Freinetpedagogiikka

Opiskellessani opettajaksi, minulle oli selvää, etteo perinteinen peruskoulu vastaa sitä ulottuvuutta, jolla haluan lapsia "opettaa". En voi sietää tasapäistämisen periaatetta, vaan uskon vakaasti, että kukin lapsi ansaitsee olla aktiivinen tiedon hankkija ja prosessoija, jota opettaja opastaa oppimisen polullaan ehdottoman lapsilähtöisesti.

Tutkin useita vaihtoehtopedagogioita ja kiinnostavimmat (mielestäni siis aidosti lapsilähtöisimmät) olivat steinerpedagogiikka ja freinetpedagogiikka. Molemmissa oli paljon hyvää. Lopulta päädyin freinetpedagogiikkaan, sillä sen taustalla ei ole mitään normistoa (antroposofia, erilaiser "rituaalit" jne.) vaan se pohjautuu puhtaasti lapsilähtöisyyteen. Kunnialla toteutan tätä ihanaa pedagogiikkaa omassa työssäni ja koen olevani oikeasti lasten tukena, en vain aktoriteettina, jonka loputonta monologia lapset on pakotettu kuuntelemaan.

Mielstäni steinerpedagogiikalla on kuitenkin selvä tilaus yhteiskunnassamme, kuten freinetpedagogiikallakin. Molemmat ovat hyviksi havaittuja ja toimivia; kyse on vain sävyeroista. Se mikä kolahtaa toiselle, ei välttämättä kolahda toiselle, ilman että itse pedagogiikassa olisi mitään vikaa. Arvostan steinerkouluja paljon ja olen iloinen että lapsillamme on mahdollisuus (ainakin isommilla paikkakunnilla) saada potentiaalisia vaihtoehtoja tavanomaiselle peruskoululle.
32677
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Asun Freinet-koulun vieressä, ja tarhaikäiseni on Freinet-tarhassa. Koulun piha on ankea, ja pihalla lapset kiroilevat ja huutavat paljon, tarhan meininki ei mitenkään eroa perustarhasta. Paitsi, että sisätilat ovat kuin teollisuuskiinteistössä, kylmät ja kalseat, ja opettajien vaihtuvuus ryhmissä on suurta. Tietokoneella pelataan paljon, muuten kai ei mitään eroa lapsen aiempaan tarhaan.

Vanhemmat lapseni ovat olleet eskari-ikäisestä Steinerissa, siellä jo lelut ja sisustus (puuta, silkkiä, mattoja) noudattavat omaa ideologiaansa, päivissä on tietynlainen rytmitys, lauluja ja satuja joka päivä, Steiner-juttuun kuuluvia juhlia vietetään, ja sama eskariopettaja on ollut hommissa vuosia. Koulun pihalla meininki on huomattavasti rauhallisempaa, vaikka koulussa on luokkia lukioon asti.

Itse maallistuneena ja epäideologisena en niin lämpene noille Steinerin tieteenteorioille, ja välillä se ylenpalttinen touhuilu menee vähän ohi (oma syyni kouluun laittamiselle oli keskusteluyhteys opettajaan, opettajien ja luokkien pysyvyys, luokkien rauhallisuus, käytöstapojen opettelu jne yleisemmät asiat), mutta jos nyt 2 vuoden kokemuksella vertaa Freinetia ja Steineria, niin käteen jää lähinnä se, että Freinetissa ei edes erota, onko siellä mitään pedagogiaa takana.

Erona toki, että Helsingissä Freinet on tällä hetkellä voimakkaalla maahanmuuttaja-alueella ja ilmeisesti talojen resurssit ovat lähinnä erityistarpeisissa lapsissa, Steinerissa erityistarpeisia ei ole. Eli ehkä tuollakin jotain näkyisi, jos pystyisivät tekemään.

Äänestä
  • Minun kokemukseni mukaan Steinerkouluissa on huomattava määrä erityistarpeisia lapsia, koska monet vanhemmat tuntuvat ajattelevan että steinerkoulu on tarkoitettu juurikin erityislapsille... Ongelmia syntyy kun köyhällä yksityiskoululla ei ole resursseja erityisopetuksen järjestämiseen ja luokka muuttuu turvattomaksi ja rauhattomaksi.

    Äänestä

kerrohan minulle steiner,-freinet, montessor pedagogiikan yhtäläisyyksiä ja eroja???

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Utelias opettaja kirjoitti:

Opiskellessani opettajaksi, minulle oli selvää, etteo perinteinen peruskoulu vastaa sitä ulottuvuutta, jolla haluan lapsia "opettaa". En voi sietää tasapäistämisen periaatetta, vaan uskon vakaasti, että kukin lapsi ansaitsee olla aktiivinen tiedon hankkija ja prosessoija, jota opettaja opastaa oppimisen polullaan ehdottoman lapsilähtöisesti.

Tutkin useita vaihtoehtopedagogioita ja kiinnostavimmat (mielestäni siis aidosti lapsilähtöisimmät) olivat steinerpedagogiikka ja freinetpedagogiikka. Molemmissa oli paljon hyvää. Lopulta päädyin freinetpedagogiikkaan, sillä sen taustalla ei ole mitään normistoa (antroposofia, erilaiser "rituaalit" jne.) vaan se pohjautuu puhtaasti lapsilähtöisyyteen. Kunnialla toteutan tätä ihanaa pedagogiikkaa omassa työssäni ja koen olevani oikeasti lasten tukena, en vain aktoriteettina, jonka loputonta monologia lapset on pakotettu kuuntelemaan.

Mielstäni steinerpedagogiikalla on kuitenkin selvä tilaus yhteiskunnassamme, kuten freinetpedagogiikallakin. Molemmat ovat hyviksi havaittuja ja toimivia; kyse on vain sävyeroista. Se mikä kolahtaa toiselle, ei välttämättä kolahda toiselle, ilman että itse pedagogiikassa olisi mitään vikaa. Arvostan steinerkouluja paljon ja olen iloinen että lapsillamme on mahdollisuus (ainakin isommilla paikkakunnilla) saada potentiaalisia vaihtoehtoja tavanomaiselle peruskoululle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu