Olen opiskelija, ja kotoa muuttaessani kaksi kissaani jäivät äitini hoiviin. Kun muutimme poikaystäväni kanssa yhteen, hänen kissansa muutti meille. Nyt äiti haluaa kissoista eroon ja niiden olisi tarkoitus muuttaa meille. Onko vinkkejä, miten kissat, jotka eivät ole koskaan tavanneet toisiaan, saisi totutettua parhaiten yhteiseloon?
Kotiin jääneet kissani ovat sylikissan perikuvia, olen henkilökohtaisesti höykyttänyt niitä 8-viikkoisesta asti. Ne ovat siis samasta pesueesta, ja liian aikaisin vieroitettuja. Mitään häiriökäytöstä ei ole kuitenkaan koskaan ollut kukkien syömistä lukuun ottamatta. Nämä kissat ovat erittäin seurallisia ja ihmisrakkaita. Kontakteja muihin kissoihin on ollut hyvin vähän, ja niinä harvoina kertoina pojat ovat suhtautuneet uusiin eläimiin varovasti mutta uteliaasti.
Poikaystäväni kissa on jäänyt pentuna orvoksi ja se on ennen meille muuttamistaan asunut ainakin parissa kodissa. Tämäkin kissa on seurallinen, mutta paljon arempi ja varovampi kuin sylittelyyn tottuneet kollit. Se ei ole koskaan nähnyt toista kissaa. Esim. kuljetuslaatikkoon laitettaessa se kynsii ja puree, toisin kuin kotiin jääneet kissat.
Kaikki kissat ovat leikattuja, meille muuttavat poikia ja meillä jo asuva on tyttö. Pojat ovat suunnilleen kuusivuotiaita, tyttö kolmisen vuotta vanha.
Miten siis toimia, jotta reviirinsä menettävä kissa ei tuntisi oloaan uhatuksi, ja jotta veljekset hyväksyisivät sen osaksi perhettään? Kaksi hiekkalaatikkoa lienee välttämätöntä, mutta entäpä ruoka-astiat? Pitääkö jokaiselle olla oma? Entäpä missä välissä pitää mennä väliin, jos kissat innostuvat leikkisään tappeluun? Pojat kiskovat toisiltaan joskus kunnon karvatuppoja irti, mutta pitääkö mennä väliin, jos vastaava paini kehittyy tyttökissan ja poikien välille?
Kotiin jääneet kissani ovat sylikissan perikuvia, olen henkilökohtaisesti höykyttänyt niitä 8-viikkoisesta asti. Ne ovat siis samasta pesueesta, ja liian aikaisin vieroitettuja. Mitään häiriökäytöstä ei ole kuitenkaan koskaan ollut kukkien syömistä lukuun ottamatta. Nämä kissat ovat erittäin seurallisia ja ihmisrakkaita. Kontakteja muihin kissoihin on ollut hyvin vähän, ja niinä harvoina kertoina pojat ovat suhtautuneet uusiin eläimiin varovasti mutta uteliaasti.
Poikaystäväni kissa on jäänyt pentuna orvoksi ja se on ennen meille muuttamistaan asunut ainakin parissa kodissa. Tämäkin kissa on seurallinen, mutta paljon arempi ja varovampi kuin sylittelyyn tottuneet kollit. Se ei ole koskaan nähnyt toista kissaa. Esim. kuljetuslaatikkoon laitettaessa se kynsii ja puree, toisin kuin kotiin jääneet kissat.
Kaikki kissat ovat leikattuja, meille muuttavat poikia ja meillä jo asuva on tyttö. Pojat ovat suunnilleen kuusivuotiaita, tyttö kolmisen vuotta vanha.
