minkä polttovälisessä linssissä on croppikennoiselle,jonka normaalipolttoväliksi laskettu~28-30mm,fimikameraa vastaava,jonka norm.polttoväli on ~50mm, PERSPEKTIIVI(=etäisyyden ja SYVYYDEN määritys).Ei siis kuvakulma,vaan syvyysvaikutelma.
Anteeksi sekavasti esitetty kysymys.
Anteeksi sekavasti esitetty kysymys.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Siis, jos ymmärsin kysymyksen oikein, niin vastaus on se 28 - 30 mm. Syvyys terävyys on sitten eri asia ja sitä voi vertailla laskurilla.
vaan syvyysvaikutelmaa.Esim.pitkäpolttovälinen sen lisäksi, että tuo kohteen lähemmäksi,se piirtää muodot "kolmiulotteisemmin".Siis ei kolmiulotteisesti, vaan vaikutelma ei ole latistunut kuten laajakulmaisessa.Jossain tällä foorumilla mainittiin polttovälien yhteydessä, että perspektiivi ns.cropin norm.polttovälisellä on eri asia kuin fimikameran norm.lasilla.Onkohan näin ja miksi?
Jokatapauksessa kiitos kun vastasit.
vaikka kennon koko muuttuisikin.
Samanlaisiin kuviin perspektiivin, syvyysvaikutelman, terävyysalueen yms. suhteen pääset, kun käytät ns. croppikennoisessa kamerassa objektiivia, jonka polttoväli on kinokokoisen kameran polttoväli jaettuna croppikertoimella ja lisäksi käytät aukkoa, joka on kinokokoisella kuvatessa käytetty aukko jaettuna croppikertoimella.
aloittajalta.Äkkiä ajateltuna meni vähän vaikeeks.Täytyypä ruveta muodostamaan yhtälöä.
c*A, c=croppikerroin.
Jos polttoväli on vastaava.
Eli croppikertoimella 1.6 olevassa kamerassa 30/f1.8 vastaa noin kinokoon 50/f2.8:ia jne.
Laitoin tuossa joku aika sitten laskukaavaa tuosta mutta laitetaanpa uusiksi:
Kinolla ruudun lävistäjä on 43.3mm. 50mm/43.3=1.155
Selvitä paljonko kamerasi kennon lävistäjä on ja kerrot sen tuolla 1.155:llä niin saat polttovälin jolla tulee tarkalleen sama kuvakulma kuin 50-millisellä kinofilmille/kennolle. Silloin myös kuvausetäisyys ja syväterävyys pysyy samana.
rooli? Vastaako esim. cropin 35mm:ssä f:1,4 kertoimella 1,53,kinarin 50mm:ssä aukkoa ~f:2,142 ja toisinpäin?
suorakaiteen lävistäjän laskentakaavaa ja lapsenkin matikankirjat ovat jo vintillä.Otan kaavan selville myöhemmin.Kamerani kennon mitat ovat 23,7mm x 15,6mm.Kiitos kuitenkin arvokkaista tiedoista.
Pienemmällä kennolla pitää olla pienempi aukko että pääsee samaan syväterävyyteen.
Tuosta voit vertailla eri kameroiden/polttovälien/aukkojen/kuvausetäisyyksien vaikutusta syväterävyyteen.
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Pienempikennoisella kameralla on käytössä samanlaisessa kuvaustilanteessa (sama kuvausetäisyys ja sama kuvakulma)pienempi polttoväli ja jos halutaan päästä samaan terävyysalueeseen, pitää aukkoluvun olla kroppikertoimella jaettu. Käytännössähän tämä tarkoittaa, että fyysisen "aukon lävistäjän" pitää olla sama.
Virheellisesti kirjoitin että pitää olla pienempi aukko. Sehän on tietenkin päin peetä..
Ja varmasti kysyjä huomasi virheen itsekin jos tuota dofmasteria kokeili.
Perspektiivi eli syvyysvaikutelma ei muutu polttovälin mukaan, ainoastaan kuvakulma.
Yhteenvetona:
- Perspektiivi eli syvyysvaikutelma valitaan kohteen kuvausetäisyyttä muuttamalla.
