoo lähteä opiskelemaan samalle suunnalle. Vielä minulla on puoli vuotta aikaa seurata miten on hänen laita kun peruskoulu tuntuu kulkevan heikonlaisesti. Se nähdään sitten ensi kesänä.
Asuntolaan ei tyttäret haluneet lainkaan vaan saimme vuokrattua yksityiseltä vuokra- asunnon.
Muutin kotoa 16v. 800km päähän opiskelemaan.
Muutin asuntolaan jossa oli erikseen tyttöjen ja poikien puoli.
Kotona ei pyyhkinyt järin hyvin ja etäisyys teki hyvää. Sain rauhassa miettiä asioita ja perspektiiviä asioihin kun niitä kauempaa katsoin. Muut opiskelijat olivat vanhempia ja fiksua porukkaa mikä varmaan osaltaan vaikutti etten lähtenyt tyhmyyksien tielle.
Koti-ikävä välillä vaivasi, mutta soiteltiin ja kävin joskus kotona, muutamia kertoja vuodessa.
Jos kysyjän kysymys oli että voiko sijoitetun laittaa asuntolaan, niin kyllä se tilanne täytyy arvioida persoonan mukaan.
Juuri 16v on usein niin päätön kana että järki ei paljon sanele tekoja. Juuri siinä iässä on tärkeä suojella lasta turhilta kokemuksilta, jotka usein vain rikkovat lasta lisää.
nykyaikaan enää onnistu nuo jutut!
Se oli ennen hyvään aikaan, sai mennä kouluun mihin asti vain!
Itsekkin menin yli 600 km:n päähän ja töihin jo 17v, ilman vanhempien suostumista silloin pääsi, ei kysytty papereita tms, eikä koulutuksia, kuhan vaan aloitit työt seuraavana aamuna!
Ei tässä ajassa käy nuo hommat noin, ei edes opiskelutkaan jossain muualla ilman vanhempien suostumusta alle 18v!
Olen 1974 syntynyt.
4 vuotta sitten (elokuussa 2004)silloin 14 vuotias tyttäremme aloitti ammattiopinnot ja vanhempien allekirjoitus vaadittiin niin asuntolan avaimen luovutukseen kuin ensin keskiasteen yhteisvalintapaperiinkin.
Sittemmin tytär valmistui ja sai työpaikan, mutta ei voinut alaikäisenä tehdä vuokrasopimusta, vaan vanhempien allekirjoitus vaadittiin siihenkin.
Yhteisvalintahakemukset tehdään nyt toista vuotta netissä, eikä vanhempien allekirjoitusta enää siihen kaivata.
Tässä oiva aasinsilta aiheeseen sijoitetun opintotuki! Nuori täyttää pian 17 v.ja lapsilisän maksu loppuu. Voidaan siis hakea opintotukea. Sossun kanssa keskusteltiin asiasta ja hän sanoi, että kun rupeaa saamaan opintotukea, niin koulumatkojen omavastuu osuudet, jotka kunta on maksanut tähän asti pitää nuoren maksaa siitä opintotuesta minulle! Eli kunta ei enää korvaa koulukuluja, mutta kuin ne jotka menevät tämän rahan yli.Kunta pesee hienosti kätensä taas noista jutuista. Nuoren vaate ym. raha, joka lapsilisän muodossa maksetaan poistuu. Mitään ei tule tilalle, vaan se raha mikä nyt tulee minulle kulukorvauksina pienenee 100 e. Tilanne ei kuitenkaan muutu. Edelleen ostan hänelle vaatteet, niin kuin ennenkin.Huippua oli hänen ehdotus, että 16-17 v. pitäisi ottaa opintolainaa. Lyttäsin hänen juttunsa kyllä ihan heti ja sanoin ettei mielestäni siihen ole mitään tarvetta. Pitää ajatella myös opiskelun jälkeistä aikaa.
työpaikkaa niin millä maksaa.Menee luottotiedot.
kunta maksoi bussikortit, vaikka nuoret saivat kelalta opintotukea. Saivat mielestäni aika hyvin ensin n. 160 e/kk ja sitten 18 v. parin sadan luokkaa. Kunta osti myös kaikki kirjat ja muut oppimateriaalit, kuten kalliit turvakengät ym.
Nyt ollut yhden kohdalla vaikeuksia, kun asuu viikot eri paikkakunnalla, missä käy koulua.
Nyt on nuori jätetty heitteille ja hänellekin on ehdotettu opintolainan ottamista.
