Rotuja ensikoiraksi?

Saluki, whippet, englanninvinttikoira, siperianhusky, beagle, spinone, clumberinspanieli, bedlingtoninterrieri, norfolkinterrieri, norwichinterrieri ja buhund tulevat nyt ensimmäisinä mieleen.

Ne ovat liikunnallisia, eivät hauku turhia, eivätkä yleensä pyri hallistsemaan omistajaansa.


T: Sussex spaniel

nää rodut tuli ekaks mieleen.. cairnterrieri, kultainennoutaja, labradorinnoutaja, novascotiannoutaja, villakoira noi tuli mieleen vaikka olis mulla vielä monta vaihtoehtoa mutta kun ei tule mieleen nyt... :) mutta ainakin kultsu ois varmaan sopiva koira mulla oli joskus oikein lempeä ja kiltti ja sopii hyvin niin agilityyn kuin tokoon... mutta myös lenkkikaveriksi..mutta on nuo muutkin varmaa kivoja rotuja tutuilla ollu noita koiria joskus..ja kultainennoutaja tulee hyvin toimeen myös lasten kanssa !! mutta toivottavasti löydät itsellesi mieluisan rodun..olis kiva tietää minkä sitten valitsetkaan ?? tv: ex-kultsun omistaja.

Siinä seurakoirien seurakoira. Hauskempaa otusta on vaikea löytää. Lepakon korvat, possumainen röhkinä ja iloinen luonne. Mahottoman älykäs ja omapäinen, mutta taatusti ystävällinen. Ei hauku tyhjää.

Mopsi on kanssa kiva otus. Ei hauku paljoa ja on ilopilleri..

Mitteli on kyllä haukkuherkkä, mutta kouluttamalla saa turhan räksyttämisen pois.
Mitteli on helppo kouluttaa, oppii nopeasti.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota koirarotujen tyyppivikoihin. Ja jalostuksen eettisyyteen.

-Lyttykuono ei suojaa silmiä. Koirat tonkivat ja tunkevat kuononsa hajujen perässä. Lyhyt naamaisen koiran silmät ovat alttiimpia onnettomuuksille kuin kuonollisen koiran silmät. Lisäksi liiallisen lyhytnaamaisuuden seurauksena, silmät voivat tippua päästä (esim. mopsi).

-Liian vankka rakenne estää koiraa pitämästä itseään siistinä (esim. Rankanbulldogg).

-Koira käyttää häntää kommunikointiin. Joillakin roduilla häntä on jalostettu melkein kokonaan pois ja taas toisilla roduilla häntä on kikkurana selän yllä. Tämä vaikeuttaa elekielen käyttöä.

-Karvattomalla koiralla on omat vaikeudet. Talvipakkanen, aurinko... Tälläisillä koirilla tavataan myös hampaattomuutta.

Omasta kokemuksesta voin suositella Ranskanbulldoggia. Helppohoitoinen, ei juuri hauku. Ei ole kovin ison näköinen, mutta voi painaa jopa 15 kg.
Suhtautuu ystävällisesti sekä ihmisiin että eläimiin, ikään katsomatta. Tykkää liikunnasta ja lenkkeilystä mutta osaa myös luontevasti laiskotella.
Syö hyvin eikä tällä rodulla ole erityisiä sairauksia. Karvaa ei lyhyestä turkista lähde mainittavasti. Oppii melko helposti, mutta osaa olla kyllä aika jääräpäinen. Kaiken kaikkiaan oikein mukava koira ja vieläpä hauskannäköinen. Herättää positiivista huomiota missä tahansa liikkuukin.
Ranskis on muuten aika kova kuorsaamaan ja sotkee syödessään kuin possu, mutta nämä ovat lyhyen kuonon mukanaan tuomia ominaisuuksia.
Täältä lisää tietoa: www.toydogs.net/rb/

kyllä tuo rotu on tehnyt vaikutuksen lähes jokaiseen vastaan tulijaan.

Oma tyttöni on ainakin todella ihmisrakas ja hyvä luonteinen. Haukkuu ainoastan silloin kun joku tulee käymään (ilmoittaakseen omalla kielellään että nyt saatiin vieraita)

tykkää ulkoilla ja on todella älykäs koira.

Itse en rotua liiemmin tuntenut ennen kuin tuon kyseisen tytön ostin, enkä päivääkään ole katunut hankintaa. Harvinainen rotu, mutta erilaisuushan on rikkautta.

cavalier kingcharlesinspanieli
coton de tuléar
kiinanharjakoira

Italianvinttikoira sopii ensikoiraksi. Se on luonteeltaan kiltti ja helppo kouluttaa. Italianvinttikoira haukkuu harvoin, jotkut italianvinttikoirat eivät hauku koskaan. Italianvinttikoiran kanssa voi harrastaa ainakin ratajuoksua, maastojuoksua, näyttelyitä ja agilityä.

Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on helppo kouluttaa, joten se sopii ensimmäiseksi koiraksi. Bostoni haukkuu hyvin harvoin, se on yksi hiljaisimmista koiraroduista.

Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.

Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin liikkua paljon. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.

Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.

Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.

Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.

Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.

Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergiaa, epilepsiaa ja silmäsairauksia. Bostoni saattaa elää lähes 20-vuotiaaksi.

Cockerspanieli. Cockerspanieli on Isosta-Britanniasta kotoisin oleva spanielirotu. Kotimaassaan se on erittäin suosittu metsästyskoira, mutta Suomessa valtaosa cockereista on seurakoiria. Cockerspanieli on lempeä ja vilkas koira. Se on myös helppo kouluttaa. Cockeri on erittäin monipuolinen rotu, joten sen kanssa voi harrastaa lähes mitä tahansa koiraharrastusta.

Pienen kokonsa ja vähäisen haukkumisen vuoksi rotu on myös oiva vaihtoehto pieniin kerrostaloasuntoihin sekä yleisiä kulkuneuvoja käyttäville ihmisille. Cockerin turkki vaatii säännöllistä harjaamista ja huolellista hoitoa. Turkki kammataan vähintään kerran viikossa. Pestään koirashampoolla kerran kuukaudessa. Trimmaus 3-6 kertaa vuodessa.

Sallittuja värejä ja väriyhdistelmiä on 18. Ne ovat musta, punainen, golden, liver, black and tan, liver and tan, mustavalkoinen, punavalkoinen, maksavalkoinen, keltavalkoinen, tricolour, maksa-valko tan, blue roan, orange roan, lemon roan, liver roan, blue roan tan ja liver roan tan.

Cockeri on kohtuullisen terve rotu. Rodulla esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia ja taipumusta korvatulehduksiin. Korvatulehdusten ehkäisemiseksi on korvat puhdistettava säännöllisesti. Cockerspanieli hyväksyy lyhyet ulkoilut mutta jaksaa kävellä ja juosta pitkiäkin lenkkejä.

Cockerspanieli on erittäin arvostettu ja suosittu seurakoira kaikkialla maailmassa.