- Kuvakulma eli paljonko tavaraa mahtuu kuvaan valitaan objektiivin polttoväliä muuttamalla (kiinteä tai zoomi).
Tuo on kaikille selvää, mutta mikset vastannut kysymykseen. Kysyjä halusi tietää kinokokoisen ja ns. kroppikennon tapauksissa käytettyjen polttovälien ja aukkojen suhteita.
Jos halutaan samat perspektiivit, kuvakulmat ja syväterävyydet, kuvataan erilaisilla kameroilla samalta etäisyydeltä ja kroppikennon tapauksessa käytetään kroppikertoimella jaettua polttoväliä ja kroppikertoimella jaettua aukkoa. Tällöin kuvat ovat samanlaisia.
Esim. kinokoon f=50mm, aukko f:8=6.25mm ja kuvausetäisyys 5m johtaa terävyysalueeseen 3.4m...9.5m. Perspektiiviltään, kuvakulmaltaan ja terävyysalueeltaan samanlainen kuva samalta kuvausetäisyydeltä tulee esim. kroppikertoimen 2 kameralla, kun f=25mm ja aukko f:4=6.25mm.
Eikös olekin mielenkiintoinen havainto, että eri kennokoon kameroilla sama terävyysalue saavutetaan saman kuvakulman objektiiveilla, joiden aukot ovat fyysisesti samankokoisia.
miten voin kyllin kiittää? Olen etsimässä sopivaa norm.polttovälistä objektiivia.Kaikki tuntuvat kovin kalliilta Nikonilla.
esim.
Nikonin oma DX 17-55/f:2,8 .......1274e
Tamron 17-50/f:2,8 ................417e
Nikon 35/f:2................~ 300 puntaa
Mahtaisko joku vaivautua ehdottamaan jotain hyvää noilla polttoväleillä.
Noista muista en tiedä, mutta itselläni on yleislinssinä Tamron 17-50 f:2.8, joka on hyvä peruskuvaukseen ja oivallinen hinta/laatu-suhteeltaan. Hieman lyhythän se on telepäästä, mutta laajakulmapää on hyvä. Siellä on tietysti hieman vääristymiä, mutta niinhän noissa kaikissa laajakulmazoomeissa on.
Eräs parhaista piirteistä on hyvä valovoima koko polttovälialueella ja kelvollinen piirto myös täydellä aukolla kaikilla polttoväleillä.
Nikonin 17-55 on myös varmaankin kunnollinen, mutta ei se linkin http://photozone.de/all-tests testien perusteella korkeammasta hinnastaan huolimatta Tamronin objektiivia parempi ole.
Mielestäni hyvä valovoimainen lyhyen polttovälialueen zoom on yleislinssinä parempi kuin mikä tahansa kiinteä. Mitään esim. 18-200mm alueen objektiivia en edes harkitsisi. Itselläni on vanhastaan kiinteäpolttoväliset suhteellisen valovoimaiset 28mm, 50mm, 85mm, 135 mm ja 400mm objektiivit, mutta tuolla Tamronin zoomilla kuvaan enemmän kuin 80% kaikista kuvauksistani nykyisin.
Kun halutaan vajukkikennoisella sama kuvakulma kuin kinokokoisella, pitää valita joko lyhyempi polttoväli tai kuvata kauempaa. Kummassakin tapauksessa syväterävyys muuttuu verrattuna kinokokoon jos aukko on sama.
Syväterävyysalue kapenee kun polttoväli pitenee, jos kuvausetäisyys ja käytetty aukko pidetään koko ajan vakiona. Joten ensimmäinen väitteesi on virheellinen.
"- Perspektiivi eli syvyysvaikutelma valitaan kohteen kuvausetäisyyttä muuttamalla."
Mitenkäs tässä käy esim. varjojen sijainnin kanssa kuvassa, jos kuvausetäisyyttä muutetaan?
Varjot liikkuu kuvassa samassa suhteessa varjoja tekevän kohteen kanssa. Vai oletatko että pääkohde pysyy kuvassa paikoillaan mutta varjo siirtyy eri kohtaan kun kuvausetäisyys muuttuu?
siis oikeasti tulen hankkimaan omienkin ajatusteni suuntauessa kyseiseen objektiiviin.Nikonin oma liian kallis.Kotikaupunkini fotokauppiaat antavat nihkeästi vastauksia kysymyksiini.Hyvä, että jaksoit vastata niihin, vaikka tää onkin "taas vaan tätä".