Ihmettelen miten sossun vastuu lapsen elämiskustannuksista katoaa, kun lapsi muuttaa vaikka väliaikaisesti pois sij.perheestä, eli meilläkin lapsi on lomat ja vkonloput kotona.
Kotona asuessa ja oman paikkakunnan koulua käydessä sai kaiken, mutta just kun tarvis enempi, niin ei mitään.
Minusta tämä on ollut hyvin outoa.
Sossut taas noudattavat ihan omia sääntöjään, mitkä ei perustu mitenkään lakiin.
En tiedä, pitäiskö kysyä jostain onko tämä nyt ihan lakiin perustuvaa juttua. Onko ehdotuksia, mista tietäs onko sossulla nyt ihan oikeus moiseen? Se laina-asiakin, miten 16 v. vois ottaa lainaa, kun aina vaaditaan täysi-ikäisyys. Miten joku opintotukikeskus voisi edes antaa lainatakauksen alaikäiselle! Ymmärrän jotenkin, kun aika tulee esim. 3 asteen koulutukseen. Asutaan muualla ja kuluja on huomattavasti enemmän. Tähän asti ei omilla ole kellään ollut lainaa, mutta hilkulla ollut monta kertaa sen hakeminen, kun rahat ei meinaa riittää mitenkään. On jouduttu kaivamaan vanhempien kukkarosta, miten sitten nämä sijoitetut, kun vanhempien kukkaroa ei ole tai on tyhjä.Onko silloin opintolaina ainoa vaihtoehto?
taitaa olla, kuten niin monilla muillakin varattomien vanhempien lapsilla.
Alaikäisten opintolainan takaa sossu.
Kuitenkin ihmettelen tota, et miten ne voi sanoutua irti nuoren elämiskustannuksista, vain siksi, et nuori muuttaa pois sij.perheestä.
Luulisi, et juuri silloin heidän pitäisi huolehtia kaikesta, kun sij.perhe ei ole antamassa perusturvaa lainkaan.
Mullekin maksetaan vain vkonlopuista ja luulin, et sossu huolehtii sitten muun osan viikosta, niin ei, vaan nuori on ihan heitteillä.
se, että asiakassuunnitelmaan on kirjattu niin, että kunta maksaa koulumatkojen ne osuudet, joita Kela ei korvaa. Myös kirjat ja muut suuret kustannukset. Nyt kun opintotuki alkaa ja lapsilisä lopuu, niin kunta vetäytyy ja laittaa lapsen maksamaan nämä kustannukset omasta tuestaan. Nuori asuu edelleen sijaikodissa ja kulkee kouluun linja-autolla, jolle kotoa kuljetetaan 20 km pv.Mulla on räkää päässä ( flunssa ollut koko joulun ajan ),joten sanokaa närästääkö mua turhaan:)
Opintotuki
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.
Kuka voi hakea?
Opintotukea myönnetään seuraavasti:
opintorahaa 17 vuotta täyttäneelle opiskelijalle
asumislisää lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa
valtion takaamaa opintolainaa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle.
Millaiseen koulutukseen?
Opintotukea voi saada
lukio-opintoihin
ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen
korkeakouluopiskeluun
muuhun peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, joka on julkisen valvonnan alaista ja joka on päätoimista, yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa kestävää.
Koulumatkatuki
Millaiseen koulutukseen?
Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi.
Kuka voi hakea?
Koulumatkatukea voi hakea, jos opiskelijan
koulumatkan kustannukset ylittävät 54 euroa/kk
yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään kymmenen kilometriä
vakinainen asuinpaikka on Suomessa.
Ps: Näistä aiheista lisää...
http://www.sosiaaliportti.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b00bccdf-5f5f-4150-9cda-2e481cbf3faa
ja
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/opiskelun_rahoitus/
Opintotuki
Koulumatkatuki
Oppisopimuskoulutuksen tuki
Aikuiskoulutustuki
Maatalousyrittäjien opintoraha
Ammattitutkintostipendi
Opintovapaa
Vuorotteluvapaa
Osa-aikalisä
Koulutuspäiväraha
Työvoimakoulutuksen tuet
Kuntoutusraha
Apurahat ja stipendit
Asumisen tuet
Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten itsenäistymisvarojen käsittely
Lastensuojelulain 46 § ja -asetuksen 6 c §:n mukaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaan sijoitetulle lapselle tai nuorelle on hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain varattava määräsumma rahaa. Määrän on vastattava vähintään 30 % hänen asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta tulona huomioon.
Jos lapsella tai nuorella ei ole ollut tarkoitettuja tuloja tai jos ne ovat olleet riittämättömät, on hänelle annettava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää.