Miten siis toimia, jotta reviirinsä menettävä kissa ei tuntisi oloaan uhatuksi, ja jotta veljekset hyväksyisivät sen osaksi perhettään? Kaksi hiekkalaatikkoa lienee välttämätöntä, mutta entäpä ruoka-astiat? Pitääkö jokaiselle olla oma? Entäpä missä välissä pitää mennä väliin, jos kissat innostuvat leikkisään tappeluun? Pojat kiskovat toisiltaan joskus kunnon karvatuppoja irti, mutta pitääkö mennä väliin, jos vastaava paini kehittyy tyttökissan ja poikien välille?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hmm, sanoisin että aggressiivista ja pelokasta käytöstä on väistämättä edessä. Näillä veljeksillä tilanne on kenties helpompi kuin tällä naaraskissalla, joka on luonteeltaan erakko. Se saattaa puolustautua raivokkaastikin ja muuttaa huonekalujen alle pitkiksi ajoiksi.
Ihan ensiksi ehdottaisin, että mietitte asunnossanne sellaisen ratkaisun, että kissat on mahdollista erottaa toisistaan. Mieluiten oma huone pojille yhdessä ja tytölle erikseen. Omat hiekkalaatikot ja syömäpaikat tietenkin myös. Turvallisuus on kissalle tärkeää. Naaraan, jonka kotipaikkaan tuodaan kaksi uutta kissaa, pitäisi saada turvapaikka, jossa se tietää saavansa olla rauhassa. Ainakin poissaollessanne voitte siis sulkea kissat erilleen. Saavat sitten varovasti tutustua kun olette vahtimassa paikalla.
Kokemukseni on, että tässä prosessissa voi hyvinkin mennä muutama kuukausi, pidempäänkin. Avaintekijä tuntuu olevan, onko kissa tottunut muitten kissojen läsnäoloon. Erakkokissoille on vaikeinta tuoda uusia "kavereita".
Leikkitappeluista kyselit. Meilläkin on kissaveljekset, jotka painivat keskenään aika rajustikin, mutta tässä leikissä on säännöt. Meidän tyttökissa ei yhtään tykkää osallistua tähän ja osoittaa sen kyllä pojille. Teinä olisin enemmänkin huolissani oikeista tappeluista, joita voi tulla, jos ahdistettu kissa ei pääse pakenemaan, tai kissojen kemiat eivät vain kohtaa.
Epäilevästä asenteestani huolimatta toivon teille onnea, pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä & kissanlukutaitoa.
haihdutin ehdottomasti käyttöön jo muutamia päiviä ennen kissojen kohtaamista.
http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
Kannattaa erottaa kissat alkuun(tarvittaessa jopa useaksi viikoksi), jotta saavat tottua hajuun esim. oven ali ennen kohtaamista. Kannattaa siirrellä esim. kissojen makuualustoja toisilleen juuri tuon hajun vaihdon takia ja silitellä paljon vuoron perään kissoja.
Reviirin nykyistä haltijaa kannattaa huomioida entistä enemmän, myös uusille tulokkaille huomiota paljon, ettei kukaan tunne itseään hylätyksi.
Kukkatipoista ja serene-umista on moni saanut apua.
http://terrieri.net/index.php?main_page=product_info&products_id=271
http://www.freespirit.fi/rescue.html
Sopeutumiseen voi aikaa mennä kuukausiakin, mutta se on ihan normaalia.
olla vähintään yksi enemmän, kuin kissoja jo ihan tuttujen kissojen kesken! Ja varsinkin tällaisessa sopeutumisvaiheessa jopa enemmän. Hiekkalaatikko voi olla hyvinkin tärkeä ja henkilökohtainen kissalle, joten voi kovasti ahdistaa, jos pitäisi vieraiden kissojen kanssa käyttää samaa astiaa.
Alkuun kannattanee ruokailu astiat pitää hieman erillään, jotta jokaisella ruokarauha.
Kiitos kaikille vastauksista!
Ensi perjantaina olisi tarkoitus kuljettaa kissat meille ja katsoa mitä tapahtuu.