Leijona

Ei Leijonasta kokemuksia, mutta ...

16-kaliiperiset haulikot alkavat olla parhaan päivätyönsä jo tehneitä. Ja tämä kiväärikaliiperi .25-35 on myös aika vanha. Patruunahuolto hiukan ongelmallista.

Toivottavasti annat asevanhuksen vanheta arvokkaasti. Hieno ase se varmaan on, mutta toivoisin että ampuisit enimmät laukauksesi uudemmilla aseilla.

Parhaimmillaan Leijona olisi mielestäni jo vitriinissä eläkepäiviään viettämässä.

Itselläni on vastaava paketti, yhdistelmäpiipussa alkuperäinen diopteritähtän jne. Mukana tuli kun sen aikoinaan hankin myös Sakon 25-35 lataussarja, jolla olen luotipaukkuja lataillut. Hyvissä olosuhteissa (kirkas päivänvalo ja hyvä tuki) omalla reseptillä ladatut patruunat kävisivät jopa linnustuskäyttöön riittävän tarkkaa kasaa noin 100-120 metriin asti. Aseen ja sen alkuperäisen tähtäinlaitteen keräilyarvo huomioon ottaen olisi silkkaa hulluutta asentaa siihen kiikari, joten käyttöaseeksi siitä ei siinä suhteessa nykyaikana ole.

Tehdaspatruunoita kaliiperissa 25-35 on saatavana Suomessa vain raskailla lyjykärkiluodeilla merkeissä Winchester ja Sellier&Bellot. Koska kaliiperi ei Suomen lakien mukaan ole teholtaan peuralle aivan riittävä, ovat nämä kalliit tehdaspaukut käytännössä vain sen arvoisia, että niistä saa käyttökelpoisia (tosin kovin kovin kalliita) hylsyjä uudelleen ladattavaksi.

Netistä toki löytyy kauppoja (kuten Midway Suomi) joista saa myös latausholkkeja, pelkkiä hylsyjä, useampaa sopivaa luotia jne. joten viitseliäälle itselataajalle materiaalin hankkiminen ei ole mahdottomuus; Esa Paanasen jälleenlautauskirjassakin on useita sopivia latausreseptejä jne...

Siis suominostalgiaa, keräilyarvon ymmärtämistä ja vakavaa itselautausharrastusta vaatii, että sellaiseen jaksaa perehtyä. Omaani olen käyttänyt joskus kauniilla säällä pyyhaulikkona ja ihan vain harrastuksen vuoksi testannut antiikkiaseeen luotipiipun käyntiä...

Jäi illalla tuo vastaukseni vähän kesken, joten jatkan tässä vielä haulikkopuolesta.

Kaliiperina 16 ei ole mikään huono, ja patruunoiden saatavuuskin on taas viime vuosina parantunut. Toisin on huomattava, että ainakin vanhimmissa Valmeteissa piippujen perusporaus on tehty standarmitan alarajoille, siis erittäin tiukaksi, ja tällaisissa piipuissa uudenaikaiset muovisella välitulppakupilla ladatut patruunat tuntuvat aika kovilta ampua; kyllähän valmetti niitäkin kestänee mutta ampumiskokemus ei ole se miellyttävin. Ainakin omassa Leijonassani on sekä haulikkopiippupari että yhdistelmän haulipiippu juuri tällainen ahtaanpuoleinen, mutta toisaalta erittäin hyväkäyntinen.

Jos käytät Leijonaa haulikkona metsästykseen, kannattaa kokeilla mm. seuraavia kevyempiä paukkuja:
- Sellier&Bellot puna-musta pahvihylsy, huopavälitulpalla
- Rottweil Tiger (punainen muovihylsy) 16/67

Mainitsemiani kovia paukkuja taas ovat esim:
- Rottweil Vaidmannsheil high velocity
- Winchester Super Speed

Vihtavuoren Metso asettuu kovuudesa johonkin näiden väliin ja pelaa hyvin.

Nykyisin kun komponettien saatavuus on parantunut on myös haulikon patruunoiden itselataus hyvinkin mahdollista. Myös 16 kaliiperin lataustarvikkeita ja latausreseptejä tarjoaa mm. kotimainen verkokkauppa Unlimited Ammo. Myös Timo Hyytisen jalleentauasoppaasta löytyy mm. perinteiset Vihtavuoren Metson reseptit.

Itselläni on juuri materiaalit hankittuna, mutta en vielä ole ehtinyt kokeilla. Tarkoitukseni on ladata 16 kal paukkuja nimenomaan huopatulpalla edellä mainituista syistä.