Ostimme (ja muutimme) syksyllä 70-luvulla rakennettuun omakotitaloon. Pian muuton jälkeen alkoi tulla jatkuvaa nenän tukkoisuutta ja silmien ärsytystä. Homehan siitä ensimmäisenä tuli mieleen.
Homekoirat kävivät meillä ja merkkasivat muutaman paikan. Noh, avasimme sitten koirien merkkaamia rakenteita itse (teimme sellaiset tunnustelu/kurkkaamis-aukot seiniin, emme avanneet koko seiniä) ja mitään ei näy. Rakenteet näyttävät ja tuntuvat kuivilta, eikä mitään outoa hajuakaan ole. Onko aihetta ottaa niistä vielä jotain näytteitä vai voiko luottaa omaan silmäänsä ja nenäänsä? Voiko betoni olla jotenkin märkää, vaikkei sitä päälle päin näy?
Terveystarkastaja kävi meillä myös, hän sanoi, ettei hän huomaa mitään hälyyttävää talossa ja käski seurailemaan tilannetta. Hän epäili, että oireet voivat johtua kuivasta ilmasta.
Homekoirat kävivät meillä ja merkkasivat muutaman paikan. Noh, avasimme sitten koirien merkkaamia rakenteita itse (teimme sellaiset tunnustelu/kurkkaamis-aukot seiniin, emme avanneet koko seiniä) ja mitään ei näy. Rakenteet näyttävät ja tuntuvat kuivilta, eikä mitään outoa hajuakaan ole. Onko aihetta ottaa niistä vielä jotain näytteitä vai voiko luottaa omaan silmäänsä ja nenäänsä? Voiko betoni olla jotenkin märkää, vaikkei sitä päälle päin näy?
Terveystarkastaja kävi meillä myös, hän sanoi, ettei hän huomaa mitään hälyyttävää talossa ja käski seurailemaan tilannetta. Hän epäili, että oireet voivat johtua kuivasta ilmasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
joissa käytetty liima sisältää formaldehydiä, ja saataa aiheuttaa mainitsemiasi oireita, ellei levyjä ole kunnolla pohjamaalattu, esim. tapeettiseinillä.
kuivat paikat ja homeen näkymättömyys ei ole tae etteikö teillä ole hometta. Kuiva home tuottaa itiöitä ja korvausilman mukana ne tulevat sisäilmaan hengitettäväksi.
Näytteiden otto materiaaleista on hyvä vaihtoehto, jos osaa valita näytteenottopaikaksi sellaisen jossa mahdollisesti on homevaurio. Siihen tarvitaan sitten jo kokemusta omaava näytteenottaja tai selkeitä vesivauriomerkkejä.
Terveystarkastajien kommentit ovat juuri tuollaisia ja siitä huolimatta voitte asua hometalossa.
näihin kahteen kysymykseen, voitko vastata?
- Puutteellinen ilmanvaihto
Tarkista (tarkistuta), että korvausilmaa tulee riittävästi ja että ilma tulee niille tarkoitetuista venttiileistä. Jos ilma tulee seinien raoista, läpivienneistä ymv. se ei silloin ole välttämättä kovinkaan puhdasta - sen näkee suht helposti lika-/pölyvanoista. Meillä on tätä ongelmaa ja jos esim. liesituuletin on pidempään päällä pakkaskelillä, vessa jäähtyy kun korvausilmaa tulee poistokanavasta.
- Kuiva ilma
Pakkasella ilma kuivahtaa ja silloin voisi käyttää ilmankostutinta. Sopiva ilmankosteus sitoo myös pölyä.
- Huonepöly
- Pinnotteista ja materiaaleista voi irrota pitkäänkin liuotin- ym. höyryjä
Jos rupeatte ok-talossa kostuttamaan ilmaa, niin senjälkeen asutte varmasti hometalossa. Kovalla pakkasella löytyy niin kylmiä paikkoja nurkista seinien alareunoista katosta yms. että vesi voi kondensoitua ja aiheuttaa homehtumista. Sama pätee pyykinkuivaukseen muualla kuin pesuhuoneessa ja saunassa, jossa on riittävä ilmanvaihto.
Ilman kosteutta pitää tarkkailla ja nostaa sitä vain maltillisesti "normaalitasolle": noin 40-50%. Sitä tulee käyttää ainoastaan tarvittaessa, ei jatkuvasti eli lähinnä pidempinä pakkasjaksoina. Pakkasella ilman kosteus saattaa hyvinkin tipahtaa jopa alle 20% ja se voi hyvinkin aiheuttaa ihmisille erinäisiä oireita. Itselläni kuivuu iho sekä limakalvot, etenkin nenässä.
Kyllä se home tulee ilman kostuttimiakin jos on tullakseen mikäli rakenteet eivät ole kunnossa. Talvella kun on suojajaksoja, jolloin kosteus nousee hyvinkin korkealle ja hyvin äkkiä taas menee pakkasen puolelle eli jos kondension seurauksena rakenteet kostuvat niin juuri tuolloin näin tapahtuu, kuten myös syksyisin.
Ulkopintarakenteisiin tulee aina kondensiota. Ongelmia syntyy vasta jos kosteus ei pääse kuivamaan.
Haistoin hieman hometta, mutta kolme vierasta eivät havainneet mitään.
Tein reiän keskelle lattiaa ja terveystarkastaja haistoi ja sanoi vaikuttavan hieman kostealle, mutta hajuja ei ole.
Otettiin näytteet koolauksesta ja villoista. Laboratorio kertoi olevan paria homelajia kahden plussan (++) verran, sädesientä ei havaittu, mikrobeja neljän plusan (++++) verran.
Lattia purettiin ja tehtiin uusista tarpeista uusi lattia. Betonilaatan kosteus porarei'istä mitattuna max. 83 %.
Suteen meni. Piki laatan pinnasta olisi pitänyt jyrsiä pois ja kuivattaa laatta.
Nyt rakosista tulee huonoa hajua. Kaikki raot seinissä ovenpielissä ja katossa pitänee massalla tiivistää. Vanhat villat seinissä lienevät mikrobivaurioisia.
Pyydä kiireesti koirat paikalla ja näyttämään, misäs sitä hometta muka on. Kyllä koirayrittäjänkin täytyy jotain vastuuta kantaa tekemisistään. Ei kai voi syyttää tutkijaa,joka ei koirien jäljitä löydä mitään.
Toinen käytetty selitys on taas ollut, että mitäs tyhmä tutkija meni turhaan avaamaan rakenteita. Mutta eikös se koiran merkkaus juuri tarkoittanut sitä, että siinä on hometta, vai ? Kai koiran omistajan tulisi sanoa, mikä merkkaus on oikea ja mikä väärä eikä niin, että vastuu merkkauksista ja paikkojan purkamisesta siirtyy muille.
Meillä ilmankosteus (melko tarkka mittari, tarkistettu) pyörii 17-35%. Tuo 35% on sadekelillä. Entisessä kämpässä kosteudet pyöri noin 50% tienoilla. Talossa on koneellinen poisto ja epäilen, että korvausilmaa tulee kyllä myös rakenteista... Tasakattoa ei ole, eikä piilosokkelia.
Noh, kaipa se joku perusteellinen kuntotutkimus tms. teetettävä, että saa mielenrauhan.