Mutta elä kaikkii rohmua.
Kuvittele tilanne, jossa kuvaat myötävaloon auringossa, mutta oma daiju varjostaa kohteen. Siirryt pari askelta taaksepäin jolloin varjo "laskeutuu" kuvattavasta kohteesta. Rajaat kuvan suumilla uudelleen niin, että kohde on samankokoinen kuin alkuperäisessä, mutta ilman häiritsevää varjoa.
Kuva on muuttunut eikö?
"…varjojen sijainnin kanssa kuvassa, jos kuvausetäisyyttä muutetaan?"
Varjojen sijainti riippuu vain valon suunnasta ja kohteen sijainnista, ei kuvausetäisyydestä.
Eli jos haluat muuttaa varjon sijaintia niin valoa tai varjon aiheuttajaa pitää siirtää.
Esim keskipäivällä auringon tuottama varjo sijaitsee aina varjostajan pohjoispuolella kuvausetäisyydestä riippumatta.
Perspektiivi on kai niin "kiva" sana, että kaikki luulevat tietävänsä siitä jotakin.
Mistähän se tulee, että kaiken maailman hörhöt pääsevät kirjoittamaan myös alan lehtiin jopa ohjeita ammattilaisille(mm. digi-kuva) aivan puutaheinää perspektiivistä.
Kuvan perspektiivi on aina sama kuvasitmillä lasilla tahansa jos etäisyys pysyy samana.
Perspektiivi riippuu aina ja vain katselu/kuvausetäisyydestä. Jos haluat muuttaa perspektiiviä on mentävä lähemmäksi tai kauemmaksi kuvattavasta.
Mikään linssi ei vaikuta perspektiiviin, mutta ns. kalansilmä, huono linssi, ja tavallaan myös kameran kallistaminen voi aiheuttaa perspektiivivirhettä kuvaan.
Perspektiivillä tarkoitetaan pääsääntöisesti sitä, että yhdensuuntaisten linjojen jatkeet näyttävät kohtaavan samassa pisteessä.
Jos olet lähellä kohdetta perspektiivi on suurempi, kaukaa katsoen/kuvaten ilmiö lähes häviää.
Puhutaan myös väri- ja ilmaperspektiivistä, mutta nekään eivät ole linssin polttovälistä riippuvaisia.
Väriperspektiivillä tarkoitetaan sitä että eräät värit (ns. kylmät) näyttävät etääntyvän ja toiset (lämpimät) lähestyvän.
Ilmaperspektiivillä tarkoitetaan sitä, että valo siroutuu (haalistuu ja sinertyy) ilman "epäpuhtauksissa" (pöly, vesi tms).
Esim. kaukana olevat metsät ja vuoret näytttävät siniharmailta.
"Jos olet lähellä kohdetta perspektiivi on suurempi, kaukaa katsoen/kuvaten ilmiö lähes häviää"
Nyt oli kysymys siitä, että kun kuvaat laajiksella,kuvaat ikäänkuin "kaukaa katsottuna".Kun kuvaat telellä kuvaat "läheltä katsottuna".Kuvan rajautumisella kuvakulman takia ei ole nyt väliä.En myöskään kysy syväterävyydestä.
Aiemmissa vastauksissa annettiin aukkolukeman numeron suurentaminen,siis valoa päästävän tilan pienentäminen,lääkkeeksi syvyysvaikutelman korostamiseksi.Olkoon matematiikka nyt sitten mitä mieltä vaan perspektiivistä, niin normaalia pidempi polttovälinen muotoilee kauniimmin kohteen silloin kun ei ole kysymys todella laajasta alueesta ja antaa kuvaan paremman ulotteisuusvaikutelman.
Alunperin kysymyshän oli 1.5-kertoimisen kameran normaalilinssin piirrosta.
En ole asiaa vielä testannut,mutta kiitän kaikkia asiaan vastanneita.