Olen jo kauan katsellut systeemiä chattissa, ja edelleen ihmettelen. Naisia parjataan, haukutaan, miksi? Tulen toimen jotensakin kaikkien kanssa, sefut myös. Mikäli en ole samaa mieltä, en ruksaile vaan jätän huomioimatta.
Miehiä parjataan, ja ymmärrän! Boxerikauppias toisensa jälkeen mainostaa puhtaita kalsareita tai kovaa miehistä kuntoa kovilla cm-mitoilla.
Mikä on kun ei seuraa saa olemalla itsensä? Itsetunnon totaalinen puute, epävarmuus vai mikä? Mulla seuraa riittää ja en koskaan ole muutakuin itseni. Naurettavat seksistiset (avunhuutoja?) letkautukset kertovat huutajasta enempi kuin vastaajista...
Ja kyllä elämä on sitten mukavata...
Ja kiitos naiset kivasta responssista vaikka ette aina tiedäkään...
Miehiä parjataan, ja ymmärrän! Boxerikauppias toisensa jälkeen mainostaa puhtaita kalsareita tai kovaa miehistä kuntoa kovilla cm-mitoilla.
Mikä on kun ei seuraa saa olemalla itsensä? Itsetunnon totaalinen puute, epävarmuus vai mikä? Mulla seuraa riittää ja en koskaan ole muutakuin itseni. Naurettavat seksistiset (avunhuutoja?) letkautukset kertovat huutajasta enempi kuin vastaajista...
Ja kyllä elämä on sitten mukavata...
Ja kiitos naiset kivasta responssista vaikka ette aina tiedäkään...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri sellaisia miehiä haluaisin tavata, joilla on hyvä itsetunto. Heillä on kanttia olla oma itsensä mokaamatta muita. Mutta harvoimpa näkee. Heitä ei ehkä virtuaalikeskustelu kiinnosta. Sinä olet tuore poikkeus.
Miksi niin kovin öiseen aikaan kirjoittelet?
Noita miehiä nykyään vaivaa?Sitä olen minäkin ihmetellyt. Siis ollaanko me toisiaan noin vittumaisia,kun ne antaa käsittää?Jos meitä inhotaan,mutta kuitenkin halutaan tyydyttää itsensä meihin,niin eikö se olisi helpompaa kun menisi luostariin ja ostaa häntä tekopillun. Menihän se minullakin vuosia,että ymmärsin vähitellen miten sitä parisuhdetta jotenkin hoidetaan. Monessa suhteessa tehdään tahallaan kiusaa toisilleen ja sitten ihmetellään,että kun huonosti menee. Kulettaan esim erikseen kapakoissa ja ei rehellisesti sanota mihin mennään.Tälläistä käytöstä olen huomannut ystävillänikin. Ihmiset on tullut hirveän itsekkäiksi,ajatellaan vaan minä minä minä. Jos kerrankin pysähdyttäisiin ja ajateltaisi miltä toisesta tuntuu. Sori tais tulla vähän pitkä stoori.
Kiitoksia daamit vastauksistanne. Kuvaavaa kyllä "boxerivastauksii ei tullut. Hmm..
Olen aina ollut seuraiseni kanssa mikäli menty ravintolaan. En usko sellaiseen elämään jossa ollaan naimisissa mutta ei olla yhdessä.
Nimenomaan se elämänjakaminen on minulla ollut tärkeää. Se antaa - tietty ottaakin - ja kasvattaa. Yhdessäolo minun kirjassa merkitsee kasvamista, suvaitsemista, toisen huomioonottamista ja ennen kaikkea antamista! Nyt en puhu sexistä, vaikka se olennainen osa onkin.
Kun kaverin silmät sanattomina kertoo että onnistuin, taas, sitä lämpöä ei mikään enää poista. Ihmekös minulla hyvät suhteet kaikkiin entisiin edelleen, kun ovat saaneet olla ihmisiä, ja minä heille.
Salailu, falskius ja muu valehtelu ei mielestäni sovi ylipäätänsäkään suhteeseen. Suhteessa rakennetaan kahta yhdeksi, voimakkaammaksi. Ja kun se tehdään oikein, se onnistuu!
Mutta sättikansaa vaivaa 95% sesti se "minä"-syndrooma! Haukutaan, mollataan, halveksutaan eikä edes haluta yrittää ymmärtää toisia mielipiteitä. Saatikka omaksua niitä.
Te jotka sitä viittä % edustatte, kiitos teille! Muille taidan edelleen vaan pottuilla.