Omista tuloista erotettavat itsenäistymisvarat ovat alun alkaenkin lapselle ja nuorelle tarkoitettuja rahoja. Asetuksessa määritellään kuukausittainen itsenäistymisvarojen määrä. Tämä on otettava huomioon, jos tehdään päätös hoidon korvaukseksi perittävästä määrästä eli osa asiakkaan tuloista peritään kunnalle. Itsenäistymisvarat on siis laskettava kuukausittain ja tuloutettava pankkitilille kohtuullisessa ajassa.
Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten pankkitileihin liittyvät kysymykset:
Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa ellei lapselle ole tähän tarkoitukseen määrätty muuta edunvalvojaa. Huostaanotto ei poista tätä huoltajan roolia. Näin ollen tavallista lapsen nimelle avattua pankkitiliä voisivat huoltajat ja muut edunvalvojat käyttää.
Suomen Pankkiyhdistyksen pankeille antaman suosituksen mukaan itsenäistymisvaroja varten tulee avata pankkitili kunnan ja sosiaaliviraston nimellä, käyttäen kunnan LY-tunnusta. Huomautustietoihin merkitään lapsen nimi. Tilin käyttöoikeus määritellään kulloinkin tarkoituksenmukaiselle tavalla (sosiaalityöntekijä, perhehoitaja, omahoitaja, yksikön johtaja tms.). Kun tarkoituksena on nimenomaan opastaa lasta ja nuorta rahankäyttöön, on suositeltavaa, että hän itse on mukana tilin käytössä. Lapselle/nuorelle itselleen voidaan antaa oikeus myös yksin käyttää tiliä. Tilin avanneen yksikön tulee luonnollisesti valvoa ja seurata tilin käyttöä.
Sijaishuollossa oleville lapsille tulee määrätä edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoon, jos heillä on tai heille kertyy sijaishuollon aikana varallisuutta eikä huoltajien tai muun edunvalvojan katsota huolehtivan varallisuudesta lapsen edun mukaisesti. Tällöin edunvalvoja mm. päättää lapsen nimissä olevien pankkitilien käytöstä ja käyttöoikeuksista. Pankkitileihin liittyvissä asioissa saa tarvittaessa neuvoja pankeista.
Milloin toimintayksikössä on perusteltua huolehtia asiakkaan varoista
Sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköissä ei viranomaisilla ole velvollisuutta asiakasvarojen hoitamiseen. Asiakkaan varojen hoitoon liittyviä tehtäviä toimintayksikössä ei pitäisi ottaa vastaan kuin poikkeustilanteissa ja erityisistä syistä silloin, kun asiaa ei muulla tavoin voida järjestää. Tilanteessa, jossa asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioidensa hoidossa sitä tulee kuitenkin hänelle antaa.
Sen sijaan asiakkaan omaisuuden ja talletusten hoitamiseen henkilökunnan ei tule osallistua vaan tällaiselle asiakkaalle on hankittava edunvalvoja, jollei hän itse pysty taloudellisista asioistaan huolehtimaan.
Organisaatiossa tulee selvittää, missä määrin asiakasvarojen käsittely on tarkoituksenmukaista ja luoda tätä koskevat ohjeet toimintayksiköille, jos asiakasvaroja käsitellään.
Ohjeissa on aiheellista todeta, että laitoksella ja toimintayksiköllä ei ole velvollisuutta asiakkaan varoista huolehtimiseen. Jos asiakas ei itse pysty huolehtimaan varoistaan, tulee selvittää ensisijaiset tavat järjestää asia:
maksupalvelu ja suoraveloitus
omaiset
edunvalvoja
sosiaalitoimisto (välitystili)
laitos tai toimintayksikkö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa henkilökunta käsittelee asiakkaiden yksityisvaroja (vaikka vain käyttövaroja), tulee olla ohjeet menettelytavoista yksityisvarojen käsittelyssä. (Liite 1)
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden tulee toteutua myös varojen käytössä. Laitos- tai perhehoidossa olevan henkilön käyttövarat tulee käyttää ensisijaisesti hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ottaen huomioon henkilön elämisen laatua ja elämänpiiriä rikastuttavat ratkaisut
Asiakasvarojen käsittelyyn liittyviä erilliskysymyksiä
Asiakasvarojen käyttöön liittyy toimintatapoja, jotka on aiheellista erikseen ottaa esille ja ne on syytä myös sisällyttää asiaa koskeviin ohjeisiin:
Asiakkaiden pankkikorttien käyttö
Vain asiakas itse voi käyttää pankkikorttia. Henkilökunta ei saa käyttää asiakkaan pankkikorttia edes asiakkaan luvalla. Pankkikorttien ja tunnuslukujen säilyttäminen kuuluu vain asiakkaalle.
