Hitto, että tää jatkuva yrittäminen on TURHAUTTAVAA! Miten sitä joka kierrossa vaan on tuntevinaankin niitä oireita ja toivonkipinä tahtomattaankin herää, mutta aina vaan alkaa menkat ajallaan. Pistää kyllä niin masikseks aina kun huomaa, että sieltä ne menkat taas vaan tulikin. Tänään siis taas sellanen päivä :(!
Meillä on jo sentään yksi puolivuotias tyttö ja saadaan kyllä olla onnellisia hänestä. Pistää vaan mietityttämään, että miten me ikinä hänet onnistuttiin saamaankaan. Kiertoja ei mennyt sillon kun kolme ja nyt jo kuus takana (tiedän, ei sekään vielä ole mikään kauhean paha, mutta turhauttavaa vaan on). Eipä kyllä ois ikinä tarvinnut mitään ehkäisyä käyttää kun tää on näin puurtamista. En voi käsittää miten joku voi ees tulla vahingossa raskaaksi kun tuntuu, että ajotus pitäs vissiin tapahtua sekunnilleen. Ovulaatiotestejä ollaan tehty, menkat on super säännölliset, lekurilla kävin ja kaikki pitäs olla ainakin päällisin puolin ok ja sama isä on kun edellisen kanssa niin mikä hitto tässä oikeen maksaa!?!?!?!!!! Pistää vaan v*tuttamaan ihan sikana!!! Mä nostan kyllä hattua teille, jotka jaksatte yrittää pitkään sillä mentaliteetilla, että saa tulla jos on tullakseen. Kyllähän sitä aina lähtee sillä liikkeelle, mutta kun tietää ajotuksen tärkeyden niin väkisinhän se menee suunnitelluksi ja tekemiseksi. Ja ei muka pitäs stressata, kerroppa se pääkopalle!
Pitipä nyt vaan saada purettua tuo ulos. Kirjotelkaa ihmeessä kohtalotoverit, samaa läpikäyvät tuovat vaan kummasti lohtua aina. Vaikka tietysti toivon ettei kenenkään tarvis tämän kanssa kovin pitkään punnertaa vaan pääsis pikapuolin pienokaista odottamaan! Parempaa vuoden alkua kaikille!
Meillä on jo sentään yksi puolivuotias tyttö ja saadaan kyllä olla onnellisia hänestä. Pistää vaan mietityttämään, että miten me ikinä hänet onnistuttiin saamaankaan. Kiertoja ei mennyt sillon kun kolme ja nyt jo kuus takana (tiedän, ei sekään vielä ole mikään kauhean paha, mutta turhauttavaa vaan on). Eipä kyllä ois ikinä tarvinnut mitään ehkäisyä käyttää kun tää on näin puurtamista. En voi käsittää miten joku voi ees tulla vahingossa raskaaksi kun tuntuu, että ajotus pitäs vissiin tapahtua sekunnilleen. Ovulaatiotestejä ollaan tehty, menkat on super säännölliset, lekurilla kävin ja kaikki pitäs olla ainakin päällisin puolin ok ja sama isä on kun edellisen kanssa niin mikä hitto tässä oikeen maksaa!?!?!?!!!! Pistää vaan v*tuttamaan ihan sikana!!! Mä nostan kyllä hattua teille, jotka jaksatte yrittää pitkään sillä mentaliteetilla, että saa tulla jos on tullakseen. Kyllähän sitä aina lähtee sillä liikkeelle, mutta kun tietää ajotuksen tärkeyden niin väkisinhän se menee suunnitelluksi ja tekemiseksi. Ja ei muka pitäs stressata, kerroppa se pääkopalle!
Pitipä nyt vaan saada purettua tuo ulos. Kirjotelkaa ihmeessä kohtalotoverit, samaa läpikäyvät tuovat vaan kummasti lohtua aina. Vaikka tietysti toivon ettei kenenkään tarvis tämän kanssa kovin pitkään punnertaa vaan pääsis pikapuolin pienokaista odottamaan! Parempaa vuoden alkua kaikille!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toihan on ihan elimistön suojakeino ettei heti tulisi raskaaksi kun elimistö entisestä rasittunut (palautumiseen menee lähes 2 v.). Ittellä ei oo vielä ees tullut koko menkkoja ekaan puoleen vuoteen!
Höpö, höpö, onhan noita lapsia pukattu maailmaan paljon pienemmälläkin ikäerolla.
älä ota paineita vaikka oletkin 32-vuotiaana ensimmäisesi saanut. Ajattele sinulla on jo yksi lapsi. Olet hyvä esimerkki siitä että ihmisellä ei ole mikään kiire lapsia tehdä, koska niitä terve nainen saa nelikymppiseen saakka, kunhan kunnostaan huolehtii.
Millainen muuten noin muuten olet kunnoltasi ja taustoiltasi jos saan kysyä? Kysyn koska olen liian varhaisen alle 25-vuotiaana synnyttämisen vastustaja ja yhteiskunnan asialla avioero sun muissa asioissa;)
Voihan olla ettei kehosi ole vielä valmis uuteen raskauteen, yksilöllistä.
Itse 6 vuotta lasta yrittäneenä ja nyt toista 2 vuotta yrittäneenä en oikein ymmärrä, että jonkun pää hajoaa 6kk yrittämisestä...
Ehkä sekin on yksilöllistä.
Juurihan olet synnyttänyt! Eihän se kroppakaan ihan heti valmiina ole. Puolivuotias lapsi ja puolivuotta uutta yritystä takana? Aika outoa...
Eksypä kirotusvihre alkuperäseen.. Lapsi on siis jo puoliTOISTAvuotias, eli eiköhän se kroppa ole jo toipunut synnytyksestä.
Tarviiko sitä ehkäsyä ees ku ei kerta muutenkaan tärppää ;)
Lakatkaa yrittämästä, sillä se stressiki lähtee.
Helou! Voin kyllä samaistua tekstiisi ja siihen mitä tunnet tällä hetkellä. Itselläni ei ole vielä yhtään lasta, ja yritystä takana kohta vuosi. Oli aika rankkaa huomata, että me emme kuulu niihin onnekkaisiin, jotka onnistuvat kerta laakista. Tai edes viidennestä..:) Mutta juttelin äitini kanssa ja hänkin sanoi että minua oli saatu odottaa lähemmäs vuosi ennenkuin tärppäsi. Mutta helppoa tämä ei missään nimessä ole. Kun ne kuukautiset alkaa, tuntuu että maailma loppuu ja minut on hylätty. Mieli on vilkas otus, koska se alkaa keksimään raskauden oireita.. Toivotaan plussaa teille sekä meille :)