Ienkasvain

koirasi parhaaksi hoidoksi? Lääkäri osaa varmasti kertoa parhaiten mikä on oikea hoito juuri sinun koirallesi. Nämä keskustelupalstat on kuin "juorumummot torilla", joten kuuntele koirasi lääkäriä ja päätökset sen mukaan.
Meidän koiralla todettiin mahasyöpä kesällä ja lääkäri sanoi ettei kannata leikata ja että voidaan pitää koiraa niin kauan kun se viettää normaalia koiran elämää eikä ole kipuja ja että näkee sen vielä nauttivan elämästä. Saimme hyvästellä koiramme rauhassa ja koira nukutettiin 30.12 pois. Tila huononi sitten vajaassa vrk:ssa tosi rajusta. Olen varma että koiramme nautti elämästään loppuun asti, lukuunottamatta sitä viimeistä yötä. Koira oli 9 v. karhukoira.
Kiva on lueskella ihmisten ajatuksia eläimistään, mutta sinä itse tiedät parhaiten mikä on ystäväsi etu.

14 v terrierillämme todettiin myös kasvain ikenissä. Ell totesi että leikkaus näin iäkkäälle koiralle liian rankka ja kehoitti seuraamaan tilannetta ja koiran vointia. Nyt en ole ihan varma puhunko samasta mutta tämä lääkäri puhui melkoisen rankasta toimenpiteestä (leukaluun osittaisesta poistosta yms) Kyllä sen huomaa koska on aika tehdä se vaikein päätös. Niin kauan kun koira on iloinen ja syö hyvin eikä ole tuskia, elä ja ole kuten tähänkin asti. Omalla kohdallamme kasvain suureni muutamassa viikossa ja alkoi vuotaa, näki että syöminen oli vaikeaa ja koira muuttui levottomaksi ja vinkui. Annoimme buranaa yms. kun vuoto oli vielä vähäistä, samoin antibiottikuuri jonka koira sai muuhun vaivaan tuntui helpottavan ja koira oleili lähestulkoon normaalisti. Uskon, että omistajana pystyt näkemään, milloin päätöstä ei voi enää siirtää.

Jos jaksat murheessa jakaa kokemuksia sydämen vajaatoiminnasta, olisin kiitollinen. 9v cokkerilla diagnosoitin alkuviikosta sydämen vajaatoiminta ja läppävika. Kuin pitkään teillä on sairasteltu? mikä lääkitys?
Toisella cokkerillamme leikatti joulukuussa anaaliadenoma. nyt se on runsaassa kuukaudessa kasvanut takasin...
ja rakas vajaa vuoden ikäinen kissani kuoli juuri Fip:n.
Toivottavasti saate apua! Kyllä lemmikkit ovat perheenjäsenet, ei se viimeinen päätös ole helppo. Meillä on karvaisia ystäviä hoidettu niin kauan kuin on toivoa ja näkee että jaksavat nauttia elämästä eikä kärsi. Ensimmäisellä koirallani leikatti monet kerrat kohtu- ja nisasyöpä. Vuoden ikäisenä hoidin sen parvoviruksesta kuntoon. ja harvinainen sokeuttava silmäsairauskin tuli lopuksi. Mutta siitä huolimaatta koirani oli aktiivinen ja leikkisa 13v saakka ja juoksi sokeana innokaasti pallon perään kuulon perusteela.13v tuli muuttoja ym muutoksia, johon vanahalla sokealla koiraalla olisi ollut vaikea sopeutua ja tehtiin raskas päätös. Siitä on nyt jo lähes 10v, mutta suren vieläkin, että ehkä tein hätiköidyn päätöksen silloin...