Asiakkaiden yhteistilit rahalaitoksissa
Asiakkaita varten on aikaisemmin avattu pankkiin yhteistilejä, jonne heidän tulonsa on ohjattu. Näitä tilejä ei enää saa olla vaan asiakkaille tulee tarvittaessa avata omat henkilökohtaiset pankkitilit.
Asiakasvarat ja organisaation kirjanpito
Jos asiakkaan varat esimerkiksi sosiaalitoimiston hoitamilla välitystileillä maksetaan kunnan/organisaation pankkitilille, on ne välittömästi eriteltävä kirjanpitojärjestelmään erikseen avatuille tileille tai niistä pidetään erikseen kirjanpitoa (tilikortti, sosiaalityön ATK-ohjelma tms.) niin, että kunkin asiakkaan varoja ja niiden käyttöä voidaan seurata.
Näitä varoja ei sisällytetä kunnan/organisaation taseeseen vaan ne esitetään taseen liitetietoina.
Muut ohjeet henkilökunnalle
Henkilökunnalta on ehdottomasti kiellettyä muiden kuin tavanomaisten, pienten lahjojen (kukat, hedelmät, makeiset tms.) vastaanottaminen asiakkailta.
Henkilökunnan tulee myös aina pidättäytyä asiakkaiden raha-asioiden hoitamisesta ns. epävirallisesti, vaikka asiakas sitä pyytäisi.
Edunvalvojan hankkiminen asiakkaalle
Sosiaalitoimella ei ole oikeutta pitää hallussaan asiakkaiden omaisuutta, joksi katsotaan myös käyttövaroista kertynyt säästö. Jos asiakkaalla on säästöjä tai muuta omaisuutta eikä hän itse pysty huolehtimaan raha-asioistaan, tulee holhousviranomaiselle tehdä esitys, että asiakkaalle määrätään edunvalvoja huolehtimaan hänen taloudellisista asioistaan.
Asiakas, jolla on edunvalvoja
Edunvalvoja vastaa asiakkaan varojen hoidosta, pitää kirjanpitoa ja tekee lain edellyttämät tilitykset. Jos toimintayksikön henkilöstölle tulee asiakkaan varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, vaikka asiakkaalle on määrätty edunvalvoja, tulee tehtävien rajoittua pelkästään käyttövarojen hallintaa ja mahdollisiin kertaluonteisiin henkilökohtaisiin hankintoihin. Asiakkaan varoista ja niiden käytöstä pitää kirjaa edunvalvoja, jolle tositteet toimitetaan mahdollisimman pian.
Asiakkaiden ja heidän omaisten informointi
Asiakkaita ja heidän omaisiaan/edunvalvojiaan varten tulisi olla tiedote myös rahavarojen hoidosta ja toimintayksikön periaatteista varojen hoidossa. Näin voidaan suunnitella kunkin asiakkaan kohdalla esim. osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarpeelliset toimenpiteet ja sopia, miten raha-asiat kulloinkin hoidetaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Sosiaalinen luototus
Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus on osa kunnan sosiaalihuoltoa.
Sosiaalinen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Kunnalla on mahdollisuus harkita toiminnan laajuus sekä luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Lainsäädännön avulla pyritään turvaamaan se, että kunnat ottavat sosiaalisen luototuksen käyttöönsä perusteiltaan samanlaisena koko maassa.
Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää erilaisiin tarkoituksiin, jotka ehkäisevät taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistävät henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Luottoa voidaan myöntää esimerkiksi talouden hallintaan saattamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, kuntoutumiseen tai työllistymisen edistämiseen,asumisen turvaamiseen tai sosiaalisen kriisin ylittämiseen.
Sosiaalisesta luotosta kunta voi periä kohtuullisen vuotuisen koron. Kunnan pitää järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Lisää tietoa saa kunnan sosiaalivirastosta.
Sosiaalisten luottojen takaisinmaksu (julkaisuja 2004:14)
Sosiaalinen luototus. Opas luototuksen käynnistäjälle. (oppaita 2003:6)
Sosiaalinen luototus - vaikuttavuus- ja kokonaisarviointi (julkaisuja 2002:1)
Sosiaalisen luototuksen kuntakokeilu (työryhmämuistioita 2001:32)
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sospa/shluo/index.htx